Search

Tere Sammallahti claimed that OAJ did not want to measure learning outcomes in a standardized way, as he believed that measurement would reveal the poor results of OAJ's resource-increase-based approach. He accused OAJ of being a gatekeeper for publishing houses and the outdated school system, saying that children are paying the price for it. #koulutus #oppiminen #resurssit (translated)

The Finns Party wrote that Finland could not afford to provide social services, education, healthcare, or banking services to everyone who wanted them. According to the party, people and resources were not sufficient for this. It believed that during the next government term, the ongoing work to address the issues in immigration policy should continue. #ps #perussuomalaiset #maahanmuutto #maahanmuutto #politiikka #resurssit (translated)

Uutisia koulusta: - Inkluusio on tuonut jenginuoret tavallisiin luokkiin. - Erityisluokatkaan eivät toimi, sillä lasten tarpeet ovat hyvin erilaisia. - Tilanne ei ole hankalin maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa, sillä näiden koulujen resurssit saattavat olla kohdallaan. 1/2 https://t.co/gx0zFd82WU #koulu #inklusiivisuus #maahanmuutto

Oikeistolainen ajattelu on se, joka pitää tämän yhteiskunnan pyörät pyörimässä ja Poliisinkin mandaatin ja resurssit elossa. Väkivalta on eri asia ja siihen tulee puuttua, mutta kuvitteellisen yhtäläisyysmerkin piirtäminen väkivallan ja oikeistolaisen ajattelun välille ei ole Poliisin tehtävä. Yhteiskunnan uhat tulevat aivan muualta kuin yhteiskunnallisesti tiedostavista nuorista. @MariPSRantanen onko jotain korjattavaa? #oikeistolaisuus #yhteiskunta #politiikka

https://t.co/x64bSyjChY Maahanmuutto näkyy Pisa-tuloksissa ja selittää osaltaan romahdusta. Erot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ovat paljon karmeammat, kuin edes naapurimaissa. Joku varmaan tietää kohta sanoa, että palveluita annetaan liian vähän, resurssit ovat #Maahanmuutto #PisaTulokset #Koulutus #FI

Näin ne Pisatulokset saadaan nousuun ja koulurauha paremmaksi Opetusministeriöstä käsin. Keskitytään olennaiseen, kohdennetaan resurssit ja rahoitus oikein sekä toimitaan, eikä vain hymistellä, notta jottain tarttis varmaan tehrä... https://t.co/YbfIN5RBDA #Opetus #Koulutus #Resurssit

@perussuomalaiset.rp kannatus nousussa ja suunta on oikea! 🇫🇮 Talouskasvu on alkanut ja nyt tulee määrätietoisesti jatkaa järkevää linjaa. Ei enää holtitonta jakopolitiikkaa! Ei lisää maahanmuuttajia, vaan kaikki resurssit suomalaisille. 🇫🇮 #suomi #perussuomalaiset https://t.co/xUgLI0CtWb #Suomi #politiikka #talous

Jos 50.000:sta maahantunkeutujasta 48.000 on vapaaehtoisesti palannut - näinkö Espanjaa ja EU:ta testattiin? Entä ketä ovat kaaoksen varjolla sisällä olevat 2.000? EU sisärajan on pidettävä kaikkialla ja kaikissa oloissa. Resurssit ja päätöksenteko! https://t.co/ebuDF215uo #maahanmuutto #Espanja #EU #ES #EU

Hiljalleen maailmalla aletaan ymmärtämään, että säännöt tekoälyturvallisuudesta eivät olekaan huono juttu. Teknologiaa ei saa päästää hallitsijaksi.. EU on edelläkävijä kiitos lainsäädännön. Nyt pitää vielä turvata resurssit sääntöjen valvontaan. https://t.co/umQ2BEWm10 #tekoäly #EU #turvallisuus #EU

Meitä on enää alle viisi miljoonaa Elämme hullua aikaa. Suomen väestö kasvaa kohisten maahanmuuton seurauksena, mutta samaan aikaan suomalaisten määrä taas vähenee vauhdilla. Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä siinä missä kotimaisten kielten puhujien määrä laski samaan aikaan 19 000 hengellä. Hiljattain rikottiin myös symbolinen rajapyykki, kun suomalaistaustaisen väestön määrä laski alle viiden miljoonan. Käynnissä oleva väestökehitys on katastrofi suomalaisen yhteiskunnan säilymisen kannalta. Muut puolueet haluavat tuoda vielä nykyistä enemmän maahanmuuttajia suomalaisten tilalle, koska ”jonkun pitää maksaa ikääntyvien suomalaisten eläkkeet”. Tilastot kuitenkin osoittavat, että kaukomailta tulijoista ei kuitenkaan ole eläkejärjestelmän pelastajiksi. Ruotsissa maahanmuuttajien työurat ovat puolet lyhempiä kuin kantaruotsalaisilla, mikä on johtanut suuriin ongelmiin järjestelmän rahoituksen kannalta. Suomessa maahanmuuttajien työllisyys on taas parikymmentä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisilla, ja hiljattain uutisoitiin myös siitä, että jo kolmannes Suomessa maksettavista takuueläkkeistä menee maahanmuuttajille - maahanmuuttajista itsestään aiheutuu siis kaiken muun lisäksi uusi eläkepommi! Perussuomalaisten ohjelmissa linjatuilla toimenpiteillä suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen massamaahanmuutto saataisiin säppiin nopeasti, jos vain poliittiset voimasuhteet mahdollistaisivat ohjelman täysimittaisen toimeenpanon. Syntyvyyden nostaminen on taas konstikkaampi tehtävä. Vaikka suomalaisten syntyvyys on romahtanut viimeisen noin viidentoista vuoden aikana Euroopan heikoimpien joukkoon, ei aihetta kuitenkaan tärkeydestään huolimatta liiemmin käsitellä aamutelevisioissa tai a-studiossa. Puolueista syntyvyyden edistäminen ei taas näytä kiinnostavan muita kuin perussuomalaisia ja kristillisiä. Suomen Perusta -ajatuspajan kesäkuussa ilmestyvässä artikkelikokoelmassa ’Lisää lapsia! -Seitsemän näkökulmaa syntyvyyteen’ käydään aiheen kimppuun pohtien syitä heikolle syntyvyydelle ja mahdollisia toimia asiantilan parantamiseksi. Teos onkin suositeltavaa luettavaa jokaiselle syntyvyyskriisistä huolestuneelle. Minkälaisin eväin syntyvyyttä voitaisiin sitten edistää? Syntyvyydelle otollista voi ajatella olevan ensiksikin yleinen usko tulevaisuuteen, johon liittyy niin kestävä talous kuin turvallinen elinympäristö. Tällä hetkellä maahanmuuttajavaltaistuvalla pääkaupunkiseudulla kouluikää lähestyvien lapsiperheiden ensimmäinen huolenaihe puoluekantaan katsomatta on se, että mihin kouluun uskaltaa lapsensa laittaa. Eikä tilanne ole helppo maaseudullakaan, jossa kyläkoulut ovat lopetusuhan alla ja elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Talouden vaisut näkymät ja heikko työllisyys ovat taas huolena koko maassa. Työtä riittää siis tällä saralla. Toiseksi tarvitaan lapsiystävällistä ruohonjuuritason politiikka. Riittävät resurssit päiväkoteihin, kouluihin, kotihoitoon ja lasten harrastusmahdollisuuksiin tekevät lapsiperheiden arjen helpommaksi ja antaa signaalin siitä, että lapset ovat toivottuja. Yleisen ilmapiirin kääntäminen keinolla tai toisella lapsiystävälliseksi onkin ensiarvoisen tärkeää. Syntyvyyden nostamiseen tarvitaan lisäksi myös kokonaan uudenlaisia politiikkatoimia, joihin kannattaa etsiä malleja sellaisista maista, joissa syntyvyyden edistämiseen on panostettu. Verotuet, edulliset asuntolainat ja uudistukset lapsilisäjärjestelmään – pöytään on hyvä heitellä erilaisia ehdotuksia ja kokeilla, mikä toimii. Kasvavan maahanmuuton ja laskevan suomalaisten määrän aiheuttamaa väestökriisiä korjaamaan tarvitaan siis tiukan maahanmuuttopolitiikan rinnalle aktiivista syntyvyyden edistämistä, joka näyttää myös jäävän lähes yksin perussuomalaisten tehtäväksi. Kääritään siis hihat ja tehdään Suomesta hyvä maa perustaa perhe. - - - Kolumni 'Meitä on enää alle viisi miljoonaa' on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 3/2026. #Suomi #Syntyvyys #Maahanmuutto

Miten valkoisten koulut tässä tarkalleen ottaen häviävät? Viimeisimmässä PISA-mittauksessa ruotsinkielisten valkoiset koulut menivät ensimmäistä kertaa suomenkielisten koulujen ohi. Tämä on olennainen käänne, sillä ennen viimeisintä mittausta ruotsinkieliset oppilaat ja koulut olivat suoriutuneet suomenkielisiä heikommin käytännössä koko PISA-mittaushistorian ajan. Tämä ei tapahtunut siksi, että ruotsinkieliset koulut olisivat äkkiä muuttuneet poikkeuksellisen ylivoimaisiksi, vaan siksi, että suomenkielisten koulujen tasoa on onnistuneesti laskettu ohjaamalla niihin yhä suurempia määriä heikosti pärjääviä maahanmuuttajataustaisia oppilaita jo ennen 2000-luvun PISA-huippua ja erityisesti sen jälkeen. S2-oppilaiden keskimäärin heikompi suoriutuminen laskee suomenkielisten peruskoulujen keskiarvoa, koska heidän tuloksensa lasketaan osaksi suomenkielisten koulujen kokonaistulosta. Kyse ei kuitenkaan ole vain tilastollisesta vaikutuksesta. Kun koulujen arjessa lisääntyvät kielelliset haasteet, työrauhaongelmat ja tuen tarve, myös suomenkielisten oppilaiden oppimisympäristö heikkenee. Samalla opettajien ja koulun muun henkilöstön resurssit kuluvat yhä enemmän ongelmien hallintaan varsinaisen opetuksen sijasta. Maahanmuutto hyödyttää valkoisten kouluja monella tavalla. Mitä enemmän maahanmuuton kasvu vahingoittaa suomenkielisiä peruskouluja, sitä useammin korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat suomenkieliset vanhemmat siirtävät lapsiaan ruotsinkielisiin valkoisiin kouluihin. Tämä on osaltaan mahdollistanut sen, että koko PISA-mittaushistorian ajan suomenkielisiä heikommin suoriutuneet ruotsinkieliset oppilaat ovat nousseet vertailussa äidinkielenään suomea puhuvien oppilaiden edelle. Kaksikielisessä maassa valkoisten koulujen rajaaminen vain ruotsinkieliselle väestönosalle ei ole tätä päivää ja epätasa-arvostava käytäntö on lisäksi omiaan luomaan tarpeetonta vastakkainasettelua eri kieliryhmien välille. #Koulutus #Maahanmuutto #PISA