Näin ne Pisatulokset saadaan nousuun ja koulurauha paremmaksi Opetusministeriöstä käsin. Keskitytään olennaiseen, kohdennetaan resurssit ja rahoitus oikein sekä toimitaan, eikä vain hymistellä, notta jottain tarttis varmaan tehrä... https://t.co/YbfIN5RBDA #Opetus #Koulutus #Resurssit
@perussuomalaiset.rp kannatus nousussa ja suunta on oikea! 🇫🇮 Talouskasvu on alkanut ja nyt tulee määrätietoisesti jatkaa järkevää linjaa. Ei enää holtitonta jakopolitiikkaa! Ei lisää maahanmuuttajia, vaan kaikki resurssit suomalaisille. 🇫🇮 #suomi #perussuomalaiset https://t.co/xUgLI0CtWb #Suomi #politiikka #talous
Of the 50,000 illegal immigrants, 48,000 have voluntarily returned - was this how Spain and the EU were tested? And who are the 2,000 that are inside under the guise of chaos? The EU's internal border must be maintained everywhere and in all circumstances. Resources and decision-making! (translated)
Slowly, the world is starting to understand that rules for AI safety are not a bad thing. Technology should not be allowed to become the ruler.. The EU is a pioneer thanks to legislation. Now we still need to secure resources for monitoring the rules. (translated)
EU ja Ukraina ovat solmineet sopimuksen droonien tuotannosta, yhdistäen Ukrainan asiantuntemuksen ja EU-maiden teolliset resurssit. #EU #Ukraina #Droonit
Meitä on enää alle viisi miljoonaa Elämme hullua aikaa. Suomen väestö kasvaa kohisten maahanmuuton seurauksena, mutta samaan aikaan suomalaisten määrä taas vähenee vauhdilla. Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä siinä missä kotimaisten kielten puhujien määrä laski samaan aikaan 19 000 hengellä. Hiljattain rikottiin myös symbolinen rajapyykki, kun suomalaistaustaisen väestön määrä laski alle viiden miljoonan. Käynnissä oleva väestökehitys on katastrofi suomalaisen yhteiskunnan säilymisen kannalta. Muut puolueet haluavat tuoda vielä nykyistä enemmän maahanmuuttajia suomalaisten tilalle, koska ”jonkun pitää maksaa ikääntyvien suomalaisten eläkkeet”. Tilastot kuitenkin osoittavat, että kaukomailta tulijoista ei kuitenkaan ole eläkejärjestelmän pelastajiksi. Ruotsissa maahanmuuttajien työurat ovat puolet lyhempiä kuin kantaruotsalaisilla, mikä on johtanut suuriin ongelmiin järjestelmän rahoituksen kannalta. Suomessa maahanmuuttajien työllisyys on taas parikymmentä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisilla, ja hiljattain uutisoitiin myös siitä, että jo kolmannes Suomessa maksettavista takuueläkkeistä menee maahanmuuttajille - maahanmuuttajista itsestään aiheutuu siis kaiken muun lisäksi uusi eläkepommi! Perussuomalaisten ohjelmissa linjatuilla toimenpiteillä suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen massamaahanmuutto saataisiin säppiin nopeasti, jos vain poliittiset voimasuhteet mahdollistaisivat ohjelman täysimittaisen toimeenpanon. Syntyvyyden nostaminen on taas konstikkaampi tehtävä. Vaikka suomalaisten syntyvyys on romahtanut viimeisen noin viidentoista vuoden aikana Euroopan heikoimpien joukkoon, ei aihetta kuitenkaan tärkeydestään huolimatta liiemmin käsitellä aamutelevisioissa tai a-studiossa. Puolueista syntyvyyden edistäminen ei taas näytä kiinnostavan muita kuin perussuomalaisia ja kristillisiä. Suomen Perusta -ajatuspajan kesäkuussa ilmestyvässä artikkelikokoelmassa ’Lisää lapsia! -Seitsemän näkökulmaa syntyvyyteen’ käydään aiheen kimppuun pohtien syitä heikolle syntyvyydelle ja mahdollisia toimia asiantilan parantamiseksi. Teos onkin suositeltavaa luettavaa jokaiselle syntyvyyskriisistä huolestuneelle. Minkälaisin eväin syntyvyyttä voitaisiin sitten edistää? Syntyvyydelle otollista voi ajatella olevan ensiksikin yleinen usko tulevaisuuteen, johon liittyy niin kestävä talous kuin turvallinen elinympäristö. Tällä hetkellä maahanmuuttajavaltaistuvalla pääkaupunkiseudulla kouluikää lähestyvien lapsiperheiden ensimmäinen huolenaihe puoluekantaan katsomatta on se, että mihin kouluun uskaltaa lapsensa laittaa. Eikä tilanne ole helppo maaseudullakaan, jossa kyläkoulut ovat lopetusuhan alla ja elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Talouden vaisut näkymät ja heikko työllisyys ovat taas huolena koko maassa. Työtä riittää siis tällä saralla. Toiseksi tarvitaan lapsiystävällistä ruohonjuuritason politiikka. Riittävät resurssit päiväkoteihin, kouluihin, kotihoitoon ja lasten harrastusmahdollisuuksiin tekevät lapsiperheiden arjen helpommaksi ja antaa signaalin siitä, että lapset ovat toivottuja. Yleisen ilmapiirin kääntäminen keinolla tai toisella lapsiystävälliseksi onkin ensiarvoisen tärkeää. Syntyvyyden nostamiseen tarvitaan lisäksi myös kokonaan uudenlaisia politiikkatoimia, joihin kannattaa etsiä malleja sellaisista maista, joissa syntyvyyden edistämiseen on panostettu. Verotuet, edulliset asuntolainat ja uudistukset lapsilisäjärjestelmään – pöytään on hyvä heitellä erilaisia ehdotuksia ja kokeilla, mikä toimii. Kasvavan maahanmuuton ja laskevan suomalaisten määrän aiheuttamaa väestökriisiä korjaamaan tarvitaan siis tiukan maahanmuuttopolitiikan rinnalle aktiivista syntyvyyden edistämistä, joka näyttää myös jäävän lähes yksin perussuomalaisten tehtäväksi. Kääritään siis hihat ja tehdään Suomesta hyvä maa perustaa perhe. - - - Kolumni 'Meitä on enää alle viisi miljoonaa' on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 3/2026. #Suomi #Syntyvyys #Maahanmuutto
Miten valkoisten koulut tässä tarkalleen ottaen häviävät? Viimeisimmässä PISA-mittauksessa ruotsinkielisten valkoiset koulut menivät ensimmäistä kertaa suomenkielisten koulujen ohi. Tämä on olennainen käänne, sillä ennen viimeisintä mittausta ruotsinkieliset oppilaat ja koulut olivat suoriutuneet suomenkielisiä heikommin käytännössä koko PISA-mittaushistorian ajan. Tämä ei tapahtunut siksi, että ruotsinkieliset koulut olisivat äkkiä muuttuneet poikkeuksellisen ylivoimaisiksi, vaan siksi, että suomenkielisten koulujen tasoa on onnistuneesti laskettu ohjaamalla niihin yhä suurempia määriä heikosti pärjääviä maahanmuuttajataustaisia oppilaita jo ennen 2000-luvun PISA-huippua ja erityisesti sen jälkeen. S2-oppilaiden keskimäärin heikompi suoriutuminen laskee suomenkielisten peruskoulujen keskiarvoa, koska heidän tuloksensa lasketaan osaksi suomenkielisten koulujen kokonaistulosta. Kyse ei kuitenkaan ole vain tilastollisesta vaikutuksesta. Kun koulujen arjessa lisääntyvät kielelliset haasteet, työrauhaongelmat ja tuen tarve, myös suomenkielisten oppilaiden oppimisympäristö heikkenee. Samalla opettajien ja koulun muun henkilöstön resurssit kuluvat yhä enemmän ongelmien hallintaan varsinaisen opetuksen sijasta. Maahanmuutto hyödyttää valkoisten kouluja monella tavalla. Mitä enemmän maahanmuuton kasvu vahingoittaa suomenkielisiä peruskouluja, sitä useammin korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat suomenkieliset vanhemmat siirtävät lapsiaan ruotsinkielisiin valkoisiin kouluihin. Tämä on osaltaan mahdollistanut sen, että koko PISA-mittaushistorian ajan suomenkielisiä heikommin suoriutuneet ruotsinkieliset oppilaat ovat nousseet vertailussa äidinkielenään suomea puhuvien oppilaiden edelle. Kaksikielisessä maassa valkoisten koulujen rajaaminen vain ruotsinkieliselle väestönosalle ei ole tätä päivää ja epätasa-arvostava käytäntö on lisäksi omiaan luomaan tarpeetonta vastakkainasettelua eri kieliryhmien välille. #Koulutus #Maahanmuutto #PISA
Without significant European pressure on Russia, the war will not end but will spread dangerously. Europe needs to increase its economic resources tenfold. Support for its own and Ukraine's deterrence must be raised to a level that makes Putin think. (translated)
