Search

Miten tämä ei ole päättäjille päivänselvä asia? Parhaiten kotoutuminen tapahtuu kun opit maan virallisen kielen. Jos jatkuvasti saat opetusta ja tukea omalla äidinkielelläsi, integroituminen vaikeutuu ja yhteiskuntaan syntyy rinnakkaisyhteiskuntia, joita nyt on jo helsingissäkin nähty. Jos haluat opiskella omalla kielelläsi, tee se omalla ajalla ja rahalla. Veronmaksajien velvollisuus ei ole tätä lystiä kustantaa. #kotoutuminen #kielitaito #integraatio

Helsingin koulukeskustelussa keskeistä on se, että meillä on paljon Suomessa syntyneitä lapsia joiden suomen kielen taito on hyvin heikko. Ja tämän takia he joutuvat osallistumaan S2-opetukseen. Suomeen ei voi integroitua ilman suomen kielen osaamista. Tämä on fakta. #suomikieli #integraatio #opetus

Sitä miettii miksi yhteiskunta ei kannusta maahanmuuttajia asumaan hajautetusti eri puolilla Suomea edullisissa omistusasunnoissa hieman samalla tavoin kuin aikanaan sotien myötä evakot asutettiin ympäri Suomea. Asumiskustannukset kasvavia kaupunkeja alhaisemmat, koulut perisuomalaisia ja pienet kunnat tuiki turvallisia juurikin lapsiperheille. Integroituminen tehokasta ja koko Suomi enemmän asuttuna. Vähentää samalla suurten kaupunkien asuntotuotantotarpeita ja asumistukimenoja. #kokonaisetu #politiikka #maahanmuutto #asuminen #integraatio

@AlanSalehzadehh Mitä ihmettä minä juuri luin. Oppilaiden kannalta ei missään tapuksessa tärkeintä ole integraation edistäminen. Lasten kannalta tärkeintä on turvallinen lähikoulu ja hyvät oppimistulokset. Sinä olet ilmeisesti valmis ohittamaan nämä molemmat asiat. #Koulutus #Oppiminen #Turvallisuus

@AlanSalehzadehh "Tärkeintä on, että muutosten avulla voidaan edistää integraatiota ja vähentää segregaatiota" Uskomatonta paskaa! TÄRKEINTÄ on aina, että suomalaislapset saavat rauhallisen ja turvallisen oppimisympäristön jossa opiskellaan omalla kielellä ilman kehitysmaalaisten luomaa häiriötä. #Koulutus #Integraatio #SuomenKielinen

Miten voi olla edes mahdollista, että Suomessa on päädytty tilanteeseen, jossa perusasia, suomen kielen oppiminen, on muuttunut “valinnaiseksi keskusteluksi”. ”Äiti on Etiopiasta Suomeen vuonna 2008 muuttanut Mussa Muna. Hänen kolmesta lapsestaan nuorin, viisivuotias poika, kulkee äitinsä käsikynkässä kohti leikkipaikkaa. Haastattelu tehdään englanniksi, sillä kumpikaan heistä osaa suomea kovin hyvin.” Perhe on muuttanut Suomeen 2008 ja lapset ovat syntyneet Suomessa, mutta kieltä he eivät ole oppinet. Koska eivät halua oppia, mistään muusta ei ole kyse, kun ihmisten omasta halusta kotoutua Suomeen, jokainen kyllä oppii kielen, jos tahtoa on. ”Munalle onkin tärkeää, että hänen lapsensa oppivat ensin kunnolla amharan. Toisen kielen opettelu on hänestä ajankohtaista vasta silloin, kun lapsi puhuu jo sujuvasti kotikieltä.” Mussa Munan ajatusmaailma on väärä, ensisijaisen tärkeää olisi, että hän ja hänen lapsensa oppisivat suomen kielen ensisijaisena, mikäli haluavat Suomessa asua. Totuus kuitenkin on yksinkertainen, ilman varhaista kielikylpyä päiväkodissa lapsi jää helposti koulussa lähtökohtaisesti jälkeen. Se on opetuksen ja oppimisen realiteetti, muita vaihtoehtoja ei ole. Ehdotus varhaisen päiväkotiosallistumisen vahvistamisesta leimataan helposti “pakottamiseksi”, vaikka kyse on siitä, että lapsi saa samat lähtökohdat kuin muutkin Suomessa kasvavat lapset. Tämä nimenomaan ajaa maahanmuuttajien etua. Pelkkä kotona opittu kieli ei riitä siihen sosiaaliseen integraatioon, jota suomalainen koulu ja yhteiskunta edellyttävät. Jos lapset kasvavat rinnakkaisiin kieli- ja kaveriverkostoihin, seuraukset näkyvät myöhemmin koulutuksessa, työllisyydessä ja yhteiskunnallisessa osallisuudessa. Halutaanko, että Suomessa kasvava lapsi oppii suomen kielen ajoissa, vai selitelläänkö ongelmia vasta vuosien päästä? 👇 #Suomi #kielikylpy #kotoutuminen

En ymmärrä, miten kokeeseen osallistuminen ei edistäisi osallisuutta. En ymmärrä, miten integroitumista hidastaisi se, että henkilöllä olisi kannustin kansalaisuuden saamiseksi oppia maasta ja sen tavoista. Stressiargumentti on niin absurdi, että sitä en edes yritä ymmärtää. #osallisuus #integraatio #kansalaisuus

Maahanmuuttajien matala halukkuus maanpuolustukseen ei ole sattumaa eikä pelkkää kulttuurista sopeutumattomuutta. Se on looginen seuraus liberalismin sisäisestä virheestä: Oikeuksia jaetaan runsaasti, mutta velvoitteita ei vaadita. Liberalismia edeltäneen aristoteelisen perinteen mukaan ihminen on luonnostaan yhteisöllinen olento. Hän ei synny tyhjään tilaan autonomisena yksilönä, vaan perheeseen, yhteisöön ja kulttuuriin. Tästä seurasi, että velvollisuudet olivat oikeuksia keskeisempiä. Oikeus johonkin asiaan syntyi usein vasta vastuun kantamisen kautta. Kansalaisuus tarkoitti ennen kaikkea velvollisuutta palvella yhteistä hyvää, mukaan lukien maan puolustaminen. Liberaali ajattelu hylkäsi tämän realistisen ihmiskuvan. Sen tilalle nousi valistuksen fiktio: autonominen yksilö, jonka suhde yhteisöön on vapaaehtoinen ja instrumentaalinen. Tästä logiikasta seuraa: - sinulla on oikeus tulla maahan - sinulla on oikeus sosiaaliturvaan - sinulla on oikeus kansalaisuuteen ilman syvällistä integraatiota jne. Kun valtio jakaa etuuksia ja oikeuksia ilman vastavuoroisuuden vaatimusta, se kasvattaa väistämättä entitlement-mentaliteettia. Ihminen muuttuu kuluttajaksi suhteessa valtioon, ei enää velvollisuuksia kantavaksi jäseneksi. Tämä ei koske vain maahanmuuttajia, vaan sama logiikka syö natiivienkin yhteiskuntavastuuta. Maanpuolustus on klassinen esimerkki Aristoteleen philia politikesta (poliittisesta ystävyydestä), joka edellyttää, että ihminen kokee maan aidosti omakseen. Kuten Aristoteleen pohjalle rakentanut moraalifilosofi Alasdair MacIntyre varoitti: liberalismi ei vain heikennä yhteiskuntaa, vaan tekee siitä sisäisesti ristiriitaisen ja loppuun asti vietynä myös puolustuskyvyttömän. Se tuottaa ihmisiä, jotka ottavat oikeudet, mutta eivät tunne velvoitetta - koska koko järjestelmä ei sellaista vaadi. Kestävä yhteiskunta vaatii vastavuoroisuutta ja jaettua narratiivia. Kansalaisuus ei voi olla pelkkä etuuspaketti. Sen tulee olla moraalinen ja kulttuurinen jäsenyys, jossa oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. #Liberalismi #Kansalaisuus #Yhteisöllisyys