Search

Jatkoa alla olevaan. Tein töitä vanhempana rikoskonstaapelina ulkomaalaispoliisissa Oulun alueella 2015-2018. Oulun poliisilaitoksen toimialue oli ulkomaalaispoliisiin mennessä joltain osin jo tuttu, koska olin tehnyt yhtäjaksoisesti harjoitteluaikana 1,5 vuotta töitä kentällä ja tutkinnassa nuorempana konstaapelina. Maahanmuuttajien kanssa olin tekemisissä ennen ulkomaalaispoliisiin työllistymistä vain rikosasioissa. Ulkomaalaispoliisin (virallinen yksikkö oli Ulkomaalaistutkinta, mutta ei mielestäni kuvaa työnkuvaa, koska tehtiin paljon muutakin, kuin tutkintaa) tehtäväkenttä on laaja, ja siihen kuuluu pääasiassa kaikenlaista muuta, kuin rikostutkintaa sisältäen esim. maastapoistamisia, ulkomaalaisvalvontaa, sidosryhmäyhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, rikostutkintaa tai sen tukemista jne. Kun aloitin ulkomaalaispoliisissa, poliisi teki vielä kaikki turvapaikkakuulustelut. Kuten kaikki muistavat, 2015 alkoi massamaahanmuuton aalto Suomeen ja saatettiin kiireisimpinä päivinä kuulustella yhden työpäivän aikana tusina turvapaikanhakijaa per kuulustelija. Kuulustelussa selviteltiin ensitietoja, kuten henkilöllisyyttä ja syytä Suomeen tulolle, jonka jälkeen asia meni tarkempaan tutkintaan maahanmuuttovirastolle (Migri). Sittemmin Migri otti turvapaikkakuulustelut itselleen. Ehdin kuitenkin tehdä arviolta satoja turvapaikkakuulusteluja. Kävimme myös säännöllisesti (ainakin viikoittain) mm. vastaanottokeskuksissa ja moskeijoissa ja muissa paikoissa, joissa etenkin ei-työperäiset maahanmuuttajat viettivät aikaansa. Kosketuspintani Oulun alueelle tulleisiin maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin oli melko laaja, eikä missään nimessä rajoittunut pelkästään rikoksia tekeviin. Oma kokemus ja näkemys on, että etenkin ensimmäisen polven maahanmuuttaja hakee turvan ja yhteisön lähes poikkeuksetta jostain muualta, kuin kantaväestöstä tai meidän viranomaisista. Oman kulttuurin edustajien yhteisö on aina tärkeämpi, kuin valtaväestö. Mielestäni tämä on täysin normaalia ja ennustettavaa. Ongelma tulee siinä, kun maahanmuuttajat kasautuvat yhdelle alueelle. Joukko alkaa saamaan voimaa ja turvaa toisistaan yhä enemmän. Kohtaamisia kantaväestön tai viranomaisten kanssa tulee vähemmän ja "varjoyhteiskuntaan" muodostuu omia "sääntöjä", tapoja, valta- ja statushierarkioita jne. Tämän pystyi hyvin havaitsemaan, kun kävi työreissulla esim. Oulun poliisilaitoksen alueeseen kuuluvassa pienessä 15000 asukkaan Ylivieskan kaupungissa, jossa turvapaikanhakuperustaisia maahanmuuttajia oli suhteellisesti merkittävästi vähemmän, kuin Oulussa. Ylivieskassa he integroituivat paremmin ja "varjoyhteiskunnan" voima ja vaikutusvalta sekä maahanmuuttajiin että valtaväestöön on merkittävästi pienempi. Sitä kautta myös varjoyhteiskunnan lieve-ilmiöt jäävät luonnollisesti pienemmiksi. Oulussa taas turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien yhteisöt olivat niin isoja, että niillä oli oikeasti vaikutusvaltaa toisiinsa ja valtaväestöönkin (lue tuo lainaamani ensimmäinen viesti, niin saat hieman kuvaa, miten). Ratkaisu tähän mielestäni olisi yksinkertainen, jos turvapaikanhakijoita Suomeen halutaan edelleen ottaa: turvapaikanhakija ei saa itse päättää, missä hän asuu. Jos saa Suomesta turvan, täytyy olla valmis siihen, että pakkosijoitetaan johonkin valtion osoittamaan kuntaan niin, että suuria maahanmuuttajien keskittymiä ei pääse syntymään. Kuulostaa karulta, mutta tuolla tavalla toimimalla lopulta integraatio tapahtuisi huomattavasti helpommin, koska olisi PAKKO opetella kieltä ja kulttuuria selviytyäkseen. Ylivieskaan sijoitettu turvapaikanhakija pääsee merkittävästi nopeammin kiinni yhteiskunnan oravanpyörään, oppii kielen, oppii kulttuurin ja tavat, kuin Ouluun sijoitettu verrokki. #maahanmuutto #turvapaikka #integraatio

Maahanmuuttajataustainen kaverini lähetti mulle tämän: “Maahanmuuttaja itse määrittää sen, miten suomalainen häneen suhtautuu.” Tässä on enemmän järkeä kuin puolessa Suomen maahanmuuttokeskustelusta. Jos tulet tänne, käyt töissä, opettelet kielen, kunnioitat lakeja ja käyttäydyt muita kohtaan hyvin, suurinta osaa suomalaisista ei kiinnosta mistä olet tullut. Mutta jos vastaus jokaiseen integraatio-ongelmaan on, että suomalaiset ovat rasisteja, ei mikään koskaan parane. Vastuu kotoutumisesta ei voi olla aina vain vastaanottavalla yhteiskunnalla. Myös tulijalla on vastuu. #maahanmuutto #kotoutuminen #rasismi

Muutamia poimintoja Katriina Reposen analyysista: Opetushallitus tiesi islamin oppikirjojen ongelmista, mutta vaikeni niistä. Jo vuonna 2015 Maria Heikkinen tarkasteli Salam-islamin oppikirjoja ja nosti esiin sen , että kirjoissa rakennetaan voimakasta ”me muslimit” -identiteettiä. Islamin opetus rakentaa lapselle voimakasta erillistä uskonnollista ryhmäidentiteettiä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Silti Salam-sarja jäi käyttöön ja siitä julkaistiin uusia osia. OPH oli koko ajan tietoinen lain vastaisesta sisällöstä (perusopetuslaki). Keväällä 2026 OPH myönsi itse, ettei Salam-sarjaan ”ole oltu tyytyväisiä sen julkaisuhetkelläkään”. Samalla OPH totesi, että sarjassa on sisältöjä, jotka eivät perustu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja ettei sarja vastaa OPH:n omia kustannustoiminnan laatukriteerejä. Miksi siis OPH toisella kädellä vaatii veronmaksajilta jatkuvasti lisää panostuksia tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja segregaation ehkäisemiseen, mutta toisella kädellä sallii vuosien ajan oppimateriaalia, jonka ongelmat liittyvät juuri erillisen ryhmäidentiteetin vahvistamiseen? Miksi OPH suojeli juuri islamia vuosien ajan? Ruotsin turvallisuuspoliisi muistuttaa, että Muslimiveljeskunnan päämääräksi kuvataan maailmanlaajuinen shariaan perustuva kalifaatti. Säpon mukaan liikkeen tavoite on siis poliittinen ja yhteiskunnallinen, ei vain uskonnollinen. Se merkitsee järjestelmää, jossa yhteiskunnan normatiivinen perusta olisi islamilainen laki. SäPo piti tätä tavoitetta yhteensopimattomana Ruotsin perusvapauksien ja perusoikeuksien kanssa. https://t.co/9I9uFiMKrl Länsimaissa kalifaatin rakentamisen strategiaksi kuvataan segregaatio ja enklaavien (muusta yhteiskunnasta eriytynyt yhteisö) muodostaminen. Kalifaatin rakentamiseksi on tehty pitkän aikavälin, jopa 20 vuoden toimintasuunnitelmia Euroopassa. Raportissa tämä liitetään ajatukseen, ettei muslimien tulisi sulautua länsimaiseen kulttuuriin. Tämä on eriarvoistumiskeskustelun kannalta erityisen olennainen kohta: turvallisuuspalvelun mukaan eriytyminen ei tässä mallissa ole vain integraation epäonnistumisen seuraus, vaan osa strategiaa. https://t.co/9I9uFiMKrl. #Islam #Eriarvoisuus #Segregaatio

Hei @TyttiTup, kun SDP:ssä on aktiivisesti sekoiltu mm. rajaturvallisuuslain, miinasopimuksen ja Nato-integraation kanssa, niin tietysti kansalaisilla herää kysymys, mikä SDP:n Turpo-linja on? Tai onko sitä? Laita rivit suoriksi, äläkä syyttele muita. https://t.co/SfR9DKT7m5 #SDP #Turvallisuus #Politiikka

Tässä taas osoitus EU-eliitin ylimielisyydestä. Brysselin byrokraattien mielestä jäsenmaat eivät ole enää itsenäisiä, eivätkä voi suojata omia rajojaan. Suomen täytyy kiireesti vahvistaa Puolan tavoin Suomen perustuslain ensisijaisuus EU-sopimuksiin nähden ja ryhtyä toimiin nykymuotoisen EU:n purkamiseksi ja korvaamiseksi soveltuvien jäsenmaiden kanssa tehtävällä vapaakauppa-alueella, jota ei päästetä enää "syventämään integraatiota". #EU #itsenäisyys #vapaakauppa

Miten tämä ei ole päättäjille päivänselvä asia? Parhaiten kotoutuminen tapahtuu kun opit maan virallisen kielen. Jos jatkuvasti saat opetusta ja tukea omalla äidinkielelläsi, integroituminen vaikeutuu ja yhteiskuntaan syntyy rinnakkaisyhteiskuntia, joita nyt on jo helsingissäkin nähty. Jos haluat opiskella omalla kielelläsi, tee se omalla ajalla ja rahalla. Veronmaksajien velvollisuus ei ole tätä lystiä kustantaa. #kotoutuminen #kielitaito #integraatio

Helsingin koulukeskustelussa keskeistä on se, että meillä on paljon Suomessa syntyneitä lapsia joiden suomen kielen taito on hyvin heikko. Ja tämän takia he joutuvat osallistumaan S2-opetukseen. Suomeen ei voi integroitua ilman suomen kielen osaamista. Tämä on fakta. #suomikieli #integraatio #opetus

Sitä miettii miksi yhteiskunta ei kannusta maahanmuuttajia asumaan hajautetusti eri puolilla Suomea edullisissa omistusasunnoissa hieman samalla tavoin kuin aikanaan sotien myötä evakot asutettiin ympäri Suomea. Asumiskustannukset kasvavia kaupunkeja alhaisemmat, koulut perisuomalaisia ja pienet kunnat tuiki turvallisia juurikin lapsiperheille. Integroituminen tehokasta ja koko Suomi enemmän asuttuna. Vähentää samalla suurten kaupunkien asuntotuotantotarpeita ja asumistukimenoja. #kokonaisetu #politiikka #maahanmuutto #asuminen #integraatio

@AlanSalehzadehh Mitä ihmettä minä juuri luin. Oppilaiden kannalta ei missään tapuksessa tärkeintä ole integraation edistäminen. Lasten kannalta tärkeintä on turvallinen lähikoulu ja hyvät oppimistulokset. Sinä olet ilmeisesti valmis ohittamaan nämä molemmat asiat. #Koulutus #Oppiminen #Turvallisuus

@AlanSalehzadehh "Tärkeintä on, että muutosten avulla voidaan edistää integraatiota ja vähentää segregaatiota" Uskomatonta paskaa! TÄRKEINTÄ on aina, että suomalaislapset saavat rauhallisen ja turvallisen oppimisympäristön jossa opiskellaan omalla kielellä ilman kehitysmaalaisten luomaa häiriötä. #Koulutus #Integraatio #SuomenKielinen

Miten voi olla edes mahdollista, että Suomessa on päädytty tilanteeseen, jossa perusasia, suomen kielen oppiminen, on muuttunut “valinnaiseksi keskusteluksi”. ”Äiti on Etiopiasta Suomeen vuonna 2008 muuttanut Mussa Muna. Hänen kolmesta lapsestaan nuorin, viisivuotias poika, kulkee äitinsä käsikynkässä kohti leikkipaikkaa. Haastattelu tehdään englanniksi, sillä kumpikaan heistä osaa suomea kovin hyvin.” Perhe on muuttanut Suomeen 2008 ja lapset ovat syntyneet Suomessa, mutta kieltä he eivät ole oppinet. Koska eivät halua oppia, mistään muusta ei ole kyse, kun ihmisten omasta halusta kotoutua Suomeen, jokainen kyllä oppii kielen, jos tahtoa on. ”Munalle onkin tärkeää, että hänen lapsensa oppivat ensin kunnolla amharan. Toisen kielen opettelu on hänestä ajankohtaista vasta silloin, kun lapsi puhuu jo sujuvasti kotikieltä.” Mussa Munan ajatusmaailma on väärä, ensisijaisen tärkeää olisi, että hän ja hänen lapsensa oppisivat suomen kielen ensisijaisena, mikäli haluavat Suomessa asua. Totuus kuitenkin on yksinkertainen, ilman varhaista kielikylpyä päiväkodissa lapsi jää helposti koulussa lähtökohtaisesti jälkeen. Se on opetuksen ja oppimisen realiteetti, muita vaihtoehtoja ei ole. Ehdotus varhaisen päiväkotiosallistumisen vahvistamisesta leimataan helposti “pakottamiseksi”, vaikka kyse on siitä, että lapsi saa samat lähtökohdat kuin muutkin Suomessa kasvavat lapset. Tämä nimenomaan ajaa maahanmuuttajien etua. Pelkkä kotona opittu kieli ei riitä siihen sosiaaliseen integraatioon, jota suomalainen koulu ja yhteiskunta edellyttävät. Jos lapset kasvavat rinnakkaisiin kieli- ja kaveriverkostoihin, seuraukset näkyvät myöhemmin koulutuksessa, työllisyydessä ja yhteiskunnallisessa osallisuudessa. Halutaanko, että Suomessa kasvava lapsi oppii suomen kielen ajoissa, vai selitelläänkö ongelmia vasta vuosien päästä? 👇 #Suomi #kielikylpy #kotoutuminen

En ymmärrä, miten kokeeseen osallistuminen ei edistäisi osallisuutta. En ymmärrä, miten integroitumista hidastaisi se, että henkilöllä olisi kannustin kansalaisuuden saamiseksi oppia maasta ja sen tavoista. Stressiargumentti on niin absurdi, että sitä en edes yritä ymmärtää. #osallisuus #integraatio #kansalaisuus

Maahanmuuttajien matala halukkuus maanpuolustukseen ei ole sattumaa eikä pelkkää kulttuurista sopeutumattomuutta. Se on looginen seuraus liberalismin sisäisestä virheestä: Oikeuksia jaetaan runsaasti, mutta velvoitteita ei vaadita. Liberalismia edeltäneen aristoteelisen perinteen mukaan ihminen on luonnostaan yhteisöllinen olento. Hän ei synny tyhjään tilaan autonomisena yksilönä, vaan perheeseen, yhteisöön ja kulttuuriin. Tästä seurasi, että velvollisuudet olivat oikeuksia keskeisempiä. Oikeus johonkin asiaan syntyi usein vasta vastuun kantamisen kautta. Kansalaisuus tarkoitti ennen kaikkea velvollisuutta palvella yhteistä hyvää, mukaan lukien maan puolustaminen. Liberaali ajattelu hylkäsi tämän realistisen ihmiskuvan. Sen tilalle nousi valistuksen fiktio: autonominen yksilö, jonka suhde yhteisöön on vapaaehtoinen ja instrumentaalinen. Tästä logiikasta seuraa: - sinulla on oikeus tulla maahan - sinulla on oikeus sosiaaliturvaan - sinulla on oikeus kansalaisuuteen ilman syvällistä integraatiota jne. Kun valtio jakaa etuuksia ja oikeuksia ilman vastavuoroisuuden vaatimusta, se kasvattaa väistämättä entitlement-mentaliteettia. Ihminen muuttuu kuluttajaksi suhteessa valtioon, ei enää velvollisuuksia kantavaksi jäseneksi. Tämä ei koske vain maahanmuuttajia, vaan sama logiikka syö natiivienkin yhteiskuntavastuuta. Maanpuolustus on klassinen esimerkki Aristoteleen philia politikesta (poliittisesta ystävyydestä), joka edellyttää, että ihminen kokee maan aidosti omakseen. Kuten Aristoteleen pohjalle rakentanut moraalifilosofi Alasdair MacIntyre varoitti: liberalismi ei vain heikennä yhteiskuntaa, vaan tekee siitä sisäisesti ristiriitaisen ja loppuun asti vietynä myös puolustuskyvyttömän. Se tuottaa ihmisiä, jotka ottavat oikeudet, mutta eivät tunne velvoitetta - koska koko järjestelmä ei sellaista vaadi. Kestävä yhteiskunta vaatii vastavuoroisuutta ja jaettua narratiivia. Kansalaisuus ei voi olla pelkkä etuuspaketti. Sen tulee olla moraalinen ja kulttuurinen jäsenyys, jossa oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. #Liberalismi #Kansalaisuus #Yhteisöllisyys