Search

Henri Vanhanen wrote that in the negotiations held in Oslo, two main issues had been prepared according to him: the future of Ukraine, security guarantees, EU integration and reconstruction, as well as the conditions for ending the war and Europe’s future security order. He said the negotiations also concerned what would be required from Russia and how a possible ceasefire would be secured. Vanhanen assessed that Europe should bring its own goals and means to the discussions. According to him, Europe financed Ukraine's defense, made decisions regarding Russia sanctions, and would have to bear a large part of the peace security responsibilities. He wrote that Europe’s security should not be constructed according to the United States' election calendar, even though a quick agreement and a drop in energy prices would be valuable achievements for Trump before the midterms. Vanhanen highlighted the actions of President Alexander Stubb and Norwegian Prime Minister Jonas Gahr Støre. According to him, Ukraine specifically requested Finland and Norway to facilitate the discussions, and the leaders had established functional connections both to Ukraine and Trump’s administration. Vanhanen also mentioned that Witkoff and Kushner were involved and continuing discussions with Russia. Vanhanen considered Stubb's actions particularly commendable and said that Finland's participation and the opportunity to convey Europe’s security concerns to Trump’s inner circle were significant. He wrote that the negotiations were also about what kind of Russia Finland would have to live with in the coming decades. https://t.co/j2zyg51EJb #Ukraina #EuroopanTurvallisuus #Diplomatia (translated)

Binga Tupamäki wrote that the events in France were finally treated as riots rather than peaceful student protests, but he criticized the media coverage as still having a strange tone. According to him, Helsingin Sanomat suggested that the videos circulating from the riots promoted the far-right agenda and emphasized that the involvement of immigrants could not yet be confirmed. Tupamäki asked why the editorial teams were hesitant in this case, even though they had previously speculated on matters before official confirmations. He believed that comments from Donald Trump and Sebastian Tynkkynen should not become main news stories instead of the violence, and called for a deeper analysis of the causes and consequences of the events. According to Tupamäki, contemplating the connection between immigration failure and social unrest does not make a person far-right. He referred to the decades-long discussion in France about the segregation of suburbs and the problems of integration, and assessed that there were no common norms or respect in an increasingly unequal environment. He urged an examination of the role of the radical left and claimed that the streets of France were primarily places of rioting for the far left. Tupamäki mentioned that Greta Thunberg participated in the protest and praised students for rising against the system, even though he claimed there were no concrete demands. He assessed that the unrest was more related to revolutionary fantasies than to a shortage of teachers and budget cuts. According to Tupamäki, the rigid reporting by Helsingin Sanomat and other media ironically benefited the far-right: if people saw videos and heard that only far-right individuals thought about the conclusions drawn from them, they might begin to identify with it. He considered honest and fair reporting as a means to prevent radicalization. #Ranska #mellakat #media (translated)

East Helsinki's Puhos, a former shopping center, has transformed into an oasis of cultures, where entrepreneurs with immigrant backgrounds play a significant role, despite the area's history being associated with a negative reputation and issues of integration and segregation. #Puhos #kulttuuri #maahanmuutto (translated)

Otto Meri stated that he had posted an update on social media the previous evening regarding the student selections of the Stadin vocational school under the City of Helsinki. He wrote that based on the names published on the city's website, over 90 percent of those selected in this year's joint application process for several educational programs were of foreign background. Meri mentioned that he included four screenshots in the update to illustrate this proportion and not to highlight individual students. Meri noted that he observed in the morning that the names of the selected students had been removed from the city's website, and he decided to delete his own post as well. He assessed the inclusion of names in the update as thoughtless, even though the information had been public. Meri said that studying is sensible regardless of background, but he expressed concern about the increasing proportion of students with foreign backgrounds becoming too large in some schools. He compared this situation to the segregation he observed in Helsinki's primary schools and believed it was the responsibility of decision-makers to prevent inequality and excessive differentiation among schools and classes. #koulutus #monimuotoisuus #integraatio (translated)

Jari Mäkäräinen criticized Sanna Ukkola's writing about the Prime Minister's meeting with Imam Sharmarke Said Aw-Mussen. According to Mäkäräinen, Ukkola regarded the meeting as ordinary work and believed that the imam, who was born in Turku, was being asked impossible questions regarding Sharia. Mäkäräinen argued that asking the imam was not a misunderstanding: in his view, the imam left open whether Sharia would be applied in Finland in family or criminal law matters. Mäkäräinen wrote that, according to him, freedom of religion did not justify the establishment of a parallel legal system alongside Finnish laws. He claimed that in Muslim-majority countries, freedom of religion, women's equality, and individual rights were not realized in liberal democracies due to Islamic doctrine and Sharia. He cited Lebanon as an example, where he believed the growth of the Muslim population and political organization undermined previous balance and led to civil war. In France, Sweden, Belgium, and Britain, he mentioned the visibility of parallel societies, honor-based violence, segregation of areas and schools, and pressure to accept practices related to Sharia. In Finland in the 2000s, Mäkäräinen claimed that groups with a Muslim background who had immigrated were connected to the overrepresentation of sexual offenses, unemployment, use of social security, and demands for their own rules. He believed that distinguishing criticism of Islam from calls for deportation did not make questions about Sharia suspect. According to Mäkäräinen, the primacy of the Finnish Constitution and criminal law should be clear in all matters, and Finland did not need to repeat the experiences of countries where the application of Sharia had been tried. https://t.co/bGpZ7VaTux #uskonnonvapaus #integratio #muslimit (translated)

Kristina Kivinen wrote that the president of Somalia had welcomed Somalis to Somalia. She estimated that dual citizens would integrate there better than in Finland and justified this with religion, Sharia law, and language. According to Kivinen, there would be no racism, True Finns, snow, winter, or dogs in Somalia, but Kela benefits would be lacking. #Somalia #Kansalaisuus #Integraatio (translated)

Jari Mäkäräinen criticized an article in Helsingin Sanomat and said he had made corrections to it. According to him, the nonfiction writer Ari Haasio and Mattila had suggested that Finnish identity was ambiguous, compared the mistrust faced by evacuees from Karelia to current fears directed at Muslims, and stated that everyone was a descendant of immigrants. Mäkäräinen wrote that migration was an old phenomenon, but migrations from different times could not be equated. He noted that the first people arrived in what is now Finland about 11,000 years ago and believed that this did not provide a basis for equating the current migration from Afghanistan or Somalia with the arrivals of earlier traders, craftsmen, or industrial founders. He described Finlayson as an actor that built factories in capital-poor Finland, brought technology, and created jobs. Mäkäräinen compared him to a Mohammed coming from Somalia, who he described as illiterate and dependent on Kela support. He believed these examples illustrated different types of migration and claimed that there were differences in education, employment, cultural distance, and criminality. He also claimed that those coming from Afghanistan were overrepresented in rape statistics. Regarding the evacuees from Karelia, Mäkäräinen wrote that they had come from within Finland, spoke Finnish, and shared key features of Finnish culture. He said they had faced mistrust and derogatory name-calling, but believed they differed from current arrivals from Afghanistan, for example, in terms of adaptation, work ethic, and use of social security. Mäkäräinen also denied the comparison made by Haasio and Mattila between 19th-century antisemitism and the Somali discussions of the 1990s. According to him, the groups were not similar, and Jews had mostly integrated well. He argued that current migrations should be evaluated based on their impacts on employment, crime, and social security. Finally, he wrote that the continuity of society required, in his opinion, the adaptation of newcomers. #maahanmuutto #suomalaisuus #kulttuuri (translated)

The True Finns wrote that it was easy to operate within the party because it did not have to change its positions based on opinion polls, but could rely on its own line. The party stated that it had consistently warned about the consequences of mass immigration, deepening EU integration, and ideological education policies, even when bringing them up was not popular. The True Finns considered themselves the only option for those who wanted more sensible immigration policy, savings on secondary expenses, and prioritization of Finns in Finland. The party justified its views with its consistent policies and the knowledge of whom it was working for. #perussuomalaiset #ps #perussuomalaiset #politiikka #Suomi (translated)

While reading this, I wondered if we can think of Aw-Musse as having adapted or integrated into Finnish society🤔 "Aw-Musse advocates for the interests of Muslims on various fronts in society: he sits on government-appointed working groups, is active in the media, and takes a stance in Vantaa on how Islam is taught in primary schools." If you comment, please stay on topic. https://t.co/KhjlX2FTV6 #kotoutuminen #integraatio #monikulttuurisuus (translated)

Valtuuston syyskausi starttasi tänään ja mikäs tässä starttaillessa. Allekirjoitimme ryhmänä @ORostila aloitteen, että Hyvinkään kaupunki lopettaa perusopetusta täydentävän oman äidinkielen opetuksen järjestämisen mahdollisimman pian, viimeistään lukuvuoden 2027–2028 alusta. Kuinka narsistista onkaan ajatella, että jos esim perheeni muuttaisi Japaniin, Japanin veronmaksajien tulee maksaa minun SUOMEN kielen opiskelu. Kirjoitin juurikin tästä Suomen itsetuhoisesta empatiasta tänne: https://t.co/KfBEU4K6Ye Lisäksi jätimme valtuustoaloitteen koskien Ahdenkallionkadun liikenteen sujuvoittamista niin että kadun varteen rakennettaisiin parkkitaskuja. Nykyisellään katu on melkoinen pujottelurata pysäköityjen ja vastaantulevien autojen ja liikenteenjakajien lomassa. ...Ja muistutin virkamiehiä uuden HR hankinnan kynnyksellä siitä, ettemme hankkisi raskasta Apotti tyylistä konsultteihin ja toimittajiin sitovaa järjestelmää vuosiksi eteenpäin, vaan huomioiminen järjestelmässä ennenkaikkea AI integraation (kiitos @samimiettinen ja @MartinPaasi teidän tekoäly paasauksesta - alkaa tarttua 😅) #Hyvinkää #koulutus #liikenne

Nasima valittaa HS:ssa että hänen suomalaisuuttaan kyseenalaistetaan. Johtuisikohan siitä, että hänen poliittisissa avauksissaan ei ole mitään suomalaista? Suomessa on useita vastaavalla taustalla tulleita henkilöitä, jotka ovat integroituneet osaksi Suomea. Siitä yksinkertaisesta syystä, että he ajattelevat kuin suomalaiset ja laittavat tämän maan kansan etusijalle. Ellei tähän pysty, vaan veri vetää Afganistaniin, Venäjään tai Palestiinaan, niin turha valittaa sitten. #suomalaisuus #integraatio #kulttuuri

Kun saavuimme perheeni kanssa Suomeen vuonna 1996, äitini ei osannut lukea eikä kirjoittaa. Isä oli käynyt kuudennen luokan loppuun. Suomessa kaikki muuttui. Äitini oppi lukemaan ja kirjoittamaan, hankki ajokortin ja hoitaa nykyään omat asiansa pääosin itsenäisesti. Minä opin suomen kielen hiekkalaatikolla ja pääsin osaksi suomalaista yhteiskuntaa jo päiväkodissa. Jätimme pakolaisleirin ja karut olosuhteet taaksemme. Suomessa meille avautui mahdollisuus rakentaa uusi elämä. Kun vertaan omaa lapsuuttani nykyajan maahanmuuttajalasten tilanteeseen, tunnen suurta huolta. Kun saavuimme Vaasaan, maahanmuuttajia oli vähän. Ympärillämme oli pääosin suomalaisia työläisperheitä ja heidän lapsiaan. Ystävystyin heidän kanssaan, opin kielen ja kasvoin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tilanne on monilla alueilla nykyään toinen. Etelän suurissa kaupungeissa on kouluja ja lähiöitä, joissa vieraskielisten osuus on erittäin suuri. Lapset eivät opi suomea kunnolla eivätkä kiinnity samalla tavalla yhteiskuntaan. Opettajien kertomukset tästä ovat pysäyttäviä: lapsi saattaa joutua auttamaan omaa vanhempaansa suomen kielen opinnoissa, vaikka lapsen oma kielitaito on vielä puutteellinen. Toisinaan Suomessa vuosikymmeniä asuneen vanhemman kanssa asioita hoidetaan edelleen tulkin välityksellä. Ja veronmaksaja maksaa lystin. Kyse ei ole siitä, etteikö maahanmuuttajia voisi integroida Suomeen. Kysymys on siitä, millaisissa olosuhteissa integraatio tapahtuu. Jos ihmiset pakkautuvat samoille alueille, yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan jää heikoksi. Silloin syntyy rinnakkaisia todellisuuksia, joissa maahanmuuttajalapset eivät saa samoja mahdollisuuksia kuin minun sukupolveni sai. Suomen tehtävä ei ole vain ottaa ihmisiä vastaan, vaan myös varmistaa, että tänne muuttavat ihmiset oppivat kielen, löytävät paikkansa yhteiskunnassa ja voivat aidosti tulla sen täysivaltaisiksi jäseniksi. Siksi humanitaarisen maahanmuuton on oltava hallittua, kotoutumisen tavoitteellista ja sosiaaliturvan entistä vastikkeellisempaa. #maahanmuutto #kotoutuminen #suomi

Jatkoa alla olevaan. Tein töitä vanhempana rikoskonstaapelina ulkomaalaispoliisissa Oulun alueella 2015-2018. Oulun poliisilaitoksen toimialue oli ulkomaalaispoliisiin mennessä joltain osin jo tuttu, koska olin tehnyt yhtäjaksoisesti harjoitteluaikana 1,5 vuotta töitä kentällä ja tutkinnassa nuorempana konstaapelina. Maahanmuuttajien kanssa olin tekemisissä ennen ulkomaalaispoliisiin työllistymistä vain rikosasioissa. Ulkomaalaispoliisin (virallinen yksikkö oli Ulkomaalaistutkinta, mutta ei mielestäni kuvaa työnkuvaa, koska tehtiin paljon muutakin, kuin tutkintaa) tehtäväkenttä on laaja, ja siihen kuuluu pääasiassa kaikenlaista muuta, kuin rikostutkintaa sisältäen esim. maastapoistamisia, ulkomaalaisvalvontaa, sidosryhmäyhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, rikostutkintaa tai sen tukemista jne. Kun aloitin ulkomaalaispoliisissa, poliisi teki vielä kaikki turvapaikkakuulustelut. Kuten kaikki muistavat, 2015 alkoi massamaahanmuuton aalto Suomeen ja saatettiin kiireisimpinä päivinä kuulustella yhden työpäivän aikana tusina turvapaikanhakijaa per kuulustelija. Kuulustelussa selviteltiin ensitietoja, kuten henkilöllisyyttä ja syytä Suomeen tulolle, jonka jälkeen asia meni tarkempaan tutkintaan maahanmuuttovirastolle (Migri). Sittemmin Migri otti turvapaikkakuulustelut itselleen. Ehdin kuitenkin tehdä arviolta satoja turvapaikkakuulusteluja. Kävimme myös säännöllisesti (ainakin viikoittain) mm. vastaanottokeskuksissa ja moskeijoissa ja muissa paikoissa, joissa etenkin ei-työperäiset maahanmuuttajat viettivät aikaansa. Kosketuspintani Oulun alueelle tulleisiin maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin oli melko laaja, eikä missään nimessä rajoittunut pelkästään rikoksia tekeviin. Oma kokemus ja näkemys on, että etenkin ensimmäisen polven maahanmuuttaja hakee turvan ja yhteisön lähes poikkeuksetta jostain muualta, kuin kantaväestöstä tai meidän viranomaisista. Oman kulttuurin edustajien yhteisö on aina tärkeämpi, kuin valtaväestö. Mielestäni tämä on täysin normaalia ja ennustettavaa. Ongelma tulee siinä, kun maahanmuuttajat kasautuvat yhdelle alueelle. Joukko alkaa saamaan voimaa ja turvaa toisistaan yhä enemmän. Kohtaamisia kantaväestön tai viranomaisten kanssa tulee vähemmän ja "varjoyhteiskuntaan" muodostuu omia "sääntöjä", tapoja, valta- ja statushierarkioita jne. Tämän pystyi hyvin havaitsemaan, kun kävi työreissulla esim. Oulun poliisilaitoksen alueeseen kuuluvassa pienessä 15000 asukkaan Ylivieskan kaupungissa, jossa turvapaikanhakuperustaisia maahanmuuttajia oli suhteellisesti merkittävästi vähemmän, kuin Oulussa. Ylivieskassa he integroituivat paremmin ja "varjoyhteiskunnan" voima ja vaikutusvalta sekä maahanmuuttajiin että valtaväestöön on merkittävästi pienempi. Sitä kautta myös varjoyhteiskunnan lieve-ilmiöt jäävät luonnollisesti pienemmiksi. Oulussa taas turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien yhteisöt olivat niin isoja, että niillä oli oikeasti vaikutusvaltaa toisiinsa ja valtaväestöönkin (lue tuo lainaamani ensimmäinen viesti, niin saat hieman kuvaa, miten). Ratkaisu tähän mielestäni olisi yksinkertainen, jos turvapaikanhakijoita Suomeen halutaan edelleen ottaa: turvapaikanhakija ei saa itse päättää, missä hän asuu. Jos saa Suomesta turvan, täytyy olla valmis siihen, että pakkosijoitetaan johonkin valtion osoittamaan kuntaan niin, että suuria maahanmuuttajien keskittymiä ei pääse syntymään. Kuulostaa karulta, mutta tuolla tavalla toimimalla lopulta integraatio tapahtuisi huomattavasti helpommin, koska olisi PAKKO opetella kieltä ja kulttuuria selviytyäkseen. Ylivieskaan sijoitettu turvapaikanhakija pääsee merkittävästi nopeammin kiinni yhteiskunnan oravanpyörään, oppii kielen, oppii kulttuurin ja tavat, kuin Ouluun sijoitettu verrokki. #maahanmuutto #turvapaikka #integraatio

Maahanmuuttajataustainen kaverini lähetti mulle tämän: “Maahanmuuttaja itse määrittää sen, miten suomalainen häneen suhtautuu.” Tässä on enemmän järkeä kuin puolessa Suomen maahanmuuttokeskustelusta. Jos tulet tänne, käyt töissä, opettelet kielen, kunnioitat lakeja ja käyttäydyt muita kohtaan hyvin, suurinta osaa suomalaisista ei kiinnosta mistä olet tullut. Mutta jos vastaus jokaiseen integraatio-ongelmaan on, että suomalaiset ovat rasisteja, ei mikään koskaan parane. Vastuu kotoutumisesta ei voi olla aina vain vastaanottavalla yhteiskunnalla. Myös tulijalla on vastuu. #maahanmuutto #kotoutuminen #rasismi

Muutamia poimintoja Katriina Reposen analyysista: Opetushallitus tiesi islamin oppikirjojen ongelmista, mutta vaikeni niistä. Jo vuonna 2015 Maria Heikkinen tarkasteli Salam-islamin oppikirjoja ja nosti esiin sen , että kirjoissa rakennetaan voimakasta ”me muslimit” -identiteettiä. Islamin opetus rakentaa lapselle voimakasta erillistä uskonnollista ryhmäidentiteettiä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Silti Salam-sarja jäi käyttöön ja siitä julkaistiin uusia osia. OPH oli koko ajan tietoinen lain vastaisesta sisällöstä (perusopetuslaki). Keväällä 2026 OPH myönsi itse, ettei Salam-sarjaan ”ole oltu tyytyväisiä sen julkaisuhetkelläkään”. Samalla OPH totesi, että sarjassa on sisältöjä, jotka eivät perustu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja ettei sarja vastaa OPH:n omia kustannustoiminnan laatukriteerejä. Miksi siis OPH toisella kädellä vaatii veronmaksajilta jatkuvasti lisää panostuksia tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja segregaation ehkäisemiseen, mutta toisella kädellä sallii vuosien ajan oppimateriaalia, jonka ongelmat liittyvät juuri erillisen ryhmäidentiteetin vahvistamiseen? Miksi OPH suojeli juuri islamia vuosien ajan? Ruotsin turvallisuuspoliisi muistuttaa, että Muslimiveljeskunnan päämääräksi kuvataan maailmanlaajuinen shariaan perustuva kalifaatti. Säpon mukaan liikkeen tavoite on siis poliittinen ja yhteiskunnallinen, ei vain uskonnollinen. Se merkitsee järjestelmää, jossa yhteiskunnan normatiivinen perusta olisi islamilainen laki. SäPo piti tätä tavoitetta yhteensopimattomana Ruotsin perusvapauksien ja perusoikeuksien kanssa. https://t.co/9I9uFiMKrl Länsimaissa kalifaatin rakentamisen strategiaksi kuvataan segregaatio ja enklaavien (muusta yhteiskunnasta eriytynyt yhteisö) muodostaminen. Kalifaatin rakentamiseksi on tehty pitkän aikavälin, jopa 20 vuoden toimintasuunnitelmia Euroopassa. Raportissa tämä liitetään ajatukseen, ettei muslimien tulisi sulautua länsimaiseen kulttuuriin. Tämä on eriarvoistumiskeskustelun kannalta erityisen olennainen kohta: turvallisuuspalvelun mukaan eriytyminen ei tässä mallissa ole vain integraation epäonnistumisen seuraus, vaan osa strategiaa. https://t.co/9I9uFiMKrl. #Islam #Eriarvoisuus #Segregaatio

Hei @TyttiTup, kun SDP:ssä on aktiivisesti sekoiltu mm. rajaturvallisuuslain, miinasopimuksen ja Nato-integraation kanssa, niin tietysti kansalaisilla herää kysymys, mikä SDP:n Turpo-linja on? Tai onko sitä? Laita rivit suoriksi, äläkä syyttele muita. https://t.co/SfR9DKT7m5 #SDP #Turvallisuus #Politiikka

Tässä taas osoitus EU-eliitin ylimielisyydestä. Brysselin byrokraattien mielestä jäsenmaat eivät ole enää itsenäisiä, eivätkä voi suojata omia rajojaan. Suomen täytyy kiireesti vahvistaa Puolan tavoin Suomen perustuslain ensisijaisuus EU-sopimuksiin nähden ja ryhtyä toimiin nykymuotoisen EU:n purkamiseksi ja korvaamiseksi soveltuvien jäsenmaiden kanssa tehtävällä vapaakauppa-alueella, jota ei päästetä enää "syventämään integraatiota". #EU #itsenäisyys #vapaakauppa

Miten tämä ei ole päättäjille päivänselvä asia? Parhaiten kotoutuminen tapahtuu kun opit maan virallisen kielen. Jos jatkuvasti saat opetusta ja tukea omalla äidinkielelläsi, integroituminen vaikeutuu ja yhteiskuntaan syntyy rinnakkaisyhteiskuntia, joita nyt on jo helsingissäkin nähty. Jos haluat opiskella omalla kielelläsi, tee se omalla ajalla ja rahalla. Veronmaksajien velvollisuus ei ole tätä lystiä kustantaa. #kotoutuminen #kielitaito #integraatio

Helsingin koulukeskustelussa keskeistä on se, että meillä on paljon Suomessa syntyneitä lapsia joiden suomen kielen taito on hyvin heikko. Ja tämän takia he joutuvat osallistumaan S2-opetukseen. Suomeen ei voi integroitua ilman suomen kielen osaamista. Tämä on fakta. #suomikieli #integraatio #opetus