Search

📣 Det finns en logisk väg ur regeringslåset: M, KD, L och C bildar regering. SD står utanför. C erbjuds ett tungt regeringspaket: vice statsministerposten, centrala departement och möjlighet att sätta ett historiskt stort centerpartistiskt avtryck på politiken. SD får inga ministerposter och regeringen binds inte upp av något nytt Tidöavtal. Då ställs både C och SD inför varsitt obekvämt men ganska enkelt val. För C: vill ni säga nej till en borgerlig regering som ni själva kan sitta i och få historiskt inflytande över – för att i stället regera med stöd av ett V marinerat i antisemitism, terrorromantik och extremism? För något annat realistiskt alternativ finns knappast. För SD: är kravet på ministerposter viktigare än att få en borgerlig regering och möjlighet till genomslag i centrala profilfrågor – inte minst en fortsatt stram migrationspolitik? Båda måste kompromissa. Och SD behöver inte ens rösta för regeringen. Vill partiet markera att man inte accepterar att hållas utanför Regeringskansliet kan man lägga ned sina röster i statsministeromröstningen. Budskapet blir glasklart: vi stödjer inte den här regeringen, men vi tänker inte heller fälla den och därmed öppna vägen för en S-ledd regering. Det fungerar eftersom Sverige har negativ parlamentarism. En statsminister behöver inte samla en majoritet bakom sig. Det räcker att färre än 175 ledamöter röstar nej. Därefter får regeringen lägga fram sin politik och söka hoppande majoriteter. SD kan rösta för borgerliga reformer man stöder och emot sådant man ogillar. I andra frågor kan regeringen söka stöd hos S eller MP. Ibland kommer regeringen att förlora en omröstning. Det är parlamentarism, inte regeringskris. Alternativet är knappast bättre: en skakig S-ledd kaozregering med V-ministrar och partier som inte kan enas i några frågor. För C vore paradoxen monumental. Partiet skulle tacka nej till historiskt inflytande i en borgerlig regering – för att i stället regera med ett sällskap som många av C:s egna väljare inte ens skulle ta i med tång. M, KD, L och C har åtminstone en bred borgerlig grund att regera på. Det är dags att alla partier besinnar sig, slutar fantisera om parlamentariska majoriteter som inte finns och börjar förhålla sig till den matematik väljarna faktiskt har gett dem. Det finns inga perfekta alternativ kvar. Bara vuxna kompromisser – eller fyra år av politiskt kaos. #politik #parlamentarism #Sverige

Esta intervención de hoy de @cayetanaAT sobre cómo debe responder el Estado a la invasión orquestada por Marruecos -tan alejada del infantilismo y del buenismo estomagante y esteril que nos rodea-, es de lo mejor que he visto en la historia reciente del parlamentarismo español https://t.co/pDS3h2CyEe #España #Parlamento #Política

Die politischen Spannungen drohen zu eskalieren. Die Wahlen in diesem Herbst können das Problem nicht lösen, und offenbar sollen sie es auch nicht. Denn der Parlamentarismus wird von denen verraten, die vor seinen angeblichen Feinden warnen: https://t.co/lcruP868IZ #Politik #Wahlen #Parlamentarismus

”Haluatko sinä Suomen, jossa vaaleilla ei ole väliä?” Nämä osoittavat tuskaisella tavalla tahallisen tai tahattoman tietämättömyytensä suomalaisesta parlamentarismista. Se, ettei suurin puolue automaattisesti pääse hallitukseen, ei tarkoita, etteivätkö vaalit olisi tärkeitä tai että niillä ei olisi väliä. Suomessa äänestetään eduskunta, ei suoraan pääministeriä tai hallitusta. Hallituksen pitää saada eduskunnan luottamus. Olisi oikeastaan paljon epädemokraattisempaa sanoa, että suurin puolue saa hallita riippumatta siitä, onko sillä eduskunnan enemmistön tuki. Parlamentaarisessa demokratiassa kun juuri eduskunnan luottamus ratkaisee. Suomessa ei ole järjestelmää, jossa eniten ääniä saanut puolue saa automaattisesti pääministerin paikan. Meillä vaaleilla valitaan kansanedustajat eduskuntaan. Siksi hallituksen muodostaminen perustuu siihen, kuka pystyy kokoamaan eduskunnasta riittävän tuen. Ajatellaan vaikka, että puolue A saa 30 % paikoista ja on suurin puolue. Puolueet B, C ja D saavat yhdessä 60 %. Jos B, C ja D pystyvät sopimaan yhteisestä hallitusohjelmasta, miksi 30 %:n kannatuksen saanut puolue A pitäisi silti nostaa hallitukseen vastoin 60 %:n eduskunnan tahtoa? Olisi aika erikoinen ajatus demokratiasta sanoa, että tuo 60 % pitää sivuuttaa vain siksi, että 40 %:n kokonaisuuden sisällä oleva puolue sattui olemaan suurin yksittäinen puolue. Vaalit siis ratkaisevat sen, millainen eduskunta on ja millaiset voimasuhteet siellä ovat. Sen jälkeen puolueiden tehtävä on neuvotella, millainen hallitus pystyy saamaan eduskunnan tuen. Suurin puolue toki Suomessa saa vahvan etulyöntiaseman ja yrittää kasata toimintakykyisen, eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen. Jos suurin puolue ei tässä onnistu, joku toinen puolue voi ottaa hallituksen muodostamisen vetovastuun. Suomessa järjestelmä kun perustuu tuohon mainittuun parlamentarismiin: hallituksen täytyy nauttia eduskunnan luottamusta. Jos suurin puolue ei pysty sitä saamaan, olisi itse asiassa demokratian kannalta ongelmallisempaa antaa sen hallita siitä huolimatta. Suurimman puolueen automaattinen hallituspaikka ei ole demokratian määritelmä. Eduskunnan demokraattisen enemmistön muodostama hallitus on nimenomaan parlamentaarisen demokratian mukaista. Eli suurimman puolueen sivuuttamista voi kyllä halutessaan kritisoida ja pitää huonona poliittisena ratkaisuna, mutta sitä ei voi kutsua epädemokraattiseksi vain siksi, että suurin puolue ei pääse hallitukseen. Demokratiassa myös muiden puolueiden ja niiden äänestäjien muodostama enemmistö pitää ottaa huomioon. Lisäksi hupaisaa tästä koko pöyristymisestä tekee sen, että olemme kuulleet ties mistä ilmansuunnista jo kategorisesti perussuomalaisten ulossulkemista hallitusyhteistyöstä, vaalituloksesta viis. Nyt, kun joku uskaltaa soveltaa heihin heidän omaa logiikkaansa ja ajatteluaan, alkaa hirveä sirkus. #Demokratia #Parlamentarismi #VaaleillaOnVäliä

@MikaelJungner Kuten todettua: parlamentarismissa hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta. Tämä taas ei ole _millään tapaa ristiriidassa_ sen kanssa, että puolueet haastavat hallitus-oppositioasetelmista riippumatta toisiaan. Se on politiikan perusluonne ja myös äänestäjien etu. #politiikka #parlamentti #luottamus

@MikaelJungner Mistä puhut? Parlamentarismissa hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta. Parlamentarismi ei millään tavoin ole ristiriidassa sen kanssa, että hallitus tuo esille opposition toimintaa. Molempia puolia arvioivan kansalaisen näkökulmasta se on yksinomaan hyvä asia. #Politiikka #Parlamentarismi #Oppositio

Deswegen wünsche ich mir, dass nicht reflexartig weggewischt wird, was Herr Papier zurecht thematisiert hat. Die Vitalisierung des Parlamentarismus ist dringend nötig. Wir brauchen keine AfD, die sagt, wir sprechen für die schweigende Mehrheit. Ich möchte, dass die schweigende Mehrheit selbst zu hören ist und eine Eigenvertretung hat.

Epämukava fakta: Stubb ei ole Suomen kansan presidentti, vaan tiettyjen järjestöjen edustaja – ja hän liputtaa sen puolesta täysin avoimesti. Tämä on koivistolaisen parlamentarismin päätepysäkki. Kurssi muuttuu vain siirtymällä Sveitsin malliin: suoraan demokratiaan, jossa kansalaisaloitteet menevät muuttamattomina sitovaan kansanäänestykseen. Puoluevalta, ehdokasasettelu ja puoluekuri on murrettava, jotta Suomi ei tuhoudu. #Suomi #Demokratia #Politiikka

Bernd Posselt, předák sudetských Němců, označil hlasování české Sněmovny proti konání sjezdu sudetských Němců v Brně za frašku a karikaturu parlamentarismu, přičemž upozornil na nízkou účast poslanců a vyjádřil přesvědčení, že sjezd se uskuteční navzdory přijatému usnesení. #SudetštíNěmci #Brno #BerndPosselt

Carlos Brito, významná postava portugalského odboje a parlamentarismu, byl po své smrti kritizován komunistickou stranou (PCP) za nevhodné a chladné vyjádření, které odhaluje sektářství a nedostatek empatie uvnitř strany, kterou Brito opustil kvůli jejímu lpění na ortodoxní sovětské doktríně. #CarlosBrito #PCP #PolíticaPortuguesa