Search

Vihreiden Saara Hyrkkö maalaa kovin synkän kuvan lasten tulevaisuudesta johtuen lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä 2,6 prosenttiyksikköä vaikka OECD:n tilastoissa Suomessa pienin lapsiperheköyhyys Tietysti vakava asia mutta väkisin näen tässä nyt vaalien lähestymisen #astudio https://t.co/o1b8ENhtS9 #kansantalous #lapsiperheköyhyys #vaalit

🌎 Globalization is often discussed through the lens of tariffs and trade wars but the latest OECD data points that global competition is increasingly between companies backed by states. 📊 In 2024, subsidies received by the large industrial firms tracked by the OECD reached https://t.co/ljOJuWObxT #Globalization #OECD #StateSubsidies #Therearenospecificcountriesmentionedinthetweetprovided.

Lapsiperheköyhyys on Suomessa OECD-maiden pienintä. Tulontasaus verotuksella ja tulonsiirroilla on OECD-maiden suurinta. Meillä pitäisi mieluummin miettiä onko tulontasauksen ja työn sekä kasvun kannustimien tasapaino liikaa tuloja tasaava ja kokonaishyvinvointia (kasvua) heikentävä. Tämä on myös pienituloisimpien ongelma, koska heille se johtaa absoluuttisesti heikompaan asemaan. Filosofi John Rawls on tätä tasapainoa korostanut ’Oikeudenmukaisuusteoria’ -teoksensa eroperiaatetta muotoillessaan. #Sosiaalipolitiikka #Oikeudenmukaisuus #Tulontasaus

For your information: - Global warming has accelerated in the last ten years. - Germany is only in the middle of the OECD countries in terms of emissions reduction so far and is on track to miss its own climate goals. - CO2 remains largely in the atmosphere for millennia. (translated)

“Kinda chic kannattaa perustuloa.” OECD:n Suomen mallissa perustulo nosti köyhyysastetta 11,4 prosentista 14,1 prosenttiin. Mut hei, ainakin slogan näyttää hyvältä Instagramissa. Ja saat vähän hyvesignaloitua. Tää on ehkä täydellisin kuva nykyisestä politiikkakeskustelusta: tehdään miljardiluokan talouspolitiikasta lifestyle-estetiikkaa ja toivotaan, ettei kukaan kysy kuka maksaa, mitä tapahtuu kannustimille tai miksi köyhyys kasvaa. “kinda chic” on helppo olla, kun rahat lähtee jonkun muun tililtä. #perustulo #politiikka #talous

The OECD’s latest data show the performance of Viktor Orbán’s national-conservative government: despite war, the energy crisis and economic stagnation in Europe, real household incomes in Hungary continued to rise significantly. Meanwhile, in many Western European countries https://t.co/hJ3Cc1xPOE #Hungary #OECD #Economy #HU #EU

Premier znów ogłosił podwyżkę podatków. Nie wiem. Ja mam jakiś problem z tym, że ciągle rozwiązuje się problemy kraju podwyższając podatki przedsiębiorców. To, z czym mierzą się polscy przedsiębiorcy, nie jest standardem w każdej rozwiniętej gospodarce rynkowej. W wielu krajach OECD ciężar finansowania państwa dobrobytu rozkłada się bardziej równomiernie na obywateli w postaci podatków osobistych i konsumpcyjnych, chroniąc jednocześnie konkurencyjność biznesu. W Polsce natomiast kumulacja składek, podatków i niestabilnego prawa bywa dla przedsiębiorców unikalnym wyzwaniem w skali międzynarodowej. Cały czas pokutuje myślenie, tym się udało im dowalmy. To jest jeden z tych argumentów który uzasadnia moją tezę, że już zawsze zostaniemy 20 może 18 gospodarką. Wyżej nie podskoczymy. Tak myślę. Może się mylę. #podatki #gospodarka #przedsiębiorczość

OECD experts expect that by 2050, the burden of long-term care costs for individuals requiring daily support will increase by 1.3 percentage points – from 1.5 to 2.8 percent of GDP. It should be noted that this increase will occur concurrently with the rise in pension expenditures and (translated)

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi

Zakończyłem swoją misję jako członek Rady Ministrów. Z tej okazji kilka słów subiektywnego podsumowania…. Zaczynaliśmy od przywrócenia transparentności procesu legislacyjnego. Trzeba było przywrócić realne konsultacje publiczne zamiast pozorowanych, oceny skutków regulacji, które się analizuje, a nie tylko czyta oraz przewidywalność procesu. Przywrócić regułę publikacji w internecie wszystkich dokumentów z rządowego procesu. Dobrze skoordynować cały rządowy proces prawodawczy. Wielkim wyzwaniem stała się deregulacja. Półtora roku intensywnych prac angażujących tysiące osób i setki podmiotów. Przyjęliśmy do realizacji ponad 300 zmian deregulacyjnych, zrealizowaliśmy już ponad 70% z nich, a blisko 200 już weszło w życie. Domniemanie niewinności podatnika, milcząca zgoda, krótsze kontrole, mniejsze budowle bez pozwolenia, certyfikacja wykonawców w zamówieniach publicznych, dalsza cyfryzacja sądownictwa i administracji. Zmieniliśmy filozofię myślenia o państwie. Państwo musi umieć słuchać i mieć odwagę wycofać się z przepisu, który nie działa. Dorobek pierwszej fazy jest opublikowany na stronie https://t.co/XGdZVXMGfz Dziękuję @RBrzoska, Inicjatywie #SprawdzaMY, partnerom społecznym, ministerstwom i urzędom, które zaangażowały się w ten proces. Pokazaliśmy, że możemy wspólnie usiąść do stołu, prowadzić dialog, iść na kompromisy i finalnie wdrażać tak potrzebne zmiany. Trwa kolejny etap deregulacji. Pierwsza faza to były setki drobnych zmian, druga to pakiet zmian szerszych w systemie podatkowym (przyjazna administracja skarbowa i pewność prawa podatkowego) oraz w wymiarze sprawiedliwości (nowa jakość w funkcjonowaniu wymiaru sprawiedliwości). Uchwalenie i wejście w życie tych zmian istotnie zmieni relację organów państwa i podatników. Polski proces deregulacyjny stał się w Europie punktem odniesienia. Opracowaliśmy anglojęzyczne materiały opisujące nasz proces, a doświadczenia prezentowaliśmy w Brukseli i w ramach projektu OECD. Konkurencyjność Europy zaczyna się od jakości regulacji. I my w tej rozmowie o konkurencyjności wypracowaliśmy własny, słyszalny głos. Kolejny obszar to nadzór nad priorytetami rządowymi. Wspólnie z ministrami ułożyliśmy plan działania rządu dzieląc priorytety członków Rady Ministrów na cztery filary: bezpieczeństwo, gospodarka, usługi publiczne i państwo cyfrowe. Wprowadziliśmy jawny, kwartalny system raportowania o stanie realizacji każdego z nich. Informacje te są dostępne na stronie https://t.co/sBoKcyDxtx W dialogu z ministrami udrażnialiśmy sprawy, które wymagały pilnych działań. Udowodniliśmy, że silosowość można zastąpić wspólnymi działaniami. Jednym z przykładów jest zapoczątkowanie kluczowych dla procesów inwestycyjnych prac nad usprawnieniem postępowań odwoławczych oraz odciążeniem Krajowej Izby Odwoławczej. Wszystko co udało się osiągnąć i czemu udało się nadać bieg, to wynik wielu godzin wspólnej pracy, uzgodnień, dyskusji, analiz, kompromisów i umiejętności wypracowywania decyzji. Dziękuję wszystkim, z którymi przez ten czas było mi dane współpracować: urzędniczkom i urzędnikom, legislatorom, partnerom społecznym, przedstawicielom licznych podmiotów i organizacji, parlamentarzystom, koleżankom i kolegom z rządu, premierowi @donaldtusk, który zaprosił mnie do tej odpowiedzialnej i niełatwej pracy. Życzę powodzenia minister @JKnapinska6783, która przejmuje te niełatwe zadania. #Deregulacja #Transparentność #Współpraca

MY OFFER TO SAUDI ARABIA 🇸🇦 Let us build a new strategic partnership. 🇺🇸🇪🇺🇸🇦 Together we defeat the Iranian-backed Houthis and secure the Red Sea. In return, I propose a historic Western opening to Saudi Arabia: ✅ Invite Saudi Arabia into the OECD accession process ✅ Open a #SaudiPartnership #RedSeaSecurity #OECD #SA #US #EU

Ylijohtaja Terhi Järvikare kirjoittaa, että Suomen miljardiluokan sopeutusta ei ole realistista tehdä ilman veronkorotuksia. Itse pohdin asiaa päinvastaisesta suunnasta. Suomen veroaste on noin 42 prosenttia BKT:stä, kun OECD-maiden keskiarvo on 34 prosenttia. Suomi on siis jo valmiiksi yksi maailman korkeimmin verotetuista kehittyneistä talouksista. Samaan aikaan julkiset menot ovat noin 57,5 prosenttia BKT:stä. Jos menot ovat poikkeuksellisen suuret ja verotus jo valmiiksi kireää, miksi ratkaisun pitäisi jälleen olla uudet veronkiristykset? Sillä jos julkiset menot ovat jo poikkeuksellisen suuret ja verotus poikkeuksellisen kireää, ratkaisu ei voi aina olla se, että veronmaksajalta pyydetään aina vain vielä vähän lisää. Kun työn, yrittämisen, kuluttamisen ja investointien verotusta kiristetään, samalla heikennetään taloudellisia kannustimia. Tämä on suoranaista myrkkyä nyt virinneelle talouskasvulle. Suomen ongelma ei ole se, että täällä tehtäisiin liikaa työtä, perustettaisiin liikaa yrityksiä tai investoitaisiin liikaa. Siksi olisi kestämätöntä yrittää ratkaista julkisen talouden ongelmaa tavalla, joka samalla heikentää talouskasvun edellytyksiä. Kasvua kun ei voi verottamalla synnyttää. Jos Suomen taloutta halutaan vahvistaa pitkäjänteisesti, tavoitteena pitäisi olla enemmän työtä, enemmän investointeja, enemmän yrittäjyyttä ja korkeampi tuottavuus, eikä jatkuvasti aina vain korkeampi verorasitus. https://t.co/5HdP5Ge8tM #Suomi #Verotus #TaloudellinenKasvu

Det er imponerende hvordan kommunisterne i Enhedslisten altid formår at skrive de dummeste ting. Her er det Per Clausen der kalder Mette Frederiksen for en del af højrefløjen... Altså kalder formanden for partiet og regeringen med en af de største offentlige sektorer og et af de største skattetryk i OECD, og som i øvrigt har det kommunistiske Enhedslisten som støtteparti, for højreorienteret...?? Hvad er det seriøst de putter i tobakken ovre i Enhedslisten?😂 #Politik #Danmark #Enhedslisten

Ilmeisesti sellotieteellisessä ei opetettu, ettei yhden ajanhetken poikkileikkaus kerro mitään kehityksestä tai sen suunnasta. Oppilaspohjan muutoksen vaikutusta oppimistuloksiin ei arvioida yhden mittaushetken perusteella, vaan aikasarjalla. Sellainen on olemassa. Suomen PISA-matematiikan keskiarvo: 2006: 548 2009: 541 2012: 519 2015: 511 2018: 507 2022: 484 Pudotusta on 64 pistettä. PISA-asteikolla noin 30 pistettä vastaa yhtä kouluvuotta. Suomalainen 15-vuotias on siis menettänyt yli kahden kouluvuoden verran osaamista kahdessa vuosikymmenessä. Samaan aikaan vieraskielisten oppilaiden osuus peruskoulussa kasvoi noin kahdesta prosentista kymmeneen prosenttiin. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pisteet ovat jokaisella osa-alueella noin 80–100 pistettä kantaväestöä alhaisemmat. Kun näin suuren osaamiskuilun omaavan ryhmän osuus viisinkertaistuu, koko populaation keskiarvo laskee. Mutta korrelaatioonkaan ei tarvitse vedota, sillä Suomessa on käytännössä luonnollinen koe. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimivat saman opetussuunnitelman, saman rahoituksen, saman opettajankoulutuksen ja saman lainsäädännön piirissä. Merkittävin ero on oppilaspopulaatiossa. Suomenkielisissä kouluissa vieraskielisten osuus on valtakunnallisesti noin 10 prosenttia, ruotsinkielisissä noin 4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla ero on vielä paljon suurempi. Espoossa suomenkielisten koulujen oppilaista noin 30 prosenttia on vieraskielisiä, ruotsinkielisissä kouluissa noin 3,6 prosenttia. Suvelan Kirstin koulussa vieraskielisten osuus on 92 prosenttia. Kyse ei ole pelkästään määrästä vaan myös profiilista. Suomenkielisten koulujen vieraskieliset oppilaat ovat suurelta osin arabian-, somalin-, kurdin-, albaanin- ja farsinkielisiä – ryhmistä, joiden lähtömaiden PISA-tulokset ovat 200–300 pistettä Suomea alhaisempia. Ruotsinkielisten koulujen vähäinen maahanmuuttajaväestö koostuu puolestaan suurelta osin Pohjanmaan ja Ahvenanmaan kunnissa ruotsiksi kotoutuneista työperäisistä muuttajista. Vuoden 2022 PISA-matematiikassa suomenkielisten koulujen keskiarvo oli 483 ja ruotsinkielisten 499. Ensimmäistä kertaa PISA-historiassa ruotsinkieliset olivat matematiikassa edellä. Vuosina 2012–2022 suomenkielisten koulujen matematiikan tulos laski 36 pistettä ja ruotsinkielisten 20 pistettä. Luonnontieteissä suomenkielisten tulos laski 37 pistettä, kun taas ruotsinkielisten nousi seitsemällä pisteellä. Tulos on vielä dramaattisempi kuin ehkä ensi silmäyksellä näyttää. Edward Duttonin tutkimusryhmä julkaisi Personality and Individual Differences -lehdessä tutkimuksen, jossa analysoitiin PISA-aineistoja vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin-persoonallisuusaineistoa. Tutkimuksen mukaan suomenkielisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 3,9 pistettä ruotsinkielisiä korkeampi. Ero näkyi myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joissa kielellisellä tekijällä ei ollut merkitystä. Ilman maahanmuuton vaikutusta suomenkielisten koulujen pitäisi tämän perusteella olla edelleen edellä, kuten ne olivat vuosina 2003–2018, noin 15–20 PISA-pisteellä – suunnilleen Duttonin tutkimuksen ennustamassa suuruusluokassa. Vuonna 2022 ero kuitenkin kääntyi 16 pistettä ruotsinkielisten hyväksi. Maahanmuuton vaikutus suomenkielisten koulujen tuloksiin on niin suuri, että se on ylittänyt dokumentoidun kognitiivisen edun ja kääntänyt asetelman päinvastaiseksi. Ahvenanmaa tukee samaa havaintoa. Ahvenanmaa on käytännössä kokonaan ruotsinkielinen. Siellä ei ole suomenkielistä koulujärjestelmää eikä merkittävää maahanmuuttoa. Se muodostaa lähes puhtaan vertailupisteen sille, millaisia tuloksia ruotsinkielinen koulujärjestelmä tuottaa ilman merkittävää maahanmuuttajavaikutusta. Tulos on, että Ahvenanmaan PISA-pisteet ovat olleet systemaattisesti Suomen alhaisimmat: matematiikassa noin 470 pistettä, OECD:n keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella, noin 30–40 pistettä Manner-Suomen suomenkielisiä kouluja alempana ja selvästi alle Manner-Suomen ruotsinkielisten koulujen tason (499). #Koulutus #PISA #Maahanmuutto

Az OECD legfrissebb jelentése szerint Magyarországnak sürgősen növelnie kell költségvetési mozgásterét és támogatnia a hosszú távú növekedést, mivel a népesség elöregedése és az éghajlatváltozás miatt egyre halmozódó feszültségekkel kell szembenéznie, miközben a klímaváltozás már eddig is jelentős gazdasági veszteségeket okozott. #OECD #gazdaságpolitika #klímaváltozás

Één heel warme week deze zomer plus een groot aantal AANGESTOKEN bosbranden en het klimaat-alarmisme is weer helemaal terug. Met klimaatactivistische “weeermannen” en politici die pleiten voor “klimaatuitgaven buiten de begroting” op kop natuurlijk. Plots moeten we weer allemaal anders gaan leven. De overheid moet weer het ene plan na het andere maken (alsof die tienduizend plannen ervoor hielpen). En wie gewoon realist blijft, is natuurlijk “een negationist” en “extremist”. “Je kan toch niet ontkennen dat er iets aan de hand aan is?” Er is niet meer de hand dan voorheen. Ja er is klimaatopwarming. Maar we zijn daar best heel goed mee aan het omgaan. In alle OECD-landen is de afhankelijkheid van fossiel in recordtempo enorm afgenomen. Snelste transitie inde geschiedenis. Dankzij technologische vooruitgang en innovatie. En vooral: ondanks de meeste keuzes van de overheid. Steevast voor verkeerde technologie gekozen. Met gigantisch absurde taxatie systemen (van groene stroom certificaten in Vlaanderen tot ETS in Europa). Die in de realiteit tien cijfers na de komma verschil maakten. Met een fractie van al die uitgaven in logische adaptatie én zonder de ideologische doemdenkers zou we al veel verder staan. Maar goed, de alarmisten zullen er altijd zijn. Ik heb zo’n vermoeden dat het actieterrein zich gaat verschuiven van vastplakken op de weg richting het aanwakkeren bosbranden. Realisten maken intussen echt het verschil en zullen dat blijven doen. #Klimaat #Bosbranden #Klimaatverandering