Search

Roni Arvonen wrote that Yleisradio had named the reasons for the youth rebellion in Europe as the uncertain economic situation, the unifying effect of social media, generational experience, and the distance of politicians. He asked how stupid Yle thought Finns were. #nuoret #kapina #Yleisradio (translated)

Joni Juusela wrote that inheritance tax was one of the most harmful taxes in Finland and should be abolished. Working in the financial sector, he stated that he could see its practical disadvantages and said that Finland needed family businesses committed to growing in the country from generation to generation. Juusela believed that the impact on public finances should be considered when abolishing the tax, as government bond rates were rising globally, in his opinion. He warned of a repeat of the situation in Britain following Truss's mini-budget, when large unfunded tax cuts spooked the bond markets. To secure financing, he suggested cutting development aid and removing the tax exemption for foundations and associations. Juusela reminded that small inheritances were tax-free at that time. If inheritance tax were to be replaced with capital gains tax, he believed that the change should not drastically tighten the taxation of small inheritances, for example when selling old apartments. He proposed protective measures during the transition, such as a tax deferral right similar to Sweden's or deemed acquisition costs, so that the middle class could also have the opportunity to build wealth that spans generations. #perintövero #perheyritykset #kansankapitalismi (translated)

Juho Salo criticized Finland's pension system and wrote that if the retirement age were to be raised, it could, in his opinion, be increased all at once to 100 years. He argued that in the system, a worker could pay pension contributions for 50 years, which would correspond to 25 percent of their salary, and receive a pension only at the age of 74. Salo pointed out that, according to him, pension accrual could not be collected. Salo called the system an economic catastrophe. He calculated the total amount of pension contributions and other shares to be 33.7 billion euros: 28.2 billion for occupational pensions, 0.7 billion for employees' shares, and 4.8 billion euros for state contributions. According to him, this amount could be used to pay a monthly basic income of 656 euros in addition to current social benefits and wages without tax increases. He compared the current system to a model where the retirement age would be 50 years and the pension would be 900–1,100 euros per month. Salo believed that money available earlier could be invested by individuals. He also criticized that those born before 1964 would receive the promised pension, while later generations would be left with the bill. Salo proposed that an investment of about 800 euros per month for 25 years would accumulate 240,000 euros without returns and over a million euros with investment returns. He related his comparison to the MSCI World index for the years 2001-2026 and said that wealth would remain for inheritance if 3-4 percent was withdrawn annually. According to him, such a system could make Finnish workers millionaires by the age of 50-60 and free up jobs sooner. Additionally, Salo criticized trade unions for not organizing strikes against pension contributions, development aid, and financing immigration, in his view. He compared the pension system to economic development aid and described it as an even worse solution. #eläke #perustulo #kansantalous (translated)

When a people abandon their roots, they become weak. History and social sciences show that a void is always filled. If we do not stand behind our own values, a system that does not recognize Western freedoms, women's rights, or freedom of speech will step in. At the same time, the power games of politicians drive decisions that forget the interests of future generations in pursuit of easy votes. I recommend everyone read the New Testament from the Bible for the sake of general knowledge. Familiarize yourself with Jesus' teachings and consider where the best values of our society originate. If you wish, also read the Quran and compare them to each other. Message me if you decide to start reading them; I want to hear your thoughts. I have also created a community on Instagram where you can take a peek behind the scenes and discuss with me and others who share similar interests. Together, we can make a change! Share this video if you feel that every Finn should wake up to defend our Christian value base. #historia #yhteiskunta #arvot (translated)

Venäjä odottaa jo Putinin lähtöä. Putin vanhenee, hänen ympärillään vanhenee kokonainen vallanpitäjien sukupolvi, sota syö taloutta ja riippuvuus Kiinasta kasvaa. Venäjä tarvitsee Putinin jälkeistä aikaa enemmän kuin koskaan, mutta kaikki ovat hiljaa. https://t.co/kGYW9fbG39 #Venäjä #Putin #politiikka

Nazima hyvä, hallituksen politiikka on mielestäsi aina suuria adjektiiveja, tällä kertaa kylmää ja epäinhimillistä. Mutta mikään ei oikeasti ole yhtä kylmää ja epäinhimillistä kuin Demareiden paljon käyttämä "Pienten puolella" oleminen, mikä on lähes täydellinen poliittinen iskulause – koska kuka olisikaan pieniä vastaan? Kristittynä vierastan sitä, että altruistisia ihanteita, kuten "pienten puolella olemista", käytetään politiikassa moraalisena valtakorttina (samalla kun itse istuskellaan Viittakiven hillotolpilla), jota ei enää tarvitse perustella. Joten - puretaan "pienten puolella oleminen" kappaleiksi. Let's go. Siilasmaa kuvaa Paranoidi optimisti -kirjan alkupuolella Nokian ongelmaa ennen kaikkea strategisena lukkiutumisena. Nokia oli ollut niin pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, että organisaatio alkoi pitää omia oletuksiaan lähes itsestäänselvyyksinä.Menestys vahvisti käsitystä siitä, että nykyinen strategia oli oikea. Kun toimintaympäristö muuttui nopeasti iPhonen ja Androidin myötä, Nokia ei muuttanut omaa ajatteluaan ja raskaaksi muuttunutta Symbian-järjestelmäänsä riittävän nopeasti. Apple teki jotain aivan muuta. iPhone oli kosketusnäyttöön ja käyttökokemukseen perustuva pieni tietokone. Vielä suurempi muutos tuli vuonna 2008, kun Apple avasi App https://t.co/yhQ9jpC1in ei yrittänyt itse tehdä kaikkea. Se avasi alustansa ulkopuolisille kehittäjille. Kuka tahansa pystyi perustamaan yrityksen, kehittämään sovelluksen ja tarjoamaan sen miljoonille iPhonen käyttäjille App Storen kautta.Tästä syntyi todellinen win–win-tilanne: kehittäjä sai asiakkaat, käyttäjä sai uusia palveluja, Apple sai paremman tuotteen ja vahvemman ekosysteemin. Apple ymmärsi, ettei toisen menestys ole siltä pois: jos muut menestyvät sen alustalla, myös Apple vahvistuu. Se on niukkuusajattelun vastakohta. Poliittinen vasemmisto katsoo taloutta liian usein Nokian vanhan logiikan kautta: jos joku rikastuu, joku toinen on muka hävinnyt – tax the rich, jotta ollaan "pienten puolella". Sama tasapäistämisen ajatus näkyy koulussa: eroja pyritään kaventamaan sen sijaan, että kaikkien annettaisiin nousta niin korkealle kuin kyvyt kantavat. "Rankaise lahjakkaita oppilaita, jotta ollaan "pienten puolella". Todellisuudessa hyvin rakennettu yrityksiä tukeva kapitalistinen järjestelmä ei jaa samaa kakkua uudelleen, vaan kasvattaa koko kakkua. Ja kuka sitä kakkua tulevaisuudessa kasvattavat: tämän päivän lahjakkaat oppilaat, jos vaan annamme heille mahdollisuuden. Siilasmaa kuvaa myös Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ilmapiiriä ongelmalliseksi. Hallituksessa ei ollut riittävän vahvaa haastamisen kulttuuria. Johdolta saatua tietoa ja strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu tarpeeksi voimakkaasti, eikä huonoja uutisia tai pahimpia vaihtoehtoja nostettu ajoissa riittävän selvästi pöydälle. Muutos siis nähtiin, mutta siitä ei seurannut tarpeeksi nopeasti riittävän suuria päätöksiä.Siilasmaan johtamisoppi on, että hallituksen ja johtajan pitäisi jatkuvasti kysyä: • Onko koko toimialan kilpailulogiikka muuttumassa? • Mitä meidän pitäisi uskaltaa päästää irti? • Miten vahvistaa yritystä, kun toimintaympäristö muuttuu? Suomen toimintaympäristö muuttui radikaalisti finanssikriisin tienoilla 2008. Nokia romahti, digitalisoituminen aiheutti metsäteollisuuteen lovin, ja eräänlaisen keskuspankki sosialismin, jossa valtion ainoan tulonlähteen eli yrityksen on yhä haastavampi toimia. Valtio ottaa velkaa, jonka keskuspankki voi lopulta rahoittaa luomalla uutta rahaa – Martin Paasin sanoin "Aku Ankka -rahaa" - Se kasvattaa julkisen sektorin ostovoimaa suhteessa yksityiseen sektoriin, vaikka vaikutus ei aina näy kuluttajahintainflaatiossa, vaan esimerkiksi omaisuusarvojen nousuna. Tämä on siis tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille. Ongelma on rakenteellinen: Valtion paisuessa keskitytään julkisiin palveluihin, ei yrityksien, investoien ja uuden liiketoiminnan syntyyn. Jos julkinen sektori kasvaa mutta yksityinen sektori ei, järjestelmä alkaa syödä omaa rahoituspohjaansa.Toimintaympäristö on siis muuttunut, ja meidän pitäisi pystyä mukauttamaan Suomi Oy:n toiminnot sen mukaan. Velkaraha on Suomen Symbian: se lisää valtioriippuvuutta, vaikka siitä irtautuminen vahvistaisi aidon vaurauden lähdettä – yrityksiä.Sitä puolustellaan "pienten puolella olemisella", vaikka vanhan järjestelmän ylläpitäminen ruokkii tehottomuutta ja siirtää tämän päivän lyhytnäköisten ratkaisujen laskun tuleville sukupolville.Mikä siis olisi aitoa pienten puolella olemista? Se, että valtioriippuvuutta karsitaan keskittymällä valtion ydintoimintoihin: maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeusvaltioon, koulutukseen, välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Julkisen sektorin ydintoimintoja ei ole järjestötoiminta. STEA-leikkauksissa on kyse siitä, käytetäänkö rajalliset valtion rahat mahdollisimman vaikuttavasti. Jos miljoonia sitoutuu järjestörakenteisiin, lobbaamiseen, lausuntoihin ja hankkeisiin, jää vähemmän rahaa konkreettiseen apuun. Vammaisten varsinaisista palveluista vastaavat jo hyvinvointialueet, joten rahoitusta on perusteltua siirtää enemmän suoraan hyvinvointipalveluihin kuin kehitysvammaliittoon. Sama idea sydänliiton kanssa: Jos henkilö saa sydänkohtauksen, ei hän soita sydänliittoon, vaan hän soittaa ambulanssin. Rajalliset julkiset varat on ensisijaisesti suunnattava siihen, että ydintoiminnot – ensihoito, hoitoon pääsy ja varsinainen palvelutuotanto – toimivat nopeasti ja tehokkaasti. Vain tehostamalla ydintoimintoja, pääsemme purkamaan keskuspankkisosialismia, joka olisi aitoa "pienten puolella olemista. 2000-luvun alussa nuorena Nokian kesätyöläisenä nautin ilmaisista lounaista Nokian terassilla, ja tarjolla oli usein jopa samppanjaa. Tänään yritykset joutuvat aivan toisenlaiseen todellisuuteen: kustannusrakennetta kevennetään, käyttökatetta vahvistetaan, pääoman tuottavuutta parannetaan, prosesseja tehostetaan, investointeja priorisoidaan ja kassavirtaa suojataan aiempaa tarkemmin. Myös politiikassa pidetään sitkeästi kiinni vanhoista strategioista ja valtioriippuvuudesta. Poliittinen vasemmisto toistaa olevansa "pienten puolella", vaikka käytännössä se usein tarkoittaa, että valtio – eli veronmaksaja – velvoitetaan ylläpitämään yhä raskaampaa ja tehottomampaa järjestelmää. Ja jos joku kyseenalaistaa systeemin, vastaukseksi tarjotaan helposti kuvaa "Purran saksista" sen sijaan, että puhuttaisiin rakenteista. Jokainen leikkaus tuntuu kipeältä – mutta joskus juuri leikkaamatta jättäminen on vaarallisinta. Suomen ainoa taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on kiteyttänyt asian: "Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus." Hänen pointtinsa ei koske vain velkaa, vaan kulttuuria, jossa olemme tulleet riippuvaiseksi valtiosta. Kun vastuu siirtyy valtiolle, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja yhteisöllisyys heikkenevät. Samalla moraaliseen kompassiin pääsee ilmaa: konservatiivi kristitty on osa äärioikeistoa, koska he eivät ole Demareiden lailla "pienten puolella". Palaten vielä Siilasmaahan. Hän kuvasi Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ongelmaksi haastamisen kulttuurin puutteen. Strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu riittävästi, eikä huonoja uutisia uskallettu nostaa ajoissa pöydälle – osin siksi, ettei haluttu leimautua hankalaksi tai ylimieliseksi - öyhöttäjäksi. Haastamista tarvitaan nyt politiikassa. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on aidosti "pienten puolella" olemista ja mitkä tehtävät todella kuuluvat valtiolle. Nokiankin kohtalossa vaarallisinta ei lopulta ollut muutos, vaan se, ettei muutokseen uskallettu reagoida ajoissa. Sama pätee Suomeen: joskus kaikkein epäinhimillisintä on jättää tekemättä ne uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää myös seuraaville sukupolville. Se on aitoa pienten puolella olemista. On huolestuttavaa, että politiikassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Jos tämän ymmärtää - ja silti puhuu suurin kylmävin adjektiivein nykyhallituksesta, on älyllisesti epärehellinen. #politiikka #talous #Suomi

PISA-tulosten laskua koskeva keskustelu on siitä mielenkiintoinen, että joka ikinen siihen osallistuva tietää, mikä kouluissamme on muuttunut huippuvuosista. Täten he väistämättä tietävät myös sen, mikä on mennyt vikaan. Silti hyvesignaalein puhuvat päät valitsevat vähättelyn, valehtelun ja rahan lappaamisen tien. Ongelmien annetaan pahentua, koska on niin vaikeaa myöntää olleensa täysin väärässä. Jokainen näin toimiva on henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että jokainen sukupolvi osaa edellistä vähemmän. Aikanaan tämä tulee näkymään koko yhteiskunnassa. #Koulutus #PISA #Yhteiskunta

10 vuotta, jos jatkamme samaa velkaantumistahtia, nettovelkaa on n. 130–140 mrd€ enemmän kuin nyt. Päättäjämme varastavat nykynuorilta ja tulevilta sukupolvilta heidän tulevaisuutensa. Tämän talousrikoksen on loputtava #velka #tulevaisuus #talous

Oikeudenmukaista? 1) Suomi ottaa velkaa, jotta ulkomaalaisille voidaan maksaa sosiaalitukia 2) Valtion velka lankeaa tulevien suomalaisten sukupolvien maksettavaksi 3) Käytännössä ulkomaalaisten sosiaalituet rahoitetaan tulevien suomalaisten sukupolvien työssäkäynnillä #Suomi #Velka #Sosiaalituen

Hyviä ja varteenotettavia näkemyksiä tässä! Sitä kuitenkin mietin, missä kohdassa ne ”vanhemmat sukupolvet” saivan enemmän muuta opintotukea kuin velkaa kuin nykyiset? Ei ainakaan silloin, kun itse opiskelin ja olin samalla äiti. https://t.co/oIULUxYLF8 #opintotuki #sukupolvi #koulutus

Purran avustajana on suomalaisten syntyvyydestä ja kansakuntamme sukupuutosta huolestunut mies, jolla on itsellään vain yksi lapsi, ja joka kertoo olevansa fatalistina piittaamaton tulevaisuudesta. Johtajuuden älyvapaus on nykyisin käsinkosketeltavaa. https://t.co/LvdnJEhF5q #Suomi #Johtajuus #Sukupolvi

Päinvastoin. Me mietimme nyky-yhteiskunnassa liian vähän perheitä. Perhe on luonnollinen yksikkö yhteiskunnalle, ja siitä tavallinen ihminen löytää merkitystä ja tukea. Me halvennamme perheen merkitystä jopa niin paljon, että halveksumme esim. suuren perinnön jättämistä lapsille. Vaikka tämä olisi pitkäjänteistä ja viisasta toimintaa ja ohjaisi yksilöitä parempiin päätöksiin arjessa. Hyväksymme mielummin sen, että tienatut rahat ryypätään ja törsätään oman elinkauden aikana. Tai akuankkamaisesti emme saavuta mitään. Suuri väärinkäsitys on, että elämä olisi joku lautapeli, jossa jokaisen ihmissielun pitäisi syntyä samaan ruutuun. Se anastaa perheiden ketjun - sen ajatuksen, että on ollut olemassa sukupolvia ennen sinua ja heilläkin saa olla sanottavansa siihen, miten heidän lapsensa ja lapsenlapsensa elämässä saavat. Ajatusmalli, jossa elämä ei ala sinusta ja pääty sinuun tuottaa vastuullisempia päätöksiä ja tekee ihmisistä onnellisempia. Sitä ei valtio voi koskaan korvata. #perhe #yhteiskunta #elämä

Sukupolvien välillä näkynee varmaan myös erot työn luonteessa - boomerit olivat 45 vuotta töissä samassa firmassa ja maksoivat palkallaan kodin lisäksi kesämökin ja kaksi autoa, siinä missä nykynuoret kilpailevat 50 intialaisen kanssa määräaikaisesta nollatuntisopimuksesta. https://t.co/VOTUcvhEye #työelämä #sukupolvet #talous

@PaiviRasanen Päivi, suomalainen on voinut tilata lasteittain viinaa kotiovelle jo vuosikymmenet. Silti alkoholinkulutus on alimmalle tasolle sitten vuoden 1973. Uusi sukupolvi on vastuullisempi kuin sinun tai minun sukupolveni. Ja sitä seuraava vieläkin vastuullisempi. #Suomi #alkoholinkulutus #vastuullisuus

Heinäkuussa voimaan astuva eläkevaroja koskeva lakimuutos nostaa osakepainon eläkevarallisuudessa lähes 70–75 prosenttiin, mikä ei vaikuta nykyisiin eläkeläisiin, mutta pyritään turvaamaan tulevien sukupolvien eläkkeet ja vähentämään painetta eläkemaksujen korotuksille. #eläke #talous #uudistus

Uusi sukupolvi elää maailmanhistorian turvallisinta ja yltäkylläisintä aikaa. Tämä punakoneen levittämä valheellinen pelkoporno varmasti myy, mutta ei auta ketään. Nuoret: Mitä vähemmän kuuntelette näitä ankeuttajia, sitä paremmin pärjäätte. https://t.co/NixTMvNEJ8 https://t.co/EK8nh293VM #nuoret #turvallisuus #totuus