Search

Vilpitön kysymys, Anders. Kirjoitat: ”Jos todella haluamme puolustaa suomalaista peruskoulua, meidän ei pidä jakaa sen lapsia meihin ja heihin.” Miksi meillä sitten on suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä kouluja? #Suomenkieli #Koulutus #Moninaisuus

"Kokeesta viimeistään näkee, että sanaakaan opetuksesta ei ole ymmärretty. Se näkyy myös suomea äidinkielenä puhuvien osaamisessa, koska opetus menee heikoimpien ehdoilla. Paljon oppilaiden potentiaalia hukataan leikkimällä, että kielitaidolla ei ole väliä." "Nyt ei ole yhteistä kieltä, eikä siis voida ajatella yhdessä. Nyt minä puhun ja oppilaat ovat hiljaa. Edes suomenkieliset eivät jaksa osallistua, koska joutuvat esim. ryhmätyöt tekemään S2-oppilaiden puolesta. Mitenpä nämä tekisivät, kun kielitaitoa ei ole?" S2-oppilaiden määrän kasvu heikentää väistämättä kaikkien oppilaiden osaamista kouluissa. https://t.co/Ah9FC5ky3b #kielitaidot #opetus #oppiminen

Kumma, että koulushoppailu on pahaa, mutta esim. turvapaikkashoppailu - vaikka Suomeen - on hyvä asia. Missä muuten on näyttöä siitä, että "monikansallisessa" koulussa suomenkielisen oppilaan tulokset eivät heikenny". Missä ovat ne "tuhannet" julkaisut?? https://t.co/Wg78uWcp09 #koulutus #monikulttuurisuus #yhteiskunta

Itäkeskuksen peruskoulun aloitti syksyllä 2024 yhteensä 39 lasta: suomenkielisiä: 6 S2-oppilaita: 33 Mitä täällä tapahtuu? #Itäkeskus #peruskoulu #opiskelu

Julkaisin videon jossa kritisoin suomalaista koulutusjärjestelmää ja sain tällaisen viestin: Jos yhtään kiinnostaa suosittelen sua kysymään jostain pääsetkö päiväks vierailulle esim helsingin kaupungin kouluun tai päiväkotiin. Ite töissä talossa, jossa on peruskoulu sekä päiväkoti ja pääosin S2 lapsia, mutta myös työntekijöitä. Koulun puolelle ei saada enää päteviä opettajia, ja vaihtuvuutta on paljon. Päiväkodin puolella suurinosa suomen kielisistä työntekijöistä on lähtenyt alalta ja tilalle palkattu työntekijöitä, jotka ei osaa kieltä. Suomen kielen taito olematon ja sen takia voidaan lähes joka asiaan todeta ”en ymmärrä, en osaa”, jolloin suomen kieliset työntekijät tekee useamman ihmisen työt ja saa syyt siitä ettei ole perehdyttänyt näitä S2 aikuisia 🥲 Helsingin kaupunki myös palkkaa erinäisiä ihmisiä pitämään koulutuksia siitä, miten meidän pitäis kohdata työntekijät, jotka ei osaa suomea. Lapset aivan ihania ja ryhmiin mahtuu pari suomenkielistä, mutta myös näiden lasten kielitaidon edistyminen huolestuttaa, koska voi olla ryhmiä, joissa kukaan aikuinen ei puhu kieltä sujuvasti tai ymmärrettävästi. Pedagogiikka usein näissä myös olematonta ja lapset ovat päivät vaan ”säilössä” 🫠 Miksi totuutta ei uskalleta katsoa silmiin? #Koulutus #Suomi #Opetus

Juha ei selvästikään ymmärtänyt, mitä kirjoitin, joten kerrataan. Anders ja Nasima ovat molemmat ajaneet maahanmuuttomyönteistä politiikkaa ja kannattaneet maahanmuuton lisäämistä Suomeen. Tällä politiikalla on ollut kielteisiä vaikutuksia suomenkielisten koulujen oppimisympäristöihin. Samaan aikaan heidän omat lapsensa käyvät ruotsinkielisiä kouluja, joissa nämä samat vaikutukset eivät näy yhtä voimakkaina. Tästä syystä kritiikkini kohdistuu siihen, että heidän ajamansa politiikan seuraukset kohdistuvat ennen kaikkea muiden lapsiin, eivät heidän omiinsa. #Politiikka #Maahanmuutto #Koulutus

Puu-Myllypuron lasten siirto Itäkeskuksen kouluun pitää perua. Päätös hyväksyttiin suomenkielisessä jaostossa yksimielisesti ilman äänestystä. Nyt alueen asukkaat ovat kertoneet huolistaan, ja moni kokee, että valmistelu eteni liian nopeasti. Hyvä päätöksenteko ei ole sitä, ettei virheitä tehdä. Hyvä päätöksenteko on sitä, että päätöksiä uskalletaan arvioida uudelleen ja tarvittaessa korjata. https://t.co/7InEryL8db #Päätöksenteko #Koulu #Yhteisö

Natalian paskamyrsky: Natalia: "Puolustan maahanmuuttajalapsia. Olen virolainen. Lapseni on ruotsinkielisessä koulussa." Miksi Natalia ei puolusta suomenkielisiä lapsia? Miksi Natalia vastustaa suomenkielisten opiskelua kansalliskielisessä koulussa? #eriasia https://t.co/tn9kH5JcvM #maahanmuutto #koulutus #kielipolitiikka

Ilmeisesti sellotieteellisessä ei opetettu, ettei yhden ajanhetken poikkileikkaus kerro mitään kehityksestä tai sen suunnasta. Oppilaspohjan muutoksen vaikutusta oppimistuloksiin ei arvioida yhden mittaushetken perusteella, vaan aikasarjalla. Sellainen on olemassa. Suomen PISA-matematiikan keskiarvo: 2006: 548 2009: 541 2012: 519 2015: 511 2018: 507 2022: 484 Pudotusta on 64 pistettä. PISA-asteikolla noin 30 pistettä vastaa yhtä kouluvuotta. Suomalainen 15-vuotias on siis menettänyt yli kahden kouluvuoden verran osaamista kahdessa vuosikymmenessä. Samaan aikaan vieraskielisten oppilaiden osuus peruskoulussa kasvoi noin kahdesta prosentista kymmeneen prosenttiin. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pisteet ovat jokaisella osa-alueella noin 80–100 pistettä kantaväestöä alhaisemmat. Kun näin suuren osaamiskuilun omaavan ryhmän osuus viisinkertaistuu, koko populaation keskiarvo laskee. Mutta korrelaatioonkaan ei tarvitse vedota, sillä Suomessa on käytännössä luonnollinen koe. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimivat saman opetussuunnitelman, saman rahoituksen, saman opettajankoulutuksen ja saman lainsäädännön piirissä. Merkittävin ero on oppilaspopulaatiossa. Suomenkielisissä kouluissa vieraskielisten osuus on valtakunnallisesti noin 10 prosenttia, ruotsinkielisissä noin 4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla ero on vielä paljon suurempi. Espoossa suomenkielisten koulujen oppilaista noin 30 prosenttia on vieraskielisiä, ruotsinkielisissä kouluissa noin 3,6 prosenttia. Suvelan Kirstin koulussa vieraskielisten osuus on 92 prosenttia. Kyse ei ole pelkästään määrästä vaan myös profiilista. Suomenkielisten koulujen vieraskieliset oppilaat ovat suurelta osin arabian-, somalin-, kurdin-, albaanin- ja farsinkielisiä – ryhmistä, joiden lähtömaiden PISA-tulokset ovat 200–300 pistettä Suomea alhaisempia. Ruotsinkielisten koulujen vähäinen maahanmuuttajaväestö koostuu puolestaan suurelta osin Pohjanmaan ja Ahvenanmaan kunnissa ruotsiksi kotoutuneista työperäisistä muuttajista. Vuoden 2022 PISA-matematiikassa suomenkielisten koulujen keskiarvo oli 483 ja ruotsinkielisten 499. Ensimmäistä kertaa PISA-historiassa ruotsinkieliset olivat matematiikassa edellä. Vuosina 2012–2022 suomenkielisten koulujen matematiikan tulos laski 36 pistettä ja ruotsinkielisten 20 pistettä. Luonnontieteissä suomenkielisten tulos laski 37 pistettä, kun taas ruotsinkielisten nousi seitsemällä pisteellä. Tulos on vielä dramaattisempi kuin ehkä ensi silmäyksellä näyttää. Edward Duttonin tutkimusryhmä julkaisi Personality and Individual Differences -lehdessä tutkimuksen, jossa analysoitiin PISA-aineistoja vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin-persoonallisuusaineistoa. Tutkimuksen mukaan suomenkielisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 3,9 pistettä ruotsinkielisiä korkeampi. Ero näkyi myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joissa kielellisellä tekijällä ei ollut merkitystä. Ilman maahanmuuton vaikutusta suomenkielisten koulujen pitäisi tämän perusteella olla edelleen edellä, kuten ne olivat vuosina 2003–2018, noin 15–20 PISA-pisteellä – suunnilleen Duttonin tutkimuksen ennustamassa suuruusluokassa. Vuonna 2022 ero kuitenkin kääntyi 16 pistettä ruotsinkielisten hyväksi. Maahanmuuton vaikutus suomenkielisten koulujen tuloksiin on niin suuri, että se on ylittänyt dokumentoidun kognitiivisen edun ja kääntänyt asetelman päinvastaiseksi. Ahvenanmaa tukee samaa havaintoa. Ahvenanmaa on käytännössä kokonaan ruotsinkielinen. Siellä ei ole suomenkielistä koulujärjestelmää eikä merkittävää maahanmuuttoa. Se muodostaa lähes puhtaan vertailupisteen sille, millaisia tuloksia ruotsinkielinen koulujärjestelmä tuottaa ilman merkittävää maahanmuuttajavaikutusta. Tulos on, että Ahvenanmaan PISA-pisteet ovat olleet systemaattisesti Suomen alhaisimmat: matematiikassa noin 470 pistettä, OECD:n keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella, noin 30–40 pistettä Manner-Suomen suomenkielisiä kouluja alempana ja selvästi alle Manner-Suomen ruotsinkielisten koulujen tason (499). #Koulutus #PISA #Maahanmuutto

Eli tunnustat, että mitä suurempi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus koulussa on, sitä vaikeampaa koulukielen oppiminen on ja sitä heikommat oppimistulokset voivat olla. Samalla kerrot, että ruotsinkieliset koulut ovat pitkälti välttyneet tältä rakenteellisista syistä. Miksi samaa periaatetta ei pitäisi soveltaa myös suomenkielisiin kouluihin? Sopivasti omat ja kaverien lapset on ohjattu ruotsinkielisiin kouluihin, jotta juuri kuvaamasi ilmiö ei vahingossakaan vaikuttaisi heidän koulumenestykseensä. Samaan aikaan suomenkielisiltä kouluilta odotetaan, että ne kantavat seuraukset. #Koulutus #Maahanmuutto #Oppimistulokset

Korjataan vielä yksi asia. Tässä keskustelussa kävi ilmi, että R2-oppilas ei automaattisesti tarkoita maahanmuuttajataustaista oppilasta. R2-oppilas voi olla myös suomenkielinen lapsi, joka opiskelee ruotsinkielisessä koulussa. Toisin sanoen, vaikka koulussa olisi esimerkiksi 4 % R2-oppilaita, ne voivat koostua myös suomenkielisistä oppilaista. Pelkkä R2-luku ei siis kerro maahanmuuttajataustaisten oppilaiden todellista määrää. Että sellaista inkluusiota Anders haluaa omien lastensa kouluun. #koulu #inklusiivisuus #maahanmuutto

Vastasi hän, väitti että valehtelen. Mitään konkretiaa hän ei tuonut pöytään ja myönsi myös sen että omat lapset käyvät koulua jossa maahanmuuttajia on alle 4%. (Kas kummaa) Samalla kun ajaa politiikkaa joissa suomenkieliset lapset joutuvat vähemmistöksi omassa koulussaan. Tällaisen toiminnan pitäisi olla maanpetturuutta. #Suomi #Politiikka #Koulutus

On hyvin erikoista ja epäoikeudenmukaista, että ruotsin kieltä ja kulttuuria suojellaan Suomessa kaikin keinoin, mutta suomenkieliset suomalaislapset voidaan surutta kipata monikulttuurisuuden tykinruuaksi. Ikään kuin suomenruotsalaisuus olisi ainoa osa suomalaisuutta, joka on säilyttämisen arvoinen. Siltähän tuo Helsingin päättäjien uusi koulunkäyntialueita koskeva linjaus vaikuttaa. #Suomi #Koulutus #Monikulttuurisuus

@AlanSalehzadehh "Tärkeintä on, että muutosten avulla voidaan edistää integraatiota ja vähentää segregaatiota" Uskomatonta paskaa! TÄRKEINTÄ on aina, että suomalaislapset saavat rauhallisen ja turvallisen oppimisympäristön jossa opiskellaan omalla kielellä ilman kehitysmaalaisten luomaa häiriötä. #Koulutus #Integraatio #SuomenKielinen

Anders Adlercreutz ajaa maahanmuuton lisäämistä ja puhuu sen hyödyistä koko Suomelle. Samaan aikaan hänen omat lapsensa käyvät ruotsinkielistä koulua. Ruotsinkielisiin kouluihin ei käytännössä pääse ilman riittävää ruotsin kielen taitoa, joten lähes kaikki maahanmuuttajataustaisista lapsista jää niiden ulkopuolelle. Siinä on ristiriita, josta pitäisi voida keskustella. Poliitikko kannattaa politiikkaa, jonka vaikutukset näkyvät ennen kaikkea suomenkielisissä kouluissa, mutta hänen oman perheensä arki on pitkälti niiden vaikutusten ulkopuolella. Jos uskot politiikkasi olevan hyvä koko Suomelle, miksi et ole valmis siihen, että myös omat lapsesi elävät sen todellisuudessa? #maahanmuutto #politiikka #koulutus

Neljä välikysymystä: 1. Mistä lähtien suomenkielisen oppilaan tehtävä on ollut opettaa suomea taitamattomalle mamu-oppilaalle suomea? 2.Paljonko suomenkieliselle oppilaalle maksetaan tästä tehtävästä? 3. Mikä on lapsiasiavaltuutetun kannanotto tähän julkisen hallinnon lapsityövoiman käyttöön? 4. Mille eri tahoille asiasta voi valittaa? #koulutus #suomi #lapsen oikeudet

Suomenkieliset lapset toimivat maahanmuuttajalasten kielen oppimisen resurssina. Lähikoulu ei välttämättä olekaan enää lapsen koulu, vaan hän matkaa kauemmaksi kotouttamaan maahanmuuttajia. #Sairasta Tämä ei tietystikään koske ruotsin kielisiä kouluja. #maahanmuutto #kieltenoppiminen #kotoutuminen

Ihanaa @minjakoskela (blokki) että kysyit tätä, et tosin minulta. Vastaan silti, tai pikemminkin tarkastelen yleisesti tätä problematiikkaa. Kysymyksesi paljastaa paljon. Se paljastaa Suomessa harjoitetun politiikan surkeuden: luodaan omilla toimilla (= huonolla maahanmuuttopolitiikalla) ongelma, sitten lähdetään ratkomaan sitä kyseenalaisin pakkokeinoin. Tällaiselta vältyttäisiin, kun olisi edes alkeistason ymmärrystä asioiden systeemisestä luonteesta, mutta kun ei ole, niin sitten ei ole. Ymmärrän: maahanmuuttajat ja vieraskieliset haluttaisiin ripotella tasaisemmin kouluihin suomenkielisten sekaan, jotta maahanmuuttajataustaiset lapset oppisivat kunnolla suomea ja integroituisivat muutenkin paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Miksi he sitten pakkautuvat tietyille asuinalueille, ja millaisille? Suomessahan saa kai ihan vapaasti valita asuinpaikkansa, ainakin toistaiseksi. Siis oman maksukyvyn mukaan. Ahaa! Piileekö tässä avain ja villakoiran ydin? Miksi maahanmuuttajat eivät valitse useammin mukavia ja rauhallisia, keskiluokkaisia ja pientalovaltaisia alueita ja osta perheelleen kivaa omakotitaloa pihoineen? Miksi he valitsevat asunnokseen vuokrakerrostalon? Koska he ovat suomalaisia heikommassa sosioekonomisessa asemassa, sanot sievistellen. Se tarkoittaa sitä, että he ovat pienituloisia, vähävaraisia tai tuista riippuvaisia. Varmaankaan he eivät ole saaneet johtajatason töitä, koska Suomi on niin rasistinen maa, tai jotain. Voi sentään. Taisi nyt paljastua sellainenkin seikka, että Suomeen suuntautuu maahanmuuttoa pääosin kehitysmaista. Tullaan siis tuilla elämään tai prekariaatiksi matalapalkkatöihin. Ne luvatut huippuosaajat menevät ihan muualle. Kiitos, sosialistit. Fyi @OttoMeri #maahanmuutto #politiikka #syrjiminen