Search

Joona Räsänen kuulemma keksi puolustusveron. Antti Rinteen kummipoika Joona soitti varmaan kummisedälleen,ja totesi että nyt tarvitaan uusi vero. Antti ei tarjonnut vappusatasta, vaan puolustusveron! Porvarit einkuulemma sellaista vastusta! Noh,koko veroa ei tarvita. #verot https://t.co/rLgDEFjkEY #Suomi #verotus #politiikka

Olen täysin eri mieltä! Puolueeni Kokoomus pitää järjestää jäsenäänestys hallituspohjasta mihin puolue pyrkii! Porvarina kannatan oikeistohallitusta! #vaalit 2027 Kokoomuksen Kauma: Suomalaiset äänestävät ensin – hallituskumppaneita ei valita etukäteen https://t.co/IDqqTgwIdc #vaalit #Kokoomus #Suomi

Sinun @kokoomus ei ole sitten minun Kokoomus. Perustelen. Oikeistoblokki (Kok + PS + Kesk + KD + RKP / Liike Nyt -tyyppiset ei-sosialistiset puolueet) on saanut äänienemmistön lähes kaikissa eduskuntavaaleissa 1960 -luvun alusta lähtien, poikkeuksina vain vuodet 1958 ja 1966. Tilastokeskuksen ja vaalihistorian mukaan porvarillisten ja ei-sosialististen puolueiden ääniosuus on useimmiten ollut 55-60% tai enemmänkin. Silti hallitukset ovat toistuvasti olleet vasemmistojohtoisia tai punavihreitä kompromisseja. Miksi? ​Syitä on useita, eikä yksikään niistä perustu äänestäjien tahtotilan kunnioittamiseen: 1. ​Konsensuskulttuuri ja paitsioon joutumisen pelko. - Suomalaisessa hallituksen muodostamisessa on historiallisesti korostettu laajapohjaisuutta, kansallista yhtenäisyyttä ja kompromisseja. Keskusta on usein toiminut vaa'ankielenä, RKP vipuvartena, ja Kokoomuskin on ajoittain valinnut SDP:n kumppanikseen vastuullisuuden nimissä. Tuloksena on ollut äänestäjien enemmistön tahdon vesittyminen. 2. ​Blokkien puute ja vaalien jälkeiset lehmänkaupat. - Ilman selkeitä ennakkoblokkeja (kuten Ruotsissa tai monissa muissa Euroopan maissa) hallitusneuvotteluista tulee pelikenttä, jossa vähemmistö voi sanella ehtoja. SDP on ollut tässä taitava: vaikka sen ääniosuus on ollut 15-20 %, se on usein päässyt määrittelemään poliittista suuntaa. Vasemmisto on viimeksi saanut äänienemmistön vuonna 1966, mutta silti se on toistuvasti onnistunut kampeamaan itsensä hallitukseen. 3. ​Syvempi ongelma - onko "oikeisto" edes oikeistoa? - Tässä tullaan siihen, mitä moni meistä on pohtinut. Nykyinen Kokoomus ja SDP ovat monissa käytännön kysymyksissä lähempänä toisiaan kuin poliittisen kentän ääripäitä. EU-lainsäädäntö, virkamieskoneisto, sitovat kansainväliset sopimukset, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan reunaehdot sekä mediaeliitin konsensus lukitsevat suuret linjat jo ennen vaaleja. Hallitusohjelmissa hiotaan lähinnä yksityiskohtia, mutta talouskasvuun, haittamaahanmuuttoon, kannustinloukkuihin, syntyvyyteen ja byrokratian paisumiseen liittyvät suuret ongelmat eivät ratkea riittävästi - olipa hallitus sitten oikeistolainen tai vasemmistolainen. Oikeisto - vasemmisto -jako on osin näytelmä, joka ylläpitää illuusiota valinnasta. Todellinen valta on siirtynyt eduskunnalta byrokratialle ja ylikansallisille rakenteille. ​Äänestäjien tahtotilan vähättely on lopetettava. Blokkivaalit tai ennakkositoumus oikeistohallituksen muodostamisesta (vaikka SDP olisikin suurin puolue) olisivat askel kohti selkeyttä: äänestäjä tietäisi, mitä saa. Sekään ei kuitenkaan riitä, jos oikeistoblokki itsessään on vain laajennettu demaripuolue Kokoomuksella höystettynä. Tarvitaan aitoa vaihtoehtoa - politiikkaa, joka asettaa työn, perheen, osaamisen, rajojen hallinnan ja kansallisen edun etusijalle uhrihierarkioiden, itsetuhoisen empatian ja symbolisen hyvesignaloinnin sijaan. ​Suomen poliittinen järjestelmä kaipaisi syvempää remonttia: pidempiä vaalikausia (esim. 6 vuotta), vähemmän puolueita ja vähemmän kansanedustajia, byrokratian karsimista sekä valiokuntaviidakon harventamista. Vasta sitten äänestäjien enemmistön tahto voi toteutua ilman, että se laimenee neuvotteluissa ja virkamieskoneistossa. ​Oikeistohallitus on välttämätön, mutta sen on oltava oikeasti oikeistolainen - ei vain nimilappu. Muuten sama teatteri jatkuu. Siksi sinun Kokoomus ei ole minun Kokoomus. #Politiikka #Oikeisto #Vaalit

”Blokkivaalit on demokratian vastaista” Päinvastoin, porvariblokki varmistanee enemmistön tahtotilan👇👇👇 Jostain syystä Suomessa on ollut muu kuin porvarihallitus v 1966 jälkeen. #älyllinenepärehellisyys https://t.co/yehdsFSnsj #demokratia #Suomi #politiikka

Yle, siis Reporadio, aloittaa pääuutislähetyksensä miljoonille katsojille väitteellä, että “juuri kukaan ei halua nykyhallituksen jatkavan”. Tämä on tietoista ja voimakasta mielipiteenmuokkausta, ei neutraalia uutisointia. Kyselyn data ei tue otsikkoa. Nykyisen tarkan pohjan (Kok+PS+RKP+KD) suosio on 2 %, mutta erot muihin vaihtoehtoihin ovat marginaalisia: SDP-vetoiset 11–13 %, sinipuna 11 %, PS-vetoinen oikeistohallitus 11 %. Mikään ei nouse selväksi ykköseksi, 10 % ei osaa sanoa ja 7 % haluaa jotain muuta. RKP on ollut hallituksessa selkeästi erilinjainen monissa kysymyksissä – ilman sitä kyseessä on jo eri koalitio, jonka suosio voisi olla huomattavasti korkeampi. Silti Yle kehystää tuloksen niin, että nykyhallitus hylätään ja tilalle “halutaan” SDP-vetoinen vaihtoehto. Tämä on epäsymmetristä ja tilastollisesti heikkoa. Vasemmalle listataan useita päällekkäisiä SDP-pohjia, oikealle kapeampi valikoima. Historiassa (2007–2023) porvarioikeiston yhteenlaskettu kannatus on ollut keskimäärin +25,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin punavihreän (61 % vs. 35 %). Eri oikeistoyhdistelmiä on siksi realistisesti enemmän ja laajempia. Yle ohittaa tämän ja rakentaa miljoonille katsojille kuvan, että kansa on kääntynyt selvästi vasemmalle – vaikka data näyttää vain pirstaloituneita, matalia preferenssejä ilman selvää mandaattia mihinkään suuntaan. Kyse ei ole virheestä vaan tietoisesta kehystyksestä: ensin shokeeraava otsikko (“juuri kukaan ei halua”), sitten SDP:n “luonteva” rooli kokoajana. Tämä on mielipiteenmuokkausta pääuutisten muodossa. Vältän nykyään #yle uutisten ja kanavan katsomista. Miksi politiikot eivät tee asialle mitään? #politiikka #uutiset #mielipide

Hallitusohjelma ei ollut puoliksikaan niin kunnianhimoinen kuin PB:n ehdotus, mutta perhana vieköön, silti hallitus ONNISTUI. Talous kasvaa ja vihdoin suunta on hieman parempaan päin. Nyt vielä seuraavaksi uusi porvarihallitus jatkamaan tätä kehitystä, jotta jakovarahörhöt eivät taas tuhoa kaikkea. #Politiikka #Talous #Hallitus

”Esimerkiksi Ruotsissa puolueet ovat muodostaneet kiinteitä yhteistyöblokkeja ja äänestäjät käytännössä valitsevat punavihreän blokin ja porvariblokin väliltä. Järjestelmän etu on, että äänestäjälle on selvää, minkälaiselle politiikalle hän äänensä antaa ja minkälaista ohjelmaa vaalit voittanut blokki lähtee tekemään.” https://t.co/haKPBtszif #Politiikka #Vaalit #Ruotsi

Helsingin Yliopiston emeritusprofessori,Vasemmistoliiton kavereita,entisiä SKDL miehiä joka uskoi Neuvostoliittoon.Haluaa että minut ulkoistetaan XStä koska esitän oikeistolaisia ja porvarillisia mielipiteitä. Olen kuulemma sairas. #kommarit #Helsinki #Vasemmistoliitto #Neuvostoliitto

”Kokoomus tuskin lähtisi persujen johtamaan hallitukseen” @PiaKauma Porvarihallitus ei kelpaa, mutta demarien johtaman hallituksen apupuolueeksi lähtisi? Useimmiten olen äänestänyt Kokoomusta, mutta kyllä se noilla puheilla on ensi keväänä ylipääsemättömän vaikeaa #Kokoomus #Politiikka #Suomi

Eduskunnan arvoton näytelmä huipentuu Kokoomuksen odotettuun ”mutta kun itse oot” -taktiikan vaiheeseen. Porvaripuolueissa ajatellaan, että sosialistien itselleen kanavoimat tukieurot oikeuttavat sen, että porvaripuolella olisi oikeus vehkeillä verovaroin myös. Edustaja Kauma, kyllä me tiesimme, mutta ei siitä kannata eduskunnassa huudella. Huomaatteko. Eduskunnassa ei riidellä siitä, voiko veronmaksajan rahaa jakaa vastikkeetta kaverille - Eduskunnassa nahistellaan vain siitä, kuka antoi ja kenelle. Sellaiset kirstunvartijat me olemme ansainneet. #Eduskunta #Politiikka #Suomi

Tämä sivistysporvari läppä on kyllä niin last season juttuja! Onko siis sivistymätön jos vastustaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa,nykymuotoisia järjestötukia, nykyistä sosiaaliturvaa,ajaa alemia veroasteita,vastustaa nyistä yritystukipolitiikkaa.Ei,olet oikeistolainen. #porvari #maahanmuutto #politiikka #oikeistolainen

Porvarihallituksen toimenpiteet purevat. Niin kuin moneen kertaan sanottu, liian vähäisiksihän ne jäivät, mutta olivat pääsääntöisesti oikeansuuntaisia. Lisää talouskasvua saadaan, kun: - liberalisoidaan työmarkkinoita edelleen; - leikataan julkista sektoria ja järjestösektoria; ja - alennetaan veroja. #Talouskasvu #Työmarkkinat #Veroalennus

Esimerkki Ylen hienovaraisesta puolueellisesta kielenkäytöstä: Uutis-Suomen toimittaja Ilmari Nurmisen ensimmäisestä Tampereen pormestarivuodesta: "on tehty historiallisen suuret säästöt". Ylen toimittajat yleensä: "hallituksen kovat leikkaukset". Demari säästää, porvari leikkaa? #kieli #politiikka #uutiset

Kannattaako liberaalin vaihtaa kokoomuksesta vihreisiin? Minusta ei. Joukko markkinaliberaaleja vihreitä väittää toisin. He ovat peräti perustaneet Vaihda vihreisiin -nimisen verkkosivun kokoomuslaisia houkuttelemaan. Kun vihreät yrittävät tällä tavoin kalastella porvarien vesillä, lienee aivan asiallista esittää muutama syy liberaaleille pysyä kokoomuksessa. 1 Edustavatko markkinaliberaalit puolueen linjaa? Monien Vaihda vihreisiin -sivun tekijöiden ajatuksissa on paljon yhteistä liberaalien kokoomuslaisten kanssa. Arvostan monia heistä, tunnen joitakin henkilökohtaisesti. Mietin kuitenkin, miten hyvin heidän ajattelunsa näkyy puolueen linjassa. Itse en ole havainnut vihreiltä markkinaliberaaleja talouspoliittisia avauksia. Puolue on päinvastoin ollut linjassa muun vasemmisto-opposition kanssa tällä vaalikaudella. Viime kaudella hallituksessa puolue ei tosiaan myöskään erottautunut markkinaoikeistolaisilla näkemyksillään. Liberaalin porvarin onkin syytä kysyä, kuuluisiko hänen äänensä paremmin vihreissä. Tuskin. 2 Talouskasvu ja radikalismi Vaihda vihreisiin -sivu väittää vihreiden olevan markkinatalouspuolue. Kun lukee vihreiden ohjelmia, aatteellisia asiakirjoja ja poliitikkojen kirjoituksia, luonnehdinta epäilyttää (ks. linkit alla). On ilmeistä, että puolueessa on esimerkiksi vahvaa taipumusta kasvuvastaisuuteen. "Kohtuutalous", "donitsitalous", "beyond growth" ja niin edelleen ovat muodissa. Nämä ajatusrakennelmat väittävät, että tulevaisuus muuttuu paremmaksi jos ihmiskunta tuomitaan pysyvään köyhyyteen. Ne ovat syvästi markkinatalousvihamielisiä. On vaikea kuvitella aatetta, joka olisi kauempana omasta liberaalista, optimistisesta, markkinamyönteisestä ajattelustani. Lisäksi ekonomistina en voi olla huomaamatta kasvukritiikin älyllistä heikkoutta. Vihreisiin vaihtaminen tarkoittaisi liittoutumista köyhdytystä ajavien radikaalien kanssa. 3 Konservatismi Vaihda vihreisiin korostaa koko ajan, miten epäluontevaa liberaalien on olla liitossa konservatiivien kanssa. Viittaan äskeiseen. Konservatiiveja yhdistää liberaaleihin vähittäisen uudistamisen eetos. He ovat siksi luontevampi kumppani kuin talousvallankumousta vaativat vihreät radikaalit. 4 Julkisen talouden hoito Vaihda vihreisiin -ryhmä välttelee puhumista julkistalouden ongelmista. He sanovat kannattavansa yritystukien vähentämistä ja panostuksia koulutukseen. Tällainen ei porvarille riitä. Julkisen talouden tervehdyttäminen vaatii laaja-alaista sopeutusohjelmaa. Vihreillä ei ole ollut tässä suhteessa mitään omaa tarjottavaa. Vaikka liberaalit eivät liene tyytyväisiä hallituksen kaikkiin päätöksiin, mittakaava on kuitekin kokoomuksessa ymmärretty. Julkinen talous on siis yksi syy pysyä kokoomuksessa. 5 Autoilu ja kulttuurisota Vaihda vihreisiin puhuu mieluummin autoista kuin julkisesta taloudesta. Olen oikeistovihreiden kanssa samaa mieltä, että autoiluun kaivataan markkinataloutta. On kuitenkin selvää, että autoilu on vihreille keskeisesti kulttuurisodan väline. Vihreät on johtava kulttuurisotapuolue, joka elää symbioosissa perussuomalaisten kanssa. Puolueet ruokkivat toinen toistaan. Asetelmaa kuvaa mainiosti television ajankohtaisohjelma, jossa Sofia Virta ja Wille Rydman kävivät yhdentekevää kovaäänistä riitaa. Kokoomuskaan ei ole immuuni kulttuurisodan kutsulle, mutta on kaukana tästä kaksikosta. Kulttuurisodan sijasta päätöksentekoa kaipaavan liberaalin kannattaakin pysyä kokoomuksessa. #liberalismi #politiikka #talous