Search

Päivän sijoitusvinkki: Sveitsiläiset asunnot. Kun 100000 suomalaista veropakolaista perheineen muuttaa kerralla Sveitsiin, seurauksena on asuntopula ja asuntojen hirmuinen hinnannousu. #veroniskalaukaus #verotus #sopeutus #veropakolaisuus https://t.co/bZ3ITbXi4w #veropakolaisuus #verotus #asunto

Ohhoh, vasemmisto täräytti lähes 10 miljardin sopeutuslistan, joka koostuu käytännössä kokonaan lisäveroista. Näillä eväillä pääsemme taatusti maailman verotetuimmaksi maaksi🥳 Lista alla. Muutokset tulo-, pääomatulo- ja osinkoverotukseen (Sisältää tuloverotusasteikon progression vahvistamisen, ansiotuloveroasteikon ja pääomatuloveroasteikon yhtenäistämisen sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poiston. Tuloverotuksen kiristykset kompensoitaisiin pieni- ja keskituloisille työntekijöille ns. kiky-maksumuutoksia perumalla, eli siirtämällä palkan sivukuluja takaisin palkansaajilta työnantajille.) 3 000 miljoonaa euroa. Suurten omaisuuksien varallisuusvero (ns. miljonäärivero) 1 000 milj.e. Perintö- ja lahjaverotuksen uudistus 100 milj.e. Yhteisöveron korottaminen 21 prosenttiin 1 300 milj.e. Rahoitustoimintavero (ns. pankkivero) 200 milj.e. Lähdevero osinkoverosta vapautetuille yhteisöille 200 milj.e. Varainsiirtoveron ulottaminen arvopaperikauppaan 0,1 %:n kannalla 100 milj.e. Vakuutuskuorien verottaminen suoria sijoituksia vastaavasti 200 milj.e. Veronumeron käytön laajentaminen harmaan talouden ehkäisemiseksi 150 milj.e Puuttuminen keinotekoisiin korkojärjestelyihin ja pöytälaatikkoyhtiöihin 150 milj.e. Kansainvälisen verosuunnittelun vaikeuttaminen arvonnousuverolla 30 milj.e. Harmaan talouden torjuntatoimien tehostus 100 milj.e. Sokeripitoisuuteen perustuva terveysvero 300 milj.e. Polttoaineverotus vuoden 2023 tasolle ja sitominen indeksiin 300 milj.e. Lentoveron säätäminen 200 milj.e. Ajoneuvoveron kevennyksen peruminen 50 milj.e. Työkoneiden polttoaineen verotuen leikkaaminen 100 milj.e. Polttoturpeen verotukien lakkauttaminen 80 milj.e. Metsävähennyksen laskeminen 50 prosenttiin 50 milj.e. Jaksollisen metsänkasvatustuen vähentäminen 10 milj.e. Metsälahjavähennyksen poisto 10 milj.e. Puupohjaisten polttoaineiden verotuen poistaminen 400 milj.e. Maatalouden fossiilisen energiaveron palautuksen poistaminen 40 milj.e. Maankäytön muutosmaksun käyttöönotto 30 milj.e. Jäteveron veropohjan laajentaminen 30 milj.e. Kaivosjätteen veron käyttöönotto 50 milj.e. Maa-ainesveron käyttöönotto 70 milj.e. Pakkausveron käyttöönotto 35 milj.e. Krääsävero pikamuodille ja pienpaketeille 100 milj.e. Asevelvollisuusarmeijan epäsuorat kustannukset mukaan puolustusmenoihin 1 000 milj.e. Yhteensä 9 385 miljoonaa euroa. Lähde: https://t.co/zOGDyYREoL #verotus #talous #poliikka

Nyt pisteet kokoomukselle. Vihdoin kriisitietoisuus on löytynyt ja aletaan puhua oikeansuuntaista kieltä: "Sopeutus on tehtävä ensisijaisesti suorilla menosäästöillä. Näin kireästi verotetussa maassa verotoimille on tilaa vain hyvin rajallisesti. Tämänhetkisten arvioiden valossa suoria säästöjä on tehtävä nettona vähintään 8 miljardia euroa." Tästä on hyvä jatkaa. 👍 -- https://t.co/2QpNHblbOX Kokoomus paljasti hurjan ideansa: Purkaisi Suomen 8 miljardin euron pommin pelkillä säästöillä #Kokoomus #säästöt #kriisitietoisuus

Haluatko maksaa vuodessa 2000€ lisää veroja ja tukahduttaa alkaneen talouskasvun? Äänestä vasemmistoliittoa. Etlan uusi tutkimus toteaa sen, mitä jo tiesimmekin: veronkorotuksilla olisi menoleikkauksia kielteisempi vaikutus nyt kasvu-uralla olevaan talouteen. Sopeutus veronkorotuksilla jaettuna palkansaajille ja eläkeläisille tarkoittaisi noin 2 000 euron vuosittaisia lisäveroja. 9.4. Järjestetyssä tentissä Minja Koskela ilmoitti kannattavansa homman hoitamista veronkorotuksin. Plussaa toki siitä, että toisin kuin SDP, vasemmistoliitto kertoo tämän ennen vaaleja. #verot #talous #vasemmistoliitto

Ylijohtaja Terhi Järvikare kirjoittaa, että Suomen miljardiluokan sopeutusta ei ole realistista tehdä ilman veronkorotuksia. Itse pohdin asiaa päinvastaisesta suunnasta. Suomen veroaste on noin 42 prosenttia BKT:stä, kun OECD-maiden keskiarvo on 34 prosenttia. Suomi on siis jo valmiiksi yksi maailman korkeimmin verotetuista kehittyneistä talouksista. Samaan aikaan julkiset menot ovat noin 57,5 prosenttia BKT:stä. Jos menot ovat poikkeuksellisen suuret ja verotus jo valmiiksi kireää, miksi ratkaisun pitäisi jälleen olla uudet veronkiristykset? Sillä jos julkiset menot ovat jo poikkeuksellisen suuret ja verotus poikkeuksellisen kireää, ratkaisu ei voi aina olla se, että veronmaksajalta pyydetään aina vain vielä vähän lisää. Kun työn, yrittämisen, kuluttamisen ja investointien verotusta kiristetään, samalla heikennetään taloudellisia kannustimia. Tämä on suoranaista myrkkyä nyt virinneelle talouskasvulle. Suomen ongelma ei ole se, että täällä tehtäisiin liikaa työtä, perustettaisiin liikaa yrityksiä tai investoitaisiin liikaa. Siksi olisi kestämätöntä yrittää ratkaista julkisen talouden ongelmaa tavalla, joka samalla heikentää talouskasvun edellytyksiä. Kasvua kun ei voi verottamalla synnyttää. Jos Suomen taloutta halutaan vahvistaa pitkäjänteisesti, tavoitteena pitäisi olla enemmän työtä, enemmän investointeja, enemmän yrittäjyyttä ja korkeampi tuottavuus, eikä jatkuvasti aina vain korkeampi verorasitus. https://t.co/5HdP5Ge8tM #Suomi #Verotus #TaloudellinenKasvu

Kiinnostava ja vauhdikas vasemmistoliiton tähtipolitiikon Jessi Jokelaisen haastattelu. Muutamia kysymyksiä heräsi. Tässä kolme: 1 Mitä ovat sosialistiset arvot? "Kyllä minä olen ihan oikea punainen sosialisti. Ei minulle ole vaikeaa sanoa tätä ääneen. Poliittiset arvoni ovat sellaiset, että niitä voi ihan hyvin kutsua sosialistisiksi arvoiksi", Jokelainen sanoo. Näitä arvoja kuvaillaan jutussa seuraavasti: "Jokelaisen sosialismin ytimessä on yksinkertaisesti tasaisempi tulonjako." Tämä kuulostaa vähän erikoiselta. Sosialismissa on ainakin minusta ollut olennaisesti kyse keinoista, ei arvoista. Moni meistä liberaaleista kannattaa myös tasaista tulonjakoa ja tasa-arvoa laajemmin. Emme vain usko, että näitä tavoitteita voidaan saavuttaa sosialistien konsteilla. Ero ei siis ole tavoitteissa vaan keinoissa. En siis oikein tajua miten voi olla punainen sosialisti vain arvojen perusteella. 2 Mitä on markkinatalous ilman kapitalismia? Äskeiseen kytkeytyy myös Jokelaisen luonnehdinta siitä, ettei hän aja vallankumousta, koska "markkinataloutta voi olla olemassa ilman, että se on tällaista kapitalismin paskaa.". En oikein tajua mitä tämä tarkoittaa. Jos kapitalismilla viitataan pääoman yksityisomistukseen, niin itse sanoisin, ettei toimivaa markkinataloutta voi olla ilman kapitalismia. Pääomien suuntautuminen tehokkaasti markkinasignaalien perusteella on aivan keskeinen osa markkinatalouden hyvinvointia luovaa voimaa. Ilman pääoman yksityisomistusta eli yksityistä yritystoimintaa tätä ei olisi, eikä siis olisi markkinatalouden aikaansaamaa vaurauttakaan. Mitään empiiristä tai historiallista näyttöä ei myöskään ole siitä, että markkinatalous voisi toimia ilman yksityisiä pääomia eli kapitalismia. Kapitalismi on tuottanut myös Jokelaisen hyvinvoinnin. On hassua kutsua sitä "paskaksi" vain koska siinä on vikoja, joita täysin hypoteettisessa fantastisessa mielikuvitustaloudessa ei ole. 3 Mihin vasemmistoliitto tarkkaan ottaen on sitoutunut? Konkreettisemmin mietin, millaisiin julkistalouden sopeutuksiin vasemmistoliitto on Jokelaisen mukaan sitoutunut. Kymmenen miljardin nettosopeutus on mahdoton, koska "näin järkyttävän suurta sopeutusta ei mitenkään pysty tekemään ilman että sillä on karseat vaikutukset aivan hyvinvointivaltion ydintehtäviin." Kuitenkin vasemmistoliitto "on valmis sopeuttamaan tulevalla vaalikaudella miljardeilla euroilla julkista taloutta." Eli 10 miljardia on "karseaa", mutta "miljardeja" voidaan sopeuttaa. Missä karseuden rajapyykki tarkkaan ottaen sijaitsee? Mikä on miljardeja, mutta ei 10 miljardia? #Vasemmistoliitto #Sosialismi #Markkinatalous

Antti Lindtman keskustan tuella on saman tien polvillaan, kun EU:sta tulee yksikin tukipakettipyyntö. Autoilijaa ja maaseudulla asuvaa ihmistä moukaroidaan surutta kunnianhimoisen ilmastopolitiikan nimissä. Lisäksi: kun sopeutustoimia tehdään, listalla ei todella ole leikkauksia kehitysapuun, järjestöihin tai mihinkään toissijaiseen humpuukiin, vaan päinvastoin. Nasima Razmyar haaveilee massiivisista veronkiristyksistä, jotka tappaisivat orastavan kasvun. Perussuomalaisten on oltava hallituksessa ja Riikasta on tehtävä pääministeri, jotta tuo tuhoisa tie on vältettävissä. #ps #persut #perussuomalaiset #talous #hallitus #vaalit #eduskuntavaalit #perussuomalaiset #talous #hallitus

Vasemmiston yksi kärkitavoite eduskuntavaaleihin on ”luottamuksen palauttaminen”. Epäilen, että mahdolliset useiden miljardien veronkorotukset - joita vasemmisto suunnittelee - eivät tule lisäämään luottamusta tavallisen veronmaksajan ja yrittäjien keskuudessa. Sopeutustoimet on mielestäni välttämätöntä hoitaa ensisijaisesti menoleikkauksilla. Karsittavaa kyllä löytyy edelleen. Isoin pohdinnan paikka jokaiselle on, mitkä ovat sellaisia palveluita, joita valtion ei enää tulisi järjestää veronmaksajien rahoilla.Mitkä taas sellaisia, jotka aivan välttämätöntä hoitaa. Eduskunnan keskustelujen perusteella lähes kaikki maailman asiat kuuluvat valtion vastuulle. Ei tule helppoa ei. #eduskuntavaalit #veropolitiikka #luottamus

Täysin Kummeli-tasoa suomalainen poliittinen näpertelyesitys! Valtiovarainministeriö itse kertoo, että Orpo-Purran hallitus on tällä kaudella “sopeuttanut” budjettia 2,8–4 miljardilla (tai bruttoluvuilla 6,5–10 mrd – kukin valitsee oman lempilukunsa kuin karkkikaupassa). Vuositasolla se tekee 750 miljoonaa – 1 miljardi sopeutusta. Budjetti 2026 on noin 90 miljardia, joten kyseessä on 0,9–1 prosentin luokan kiristys. Lapsellista. Täysin lapsellista pikkulasten näpertelyä. Tällä menolla velka paisuu silmissä 17–20 miljardia vuodessa. Siinä ajassa kun suomalainen poliitikko saa yhden leikkauksen läpi valiokunnassa kolmen kokouksen ja kahden kahvitaukokeskustelun jälkeen, Javier Milei oli jo sahannut Argentiinan valtion budjetista 25–30 % pois. Oikea sopeutus olisi purettava ylipaisunutta julkista sektoria ja lopetettava sosiaaliedut ulkomaalaisilta, ei vain näpertelyä ja kahvitaukoja. Milei tuli valtaan marraskuussa 2023. Lähtötilanne: hyperinflaatio, täysi kaaos, pahempi kuin Suomen pahimmat painajaiset. Kaksi vuotta myöhemmin maa on tasapainossa. Milei on taloustieteilijä, joka ajattelee omaa maatansa eikä lappaa rahaa ulkopuolisille (EU, Ukraina, kehitysapu yms.) eikä vieraille sosiaaliturvaan. Suomalaiset ammattipoliitikot? Taloudesta tietämättömiä, joiden suurin saavutus on pitää oma puolue vallassa samalla kun maa velkaantuu konkurssiin. Kummeli ei keksi tällaista sketsiä. Todellisuus on jo tarpeeksi absurdi. #Suomi #politiikka #talous

Kannattaako liberaalin vaihtaa kokoomuksesta vihreisiin? Minusta ei. Joukko markkinaliberaaleja vihreitä väittää toisin. He ovat peräti perustaneet Vaihda vihreisiin -nimisen verkkosivun kokoomuslaisia houkuttelemaan. Kun vihreät yrittävät tällä tavoin kalastella porvarien vesillä, lienee aivan asiallista esittää muutama syy liberaaleille pysyä kokoomuksessa. 1 Edustavatko markkinaliberaalit puolueen linjaa? Monien Vaihda vihreisiin -sivun tekijöiden ajatuksissa on paljon yhteistä liberaalien kokoomuslaisten kanssa. Arvostan monia heistä, tunnen joitakin henkilökohtaisesti. Mietin kuitenkin, miten hyvin heidän ajattelunsa näkyy puolueen linjassa. Itse en ole havainnut vihreiltä markkinaliberaaleja talouspoliittisia avauksia. Puolue on päinvastoin ollut linjassa muun vasemmisto-opposition kanssa tällä vaalikaudella. Viime kaudella hallituksessa puolue ei tosiaan myöskään erottautunut markkinaoikeistolaisilla näkemyksillään. Liberaalin porvarin onkin syytä kysyä, kuuluisiko hänen äänensä paremmin vihreissä. Tuskin. 2 Talouskasvu ja radikalismi Vaihda vihreisiin -sivu väittää vihreiden olevan markkinatalouspuolue. Kun lukee vihreiden ohjelmia, aatteellisia asiakirjoja ja poliitikkojen kirjoituksia, luonnehdinta epäilyttää (ks. linkit alla). On ilmeistä, että puolueessa on esimerkiksi vahvaa taipumusta kasvuvastaisuuteen. "Kohtuutalous", "donitsitalous", "beyond growth" ja niin edelleen ovat muodissa. Nämä ajatusrakennelmat väittävät, että tulevaisuus muuttuu paremmaksi jos ihmiskunta tuomitaan pysyvään köyhyyteen. Ne ovat syvästi markkinatalousvihamielisiä. On vaikea kuvitella aatetta, joka olisi kauempana omasta liberaalista, optimistisesta, markkinamyönteisestä ajattelustani. Lisäksi ekonomistina en voi olla huomaamatta kasvukritiikin älyllistä heikkoutta. Vihreisiin vaihtaminen tarkoittaisi liittoutumista köyhdytystä ajavien radikaalien kanssa. 3 Konservatismi Vaihda vihreisiin korostaa koko ajan, miten epäluontevaa liberaalien on olla liitossa konservatiivien kanssa. Viittaan äskeiseen. Konservatiiveja yhdistää liberaaleihin vähittäisen uudistamisen eetos. He ovat siksi luontevampi kumppani kuin talousvallankumousta vaativat vihreät radikaalit. 4 Julkisen talouden hoito Vaihda vihreisiin -ryhmä välttelee puhumista julkistalouden ongelmista. He sanovat kannattavansa yritystukien vähentämistä ja panostuksia koulutukseen. Tällainen ei porvarille riitä. Julkisen talouden tervehdyttäminen vaatii laaja-alaista sopeutusohjelmaa. Vihreillä ei ole ollut tässä suhteessa mitään omaa tarjottavaa. Vaikka liberaalit eivät liene tyytyväisiä hallituksen kaikkiin päätöksiin, mittakaava on kuitekin kokoomuksessa ymmärretty. Julkinen talous on siis yksi syy pysyä kokoomuksessa. 5 Autoilu ja kulttuurisota Vaihda vihreisiin puhuu mieluummin autoista kuin julkisesta taloudesta. Olen oikeistovihreiden kanssa samaa mieltä, että autoiluun kaivataan markkinataloutta. On kuitenkin selvää, että autoilu on vihreille keskeisesti kulttuurisodan väline. Vihreät on johtava kulttuurisotapuolue, joka elää symbioosissa perussuomalaisten kanssa. Puolueet ruokkivat toinen toistaan. Asetelmaa kuvaa mainiosti television ajankohtaisohjelma, jossa Sofia Virta ja Wille Rydman kävivät yhdentekevää kovaäänistä riitaa. Kokoomuskaan ei ole immuuni kulttuurisodan kutsulle, mutta on kaukana tästä kaksikosta. Kulttuurisodan sijasta päätöksentekoa kaipaavan liberaalin kannattaakin pysyä kokoomuksessa. #liberalismi #politiikka #talous

Lindtmanilta kysytään sopeutuskeinoja, jos SDP on seuraavassa hallituksessa. Poukkoilevaa änkytystä, ympäripyöreitä poliitikon paskajargonvastauksia typerä hymy naamalla. Me ollaan muuten todella kusessa, jos demareista tulee pääministeripuolue. https://t.co/F3dwo8T55D #politiikka #SDP #hallitus

Artikkelissa käsitellään velkajarrua ja sen toteuttamisen haasteita Suomessa, kun monet puolueet, erityisesti vihreät ja SDP, alkavat kyseenalaistaa sen sitovuutta ennen tulevia vaaleja, mikä herättää keskustelua talouspolitiikan suuntaviivoista ja sopeutustavoista. #velkajarru #talouspolitiikka #Eduskunta

Mika Niemelä: Säästöjä ja sopeutustoimia on välttämättä tehtävä lisää tulevilla hallituskausilla. Tiestö on yksi vaihtoehto. Poliittisen päätöksentekijän on pohdittava, pitääkö nykyistä tieverkostoa rahoittaa juuri tällaisena. Valtio ei himoitse kenenkään varallisuutta. Mutta varmasti kun valtiovarainministeriössä valmistellaan meno- ja rakennekartoitusta, jossa on laaja-alaisesti eri näköisiä toimenpiteitä, niin kaikkea mahdollista pohditaan. Aika monella meillä se keskeisin varallisuus on oma koti. Siinä on sitten mietinnän paikka. Asia vaatii paljon selvittelyä ja valmistelua, sikäli mikäli joku haluaisi jotakin tuon tyyppistä päättää. Ajattelen näin viisikymppisenä, kun olen itse elänyt sen lapsuuden, jossa oma mummini on asunut yläkerrassa ja samassa talossa on ollut kolme sukupolvea − että miksei näin voisi olla tulevaisuudessakin, että voisi olla useampia sukupolvia saman katon alla? Meidän on ylipäätään kyettävä haastamaan itseämme palveluissa eri puolilla yhteiskuntaa. Löytyisikö uusia parempia malleja palvelujen toteuttamiseen?

Pääministeri Petteri Orpo myönsi, että hallituksen asettama velkatavoite julkisen talouden velkasuhteen vakauttamiseksi ei todennäköisesti toteudu, vaikka hän puolustaa hallituksen talouspolitiikkaa ja korostaa aiempien sopeutustoimien välttämättömyyttä velkaantumisen estämiseksi. #velka #talous #hallituksenpolitiikka