Search

Ennen kuin muodostat mielipiteesi, lue nämä hankkeet ja kysy itseltäsi muutama vilpitön kysymys. 1. Tutkimuksen riippumattomuus Monet tutkijat ja yliopistot katsovat, ettei poliittisen ministerin tulisi arvioida yksittäisten tutkimushankkeiden sisältöä. 👉 Voiko näitä hankkeita kuitenkin perustellusti pitää poliittisesti värittyneinä tai vasemmistopoliittisina? https://t.co/jnDumFfOPw 2. Hyvä hallinto Julkisoikeuden professorien mukaan päätös saattoi horjuttaa luottamusta tutkimusrahoituksen ennakoitavuuteen. 👉 Horjuttaako vai vahvistaako luottamusta hyvään hallintoon se, että ministeri arvioi, mihin verovaroja käytetään? https://t.co/KeEfpYGsS8 3. Ennakkotapaus Useiden kommentoijien mukaan tapaus on poikkeuksellinen, koska ministerit eivät yleensä puutu yksittäisiin tutkimushankkeisiin ennen rahoituspäätöksiä. 👉 Onko todella huono ennakkotapaus, että ministeri tarkistaa etukäteen, mihin veronmaksajien rahat käytetään? Vai onko se juuri ministerin tehtävä? https://t.co/aesPGy0rB2 #Tutkimus #HyväHallinto #Politiikka

Helsingin Sanomien kulttuuriosiossa julkaistussa esseessä antropologi Annastiina Kallius kuvaa, kuinka monet hänen tuttavansa eivät kestä kuunnella valtavirran oikeistolaisia podcasteja, kuten Viides Valta, Suomen Nostatus tai Kuuntelija. Ohjelmat aiheuttavat oksetusta, päänsärkyä ja tarvetta huutaa. Kirjoittaja vertaa kokemusta Unkarin Viktor Orbánin viestintään, ja pitää podcasteja vaarana demokraattiselle yhteiskunnalle. Sekä yhden mainituista podcasteista juontajana että politiikkaakin joskus yliopistolla opiskelleena muutama ajatus poliittisten yhteisöjemme muodostumisesta ja luonteesta. Jo luentosarjassaan Politiikasta filosofi Aristoteles kuvasi ihmistä zoon politikonina, poliittisena eläimenä, sekä zoon logikonina, rationaalisena eläimenä. Aristoteles ajatteli, että toisin kuin muille eläimille, luonto on antanut ihmiselle logoksen - puheen ja järjen - jotta voimme yhdessä harkita asioita kuten totuutta, oikeudenmukaisuutta, hyvää ja hyödyllistä. Toisin kuin muut eläimet, jotka nekin pystyvät kokemaan mielihyvää ja kipua, ihmiset kykenevät myös keskustelemaan oikeasta ja väärästä muodostaakseen ja kehittääkseen poliittisia yhteisöjään, ja käyttämään järkeään. Yleisesti ottaen viskeraalinen inho erimielisiä ihmisiä kohtaan, yleinen kyvyttömyys ymmärtää heitä tai heidän ajatuksiaan, käsitellä tai vastata heidän argumentteihinsa, tai yrittääkään vakuuttaa heitä, edustaisi Aristoteleen kaltaiselle ajattelijalle todennäköisesti merkkiä intohimojen voittamasta järjestä, sekä laaja-alaisemmasta epäonnistumisesta järjelliseen ajatteluun kykenevien kansalaisten - saati yliopistotutkijoiden - koulutuksessa. Suosiotaan kasvattavista suomalaisista podcasteista voidaan toki olla montaa mieltä, mutta samanaikaisesti tilanne näyttää olevan myös se, että nämä huutavat, pyörtyvät, tai oksentavat tutkijamme eivät enää vakuuta yliopistoympyröidensä ulkopuolella ketään - eivätkä luonnollisesti kykene vastaamaan eri mieltä olevien argumentteihin tai haasteisiin mitenkään. Kuten jo valistusajattelijat John Locke ja Thomas Jefferson ymmärsivät kauan aikaa sitten, ihmistä - vapaana olentona - ei voida pakottaa uskomaan yhtään mitään. Jos hänen mieltään haluaa muuttaa, hänen kanssaan on järkeiltävä, ja hänet on vakuutettava. Tilanne on toki takamatkalta lähteville tutkijoille nyt haastava, mutta siitä ei nähdäkseni aivan erityisesti voida syyttää muutamaa itsenäistä suomalaista podcastaajaa, vaan ongelman juurisyyt näyttäisivät olevan huomattavasti syvemmällä länsimaisen poliittisen ajatteluperinteen unohtamisessa ja laiminlyönnissä. "Oksetus ja väistely eivät pysäytä laitamedian nousua", (HS 5.7.2026) https://t.co/Xuvl3XBf1L #politiikka #kulttuuri #yhteiskunta

Näin on. Siksi olisikin hyvä, että STM:n tutkimusapurahat lopetettaisiin kokonaan. Yliopistot päättäköön, mitä tutkivat. Ja poliitikot päättäköön, onko varaa pääomittaa yliopistoja lisää. @willerydman otti vain puoli askelta oikeaan suuntaan. Mutta sohaisi oikeaa muurahaispesää. #yliopistot #tutkimus #politiikka

Olen nyt työskennellyt miltei 30 vuotta yliopistotutkijana, eikä minun tieteellistä vapauttani ole vielä milloinkaan rajoitettu. Erityisesti totean, että en ole kokenut tieteellisen vapauteni rajoituksena edes sitä, että tekemiäni apurahahakemuksia on hyvinkin usein hylätty. #Tiede #AkateeminenVapaus #Tutkimus

Nämä tutkimukset Rydman jätti ilman rahoitusta. Kun katsoo näitä tutkimusten otsikoita, vaikuttaa siltä, että otsikot on rakennettu niin kivoiksi, että vain hirviö voisi sanoa näille ei. Tosiasiassa näiden "jeejee-tutkimusten" rahoituksen evääminen on Suomen julkiselle taloudelle pieni ja loistava askel oikeaan suuntaan. Kiitos, ministeri-Rydman, kun suojelet veronmaksajain vaivalla ansaitsemia veromarkkoja tältä neljän miljoonan euron pakkososialisoinneilta. Jokainen näistä "kivakiva-tutkimuksista" haki n. +-500.000 euron pottia: 1) "Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä - miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa." 2) "Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä." 3) "Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä." 4) "Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta." 5) "RAKENTUVA: Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen." 6) "Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä,käsitykset ja käytännöt." 7) "Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen." 8) "Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus." 9) "Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa." Luultavasti nyt poloisten yliopistotutkijoiden täytyy peruuttaa uusien Mercedeksiensä leasing-sopimukset ja tyytyä pienyrittäjän kanssa matkustamaan sporalla. Jaksuhali! https://t.co/ScThbTGCsx #tutkimus #sosiaalityö #julkistalous