Tere Sammallahti claimed that OAJ did not want to measure learning outcomes in a standardized way, as he believed that measurement would reveal the poor results of OAJ's resource-increase-based approach. He accused OAJ of being a gatekeeper for publishing houses and the outdated school system, saying that children are paying the price for it. #koulutus #oppiminen #resurssit (translated)
Martin Paasi wrote that, in his opinion, the decline in the level of basic education was due to the fact that students' learning was not wanted to be evaluated. He asked Katarina Murto if this was true. #koulutus #opetus #oppiminen (translated)
Leena Pihanurmi wrote that she could not understand the National Coalition Party's desire to keep students' skill levels hidden. According to her, the party was no longer an educational and scientific party because of this. #Kokoomus #opetus #oppiminen (translated)
The author wrote that Finland's PISA results had collapsed and that researchers said there was no proper information about the reasons. According to him, schools had implemented a digital leap, renewed curricula, and changed class arrangements without knowing their effects on learning. He described how children had thus become subjects of school experiments without sufficient knowledge of their impacts. #koulutus #Pisa #oppiminen #FI (translated)
The Estonian Ministry of Education emphasized that studying at foreign universities or online does not exempt children from the obligation to study in Estonia, stressing the role of local municipalities in monitoring education. #образование #Эстония #обязанности (translated)
Japanese scientists have created organoids from human cells that, when connected and receiving electrical signals, can exhibit signs of primitive learning, but this learning only emerged in a network consisting of three interconnected modules. #ajukude #teadus #organoidid (translated)
Riihimäen kouluissa palattiin perinteisiin oppikirjoihin 1) Keskittymiskyky parantui 2) Työrauha palasi Miksei näin tehdä kaikissa suomalaisissa kouluissa? Lähde: IS https://t.co/XxH8yos5dV #koulu #oppiminen #opetus
Yksi häirikkö estää koko luokkaa oppimasta ja opettajaa opettamasta. 12-vuotias ei suostu tunnilla laittamaan matkapuhelinta pois, puhuu kovaäänisesti päälle ja soittaa kiroiluvideoita. Opettaja saa potkut. Eikö muilla oppilailla ole oikeutta oppia?? https://t.co/Fc0jzKDFD8 #opetus #koulutus #oppiminen
Täällä ei muuten kannata tarjoilla vähänkään haastavaa tavaraa, jonka tarkoitettu ymmärtäminen edellyttäisi pysähtymistä ja pohtimista. #ajattelu #keskustelu #oppiminen
Suomalaisessa koulussa ei ole pakko: - Istua jälki-istuntoa - Oppia OPS:n vaatimia asioita - Seurata opetusta - Totella opettajaa - Käyttäytyä kunnolla Opettajilta on viety auktoriteetti, kunnollisilta oikeudet ja häiriköiltä velvollisuudet. Ei ihme, että oppimistulokset laskutrendillä. https://t.co/isUy3MuNLX #koulutus #opetus #oppiminen
PISA tulokset.Minusta nykyinen peruskoulu on tullut tiensä päähän.Tasapäistäminen ja alhaiset vaatimukset tuottavat tälläisen tuloksen.On nostettava rimaa ja vaatimuksia,jos ei opi niin jää luokalle. #pisa https://t.co/f2dCO959vm #PISA #koulutus #oppiminen
Kalkulaator ütleb: 0,025 €. Arve ütleb: 250 €. Kumba sa usud? 100 last Science Centeris istuvad vaheajaks laudade taha. Lauale tuuakse 100 mahla, üks igale lapsele. Üks mahl maksab 2,50 €. Üks õpilastest võtab telefoni välja ja avab kalkulaatori, et teada saada, kui palju maksavad kõik 100 mahla kokku. Kuid selle asemel, et vajutada ×, vajutab ta kogemata ÷. Ekraanile ilmub: 0,025 € Tulemus tundub talle kummaline, kuid number on ekraanil ja ta ei kontrolli seda uuesti. Vahepeal on kõik 100 mahla juba laudadel ja lapsed hakkavad neid avama. Mõni minut hiljem tuleb arve: 250 € Õpilased vaatavad üksteisele otsa. Keegi ütleb kohe, et siin peab olema viga. Õpilane võtab telefoni uuesti välja ja kontrollib, mida ta tegi. Selle asemel, et vajutada ×, oli ta kogemata vajutanud ÷. Üksainus vale vajutus muutis 250 € summaks 0,025 €. Ja kõik 100 mahla olid juba avatud. Kui kalkulaator annab sulle tulemuse, kas piisab sellest, et näed ekraanil numbrit — või peaksid endalt ka küsima, kas tulemusel on mõtet ja milline on selle suurusjärk? Funktsionaalne kirjaoskamatus ei tähenda ainult seda, et inimene ei saa tekstist aru. Mõnikord tähendab see ka seda, et ta näeb ekraanil absurdset tulemust ega saa aru, et sellel pole mõtet. Kus sinu arvates ahel katkeb: arvutuses endas, tulemuse mõistmises või selles, et puudub harjumus vastust kontrollida? #haridus #õppimine #PISA #edu #MrNumberwise #Eesti #20260910 #0086
Laskin sanoo: 0,025 €. Lasku sanoo: 250 €. Kumpaa uskot? 100 lasta Science Centerissä istuutuu pöytiin tauolle. Pöytiin tuodaan 100 mehua, yksi jokaiselle lapselle. Yksi mehu maksaa 2,50 €. Yksi oppilaista ottaa puhelimen esiin ja avaa laskimen selvittääkseen, kuinka paljon kaikki 100 mehua maksavat yhteensä. Mutta sen sijaan, että hän painaisi ×, hän painaakin vahingossa ÷. Näytölle ilmestyy: 0,025 € Tulos tuntuu oudolta, mutta numero näkyy näytöllä, eikä oppilas tarkista sitä uudelleen. Sillä välin kaikki 100 mehua ovat jo pöydissä ja lapset alkavat avata niitä. Muutamaa minuuttia myöhemmin tulee lasku: 250 € Oppilaat katsovat toisiaan. Joku sanoo heti, että siinä täytyy olla virhe. Oppilas ottaa puhelimen uudelleen esiin ja tarkistaa, mitä oli tehnyt. Sen sijaan, että olisi painanut ×, hän olikin vahingossa painanut ÷. Yksi ainoa väärä painallus oli muuttanut 250 €:n summan tulokseksi 0,025 €. Ja kaikki 100 mehua olivat jo avattu. Kun laskin antaa sinulle tuloksen, riittääkö että näet numeron näytöllä — vai pitäisikö sinun myös kysyä itseltäsi, onko tuloksessa järkeä ja mikä sen suuruusluokka on? Toiminnallinen lukutaidottomuus ei tarkoita vain sitä, ettei ymmärrä tekstiä. Joskus se tarkoittaa myös sitä, että näkee näytöllä järjettömän tuloksen eikä huomaa, ettei siinä ole mitään järkeä. Missä kohtaa ketju mielestäsi katkeaa: itse laskussa, tuloksen ymmärtämisessä vai siinä, ettei ole tapana tarkistaa vastausta? #koulutus #edu #pisa #oppiminen #opetus #säästöt #MrNumberwise #Suomi #20260910 #0065
”Lähdettiin korjaamaan hyvin toiminutta koulua ja laskemaan vaatimustasoa niin koulussa, kotona kuin muualla yhteiskunnassa.” 📚 Näinpä. Ei pidä korjata sitä mikä ei ole rikki. https://t.co/GePwHodMh8 #koulutus #yhteiskunta #oppiminen
Opetushallitus on käynyt toden teolla töihin romahtaneiden oppimistulosten korjaamiseksi: Erityisasiantuntija, Mosambik, Opetusalan globaalit kumppanuudet Kiinnostuneille, vielä on hakuaikaa jäljellä. https://t.co/DNQxqei2fy #opetus #oppiminen #koulutus
PISA tuloksista ja peruskoulusta: Suomessa ei valtakunnallisesti tutkita peruskoulun kehitystä. Kun ei tutkita, ei tiedetä, eikä korjaussarjaa oikein pysty määrittämään. Se tiedetään, että Kuulammen koululla Tyrnävällä oli kasvavia ongelmia. Varsinkin yläkoulussa saman luokan oppilaiden osaamis- ja motivaatiotasot olivat eriytyneet niin paljon, ettei yksi opettaja pystynyt opettamaan kaikkia kunnolla. Koulussa oltiin huolissaan lukutaidon ja lukuinnostuksen heikkenemisestä sekä matematiikan taitojen heikkenemisestä. Opettajat kokivat voimattomuutta ja riittämättömyyttä, koska samassa ryhmässä oli hyvin erilaisia oppijoita ja tarpeita. Matematiikan opettaja Miikka Mattila on myöhemmin sanonut, että hänestä tuntui, ettei hän ehtinyt auttaa kaikkia oppilaita niin paljon kuin nämä olisivat tarvinneet. Ratkaisuksi tuli varsin yksinkertainen järjestely. Vuonna 2021 äidinkielessä ja matematiikassa tavallisia luokkaryhmiä rikottiin ja oppilaat ryhmiteltiin tavoitteidensa mukaan. Esimerkiksi 5–6:een tähtäävät saavat enemmän perustaitojen harjoittelua ja tukea, kun taas 8–10:een tähtäävät voivat edetä pidemmälle. Oppilas osallistuu itse tavoitetasonsa valintaan, eikä kyse ole pysyvästä oppilaan kyvykkyyden perusteella määrätystä tasoryhmästä. Peräti 94 % yhdeksäs-luokkalaisista koki tasoryhmän tukevan oppimistaan. Samalla oppilaiden kokema työrauha ja opettajilta saatu tuki olivat Suomen keskiarvoa parempia ja matematiikka-ahdistus selvästi vähäisempää. Vuoden 2022 keväällä tehdyssä PISA tutkimuksessa Kuulammen koulun tulokset olivat Suomen parhaat. Ei tämä rakettitiedettä ole. Oppimisrauha, kohtaava opetus, ja onnistumisen ilosta oppiminen kumpuaa. Tasokoulutus ilmeisestikin toimii. Kaikkien tasojen oppilaat oppivat paremmin ja kaikki ovat tyytyväisempiä. Tähänkään ei tarvittu Opetushallitusta. #Koulutus #PISA #Oppiminen
PISA-tulokset laskivat jälleen. Suunta on vakava. Olemme tällä hallituskaudella tarttuneet juuri niihin ongelmiin, joita tulokset osoittavat: uudistaneet oppimisen tuen (+100 M€), lisänneet lukemisen ja matematiikan opetusta sekä rajoittaneet kännyköiden käyttöä koulussa. 1/5 #PISA #koulutus #oppiminen #FI
Tietysti PISA-tuloksiin vaikuttaa maahanmuutto, OPH:n ja OAJ:n kehno toiminta, inkluusio jne. Mutta ehdottomasti eniten vaikuttavat vanhemmat. Jokaisen on hyvä pohtia, onko omalle lapselle luettu paljon, kannustettu ja vaadittu riittävästi, autettu läksyissä ja oppimisessa? #koulutus #oppiminen #vanhemmuus
Opettaja syyttää kehnoista oppimistuloksista etenkin älypuhelimia Pisa-kärjessä Kiina, Japani, Singapore, Taiwan, Korea, Viro... Kai tuollakin on kuultu älypuhelimista? Nämä on taas näitä helppoja selityksiä. Nintendon maa vetää sijalla 2. #opetus #oppiminen #älypuhelin
Nyt on kouluissa palattava perusasioihin. Kirjat takaisin.Tasoryhmät ja erityisluokat kaiken kattavan inkluusio-opetuksen tilalle. Jokakeväinen tsekki, onko opittu se, mitä seuraava luokkataso vaatii. Jos ei ole, niin ei enää armovitosia, vaan takaisin oppimaan se, mitä ei osata. #Koulutus #Inkluusio #Oppiminen #FI #CZ
