Search

Jari Mäkäräinen criticized an article in Helsingin Sanomat and said he had made corrections to it. According to him, the nonfiction writer Ari Haasio and Mattila had suggested that Finnish identity was ambiguous, compared the mistrust faced by evacuees from Karelia to current fears directed at Muslims, and stated that everyone was a descendant of immigrants. Mäkäräinen wrote that migration was an old phenomenon, but migrations from different times could not be equated. He noted that the first people arrived in what is now Finland about 11,000 years ago and believed that this did not provide a basis for equating the current migration from Afghanistan or Somalia with the arrivals of earlier traders, craftsmen, or industrial founders. He described Finlayson as an actor that built factories in capital-poor Finland, brought technology, and created jobs. Mäkäräinen compared him to a Mohammed coming from Somalia, who he described as illiterate and dependent on Kela support. He believed these examples illustrated different types of migration and claimed that there were differences in education, employment, cultural distance, and criminality. He also claimed that those coming from Afghanistan were overrepresented in rape statistics. Regarding the evacuees from Karelia, Mäkäräinen wrote that they had come from within Finland, spoke Finnish, and shared key features of Finnish culture. He said they had faced mistrust and derogatory name-calling, but believed they differed from current arrivals from Afghanistan, for example, in terms of adaptation, work ethic, and use of social security. Mäkäräinen also denied the comparison made by Haasio and Mattila between 19th-century antisemitism and the Somali discussions of the 1990s. According to him, the groups were not similar, and Jews had mostly integrated well. He argued that current migrations should be evaluated based on their impacts on employment, crime, and social security. Finally, he wrote that the continuity of society required, in his opinion, the adaptation of newcomers. #maahanmuutto #suomalaisuus #kulttuuri (translated)

"Sosiaaliturvan leikkaukset johtivat siihen, että turkulaisperhe päätyi muuttamaan Turusta Pohjois-Karjalan Lieksaan. Perheenisä sai Lieksasta kokoaikatyön ja asumiskulut pienenivät, lehti kertoo." ~ -Kaikkea nämä hallituksen leikkaukset tekevätkin😱 https://t.co/UEVreuWxz2 #sosiaaliturva #työnhaku #perhe

Arhimedes istui tablettinsa ääressä, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luonnolliselta? Ei oikein. Ja kuitenki juuri sinne voimme päätyä, jos “päivitämme” mennyttä aikaa tarpeeksi. Melkein jokahisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden nykyaikaistettuja painoksia, ja samalla keskustellaan oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstin sovittamisesta nykyajan lukijalle. Yksi antiikkikauppias sanoi miulle kerran, jotta “ajan patina antaa arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halvasta kopiosta. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, tulen Humanitas-kustantamon vuoden 1992 painoksen esipuheeseen ja luen, jotta “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävely 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijah teemme tuon kävelyn nykyajan lasit silmillä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — siis ilman vaaraa, ettemme ymmärtäisi sen ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös sen ajan sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä voisimme tehdä myös sen ajan mainoksille rebrandingin, jotta neuronimme eivät joutuisi liikaa töihin, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, jotta Syrakusan Arhimedeen tappoi roomalainen sotilas hänen tehdessään matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus pysyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen toisella tavalla. He voivat jopa rakentaa piirroksen verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja panisi nykyajan selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuus- ja filologiaosastojen ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # ja emoji’loilla, pidättekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Karjala #Karelian #Suomi #Finland #Kirjallisuus #Historia

Eilen Puolassa muistettiin Neuvostoliiton hyökkäystä, joka tehtiin Hitlerin kanssa sovitun etupiirijaon nojalla. Sama sopimus johti Talvisotaan. Suomi maksoi raskaan hinnan. Karjala röstettiin ja vaaran vuoden seurasivat. Etupiirit ja pilkkomisen eivät ole ratkaisu Ukrainassa. https://t.co/ce60fakOt2 #Suomi #Talvisota #Ukraina #FI #RU #UA

Laskin sanoo: 0,025 €. Lasku sanoo: 250 €. Kumpaa uskot? 100 lasta on Science Centerissä ja he istuutuvat pöytiin tauolle. Tuodaan 100 mehua, yksi jokaiselle lapselle. Yksi mehu maksaa 2,50 €. Yksi oppilas ottaa puhelimen esiin ja avaa laskimen selvittääkseen, kuinka paljon 100 mehua maksaa yhteensä. Mutta sen sijaan, että hän painaisi ×, hän painaa vahingossa ÷. Näytölle ilmestyy: 0,025 € Oppilaasta tulos tuntuu oudolta, mutta koska luku näkyy näytöllä, hän ei tarkista sitä uudelleen. Sillä välin 100 mehua ovat jo pöydillä ja lapset alkavat avata niitä. Muutaman minuutin kuluttua tulee lasku: 250 € Oppilaat katsovat toisiaan. Joku sanoo heti, että tässä täytyy olla virhe. Oppilas ottaa puhelimen uudelleen esiin ja tarkistaa, mitä oli tehnyt. Sen sijaan, että olisi painanut ×, hän oli vahingossa painanut ÷. Yksi väärä painallus oli muuttanut 250 €:n summan 0,025 €:ksi. Ja 100 mehua olivat jo avattuina. Kun laskin antaa sinulle tuloksen, riittääkö se, että näet luvun näytöllä — vai pitääkö sinun myös kysyä, onko tulos järkevä ja mikä sen suuruusluokka on? Toiminnallinen lukutaidottomuus ei tarkoita vain sitä, ettei ymmärrä tekstiä. Joskus se tarkoittaa myös sitä, että näkee täysin järjettömän tuloksen näytöllä eikä huomaa, ettei siinä ole mitään järkeä. Missä sinun mielestäsi ketju katkeaa: itse laskemisessa, tuloksen ymmärtämisessä vai siinä, ettei vastausta ole tapana tarkistaa? ======================= Miten löysit tämän julkaisun? A. Trendingistä B. Mr. Numberwise -profiilista C. Hashtagista D. Feedistä / suosituksista E. Repostin kautta F. Muulla tavalla Missä maassa olet? Kirjoita kirjain ja maa kommentteihin. #HyviäPäiviä #SuomenTasavalta #Suomi #Finland #Russia #edu #opetus #toiminnallinenlukutaidottomuus #PISA #pisa2025 #disinformaatio #MrNumberwise #Karjala #20260914 #0126

1990-luvun lopussa ADHD-lääkitystä sai Suomessa alle 300 ihmistä. Tällä hetkellä pelkästään Pohjois-Karjalassa yli viidennes alakouluikäisistä pojista on saanut diagnoosin. Nykyisin 115.000 ihmisellä on ADHD-lääkitys. - Diagnoorivyöry-kirja. https://t.co/uBQfWYPcge #ADHD #lääkitys #diagnoosi