Search

The author stated that they serve as the chair of the parliamentary working group against antisemitism and expressed sadness about the increase of antisemitism in Finland and other parts of Europe. According to them, racist antisemitism had also somewhat transformed into something more socially acceptable, which they found concerning. #antisemitismi #rasismi #Eurooppa #FI #EU (translated)

HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta

Britannia perustaa työryhmän kitkemään yhteiskunnasta misogynistisia asenteita. Rikoksia ja häirintää vastaan on jo lait. Nyt valtio alkaa kytätä myös siitä, mitä kansalaisten pitäisi ajatella. Ajatuspoliisin piti olla aikoinaan pelkkä dystopia. #misogynia #yhteiskunta #ajatuspolisi #FI

Perussuomalaisia teesejä peruskoulun korjaamiseksi vuodelta 2023. Lukemisen ja toteuttamisen arvoisia yhä. ✅ Koulu tarvitsee lisää rahoitusta, mutta pelkkä raha ei ongelmia korjaa. ✅ Rajat ovat rakkautta. Opettajalle auktoriteetti takaisin. Se on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta. Kaikilla on oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja turvalliseen kouluun. Lapset ovat monesti fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo. ✅ Pääasiallinen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Koulua ja opettajia ei pidä syyttää ja syyllistää eikä liioin huutaa apuun, jos syy on muualla. Koulun päätehtävä on opettaa; totta kai samalla myös osallistua kasvatustyöhön. ✅ Inkluusio on kaunis ajatus, mutta se ei toimi. Varsinkaan ilman rahaa. Erityisluokat on palautettava. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu. ✅ Tasoryhmät otettava käyttöön, mikäli oppilaiden osaamisessa on merkittäviä eroja ✅ Maahanmuuttajat tavallisiin luokkiin vasta, kun kielitaito on riittävä. ✅ Puhelimille käyttökielto oppitunneilla. Puhelimet pysyvät repussa koko koulupäivän. ✅ Kaikille oppilaille kirjat ja muut tarvittavat välineet. ✅ Yliampuvasta itseohjautuvuuteen luottamisesta palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuus sopii hyvin harvoille lapsille, ja siihen nojaaminen opetussuunnitelmassa on ollut selvä virhe. ✅ Laite ei korvaa kynää ja paperia eikä video kirjaa. Digi ei saa olla itsetarkoitus. Mitä vaikeampi lasten on keskittyä, sitä vähemmän laitteita pitää käyttää ✅ Monet lapset (ja aikuiset) ovat addiktoituneita puhelimiin ja muihin laitteisiin. Tämä pitää ymmärtää, ja koulutyö rauhoittaa muille metodeille. Vähemmän pelillisyyttä. ✅ Kirjoittamista ja lukemista oppii vain kirjoittamalla ja lukemalla. Monipuoliset opetusmetodit voivat olla arvokas lisä, mutta perusasiat pitää olla ensin kunnossa. Lukemista ei opi videoita tekemällä eikä kirjoittamista videoita katsomalla. ✅ Jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle. ✅ Kuten esitimme jo vuonna 2018, peruskouluun vaaditaan oppimistakuu. Luokalta toiselle ei pääse, jos vaadittavaa tasoa ei saavuteta. ✅ Ei sääli- tai tsemppinumeroita. Nelonen on numero, ja se pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vastaavat. Myös maahanmuuttajille. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta. ✅ Oleellisin on ysiluokka. Peruskoulun ongelmia ei saa siirtää toiselle asteelle. Peruskoulusta ei saa päästää pois oppilaita, jotka eivät ole saavuttaneet vaadittavaa perusosaamista. ✅ Erityisesti poikien oppimistuloksiin ja syrjäytymiskehitykseen puututtava. Miesmalleja ja poikien ymmärtämistä lisää mukaan koulumaailmaan. Erityisesti pojat kaipaavat rajoja. ✅ Lisärahan kippaminen maahanmuuttajakouluihin ei koskaan ratkaise maahanmuuton aiheuttamia ongelmia. On ymmärrettävä, että maahanmuuttopolitiikkaan vaaditaan selvä muutos. Suomalaistenkin koulut kärsivät resurssipulasta. ✅ Suomalainen peruskoulu oli joskus erityisen tasa-arvoinen. Enää ei ole. Perhetausta vaikuttaa enemmän. Täysin toisenlaisista kulttuureista saapuvien integroimiseen ja erojen tasaamiseen sitä ei myöskään ole tehty. ✅ Koulu ei pelasta sitä, minkä maahanmuuttopolitiikka pilaa. Eikä siltä pidä sitä vaatia. ✅ Kiusaaja vaihtaa koulua, ei kiusattu. ✅ Opettajille on taattava työrauha, jotta he voivat keskittyä perustyöhönsä, opettamiseen. Opettaja ei ole sosiaalityöntekijä, ei poliisi, ei ICT-henkilö, ei kirjaaja ✅ Hallinnolliset tehtävät ja kehittämishankkeet on pidettävä järkevissä mittasuhteissa. Viime vuosien uudistushumppa on ollut täysin yliampuvaa. ✅ Koulua on uudistettu liikaa, ja samalla perusasiat ovat jääneet jalkoihin. Osa huonoista uudistuksista on poliittisten päätöksentekijöiden, osa opetushallinnon virkamiehistön voimalla edistämiä. Koulutuspolitiikan ja pedagogiikan virheet on myönnettävä. Sen jälkeen ne voidaan korjata. ✅ Opetusministeriön asettamat työryhmät on yleensä asetettu poliittisesti. Niissä ei kuulla opettajia tai opetusalan tutkijoita. Opetushallituksen kaavailut syntyvät kuin norsunluutornissa, ja ruohonjuuritason työ ja tarpeet unohtuvat. ✅ Peruskoulun suuria opetusryhmiä tulee pienentää. Koulut ja luokat ovat erilaisia. Jossakin iso luokka ei ole kauhistus, toisaalla vaaditaan selvästi pienempää ja oppilaalle enemmän huomiota antavaa otetta. Pienryhmiä lisää. ✅ Seinättömät avoluokat olivat virhe. Perusasioiden kohdalla täytyy lopettaa haihattelu. ✅ Opettajat ovat työnsä parhaita asiantuntijoita. He tuntevat koulun paremmin kuin opetushallinnon virkamiehet. Kuunnellaan opettajia. ✅ Koulushoppaaminen on seurausta koulujen polarisaatiosta erityisesti maahanmuuton seurauksena. Sen sijaan, että vapaata kouluvalintaa yritetään estää, olisi tärkeää puuttua niihin tekijöihin, jotka joidenkin koulujen turvattomuutta, heikkoa tasoa ja huonoa mainetta aiheuttavat. ✅ Suomalaisissa kouluissa on syytä opettaa suomalaista kulttuuria ja suomalaisia arvoja. Poliittiset ideologiat, poliittinen kannanotto tai muodissa olevat politisoidut teemat eivät sen sijaan kuulu kouluun. Lapsille ja nuorille on hyvä opettaa medialukutaitoa, kriittisyyttä, itsenäistä ajattelua ja kannustaa heitä erilaisten mielipiteiden suvaitsemiseen. ✅ Lisää panostuksia matematiikan ja äidinkielen opetukseen. ✅ Lisää liikkumista lapsille ja välitunnit tehokkaiksi. Juttelua ja liikettä, ei laitteita. ✅ Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi. ✅ Pienet koulut ovat usein erinomaisia paikkoja kasvavalle lapselle. Säilytetään lähikoulut ja arvostetaan pientä. ✅ Harrastuksia koulupäivän perään koululla järjestettäväksi. #peruskoulu #koulutus #opetus

Näihin uutisiin pitäisi lukijoille kertoa taustaksi historiaa sekä faktaa. Vuonna 1994 presidentti Ahtisaari asetti Pekkasen työryhmän pohtimaan työllisyystoimia. Työryhmä ehdotti samaisen vuoden syyskuussa, että ylimpiä marginaaliveroja pitäisi laskea 50 prosenttiin. Sittemmin saman suosituksen on toistanut Arvelan (2002), Hetemäen (2010) ja Järvikareen (2017) työryhmät. 31 vuotta ehti kulua ennen kuin poliittinen päätös syntyi Orpon hallituksen toimesta. Nyt maalataan kuvaa, että suositaan perusteetta suurituloisia. Faktat ja historia auttaisivat tähänkin. Ja ylimpiä marginaaliveroja kannattaa edelleen laskea noin 40 prosenttiin (IMF). Sokerina pohjalla, ylimpien marginaaliverojen lasku on myös merkittävin TKI-toimi vuosikausiin. Tätäkin näkökulmaa olisi hyvä tuoda esille. https://t.co/ycBLkCezvi #historia #työllisyys #verotus

Tuhon tietä kuljemme Olen tänään tutkinut mihin perustuu Vasemmistoliiton vaatimus 9 miljardin euron veronkorotuksista. Vertailen vuoden 2000 verotusta vuosiin 2025-26. Aivan karmeeta. Vaikka vuonna 2000 elettiin suuren laman jälkeisiä vuosia, palkansaajan ostovoima oli selkeästi parempi kuin tänään, vaikka samoista tuloista silloin maksettiin enemmän veroja. Suomi on totaalisesti tuhottu tällä vuosisadalla. Yksi iso tekijä tuhossa on EU, joka vaatii vuosi vuodelta hullumpia asioita ja vie rahamme muutoinkin. Tekoälyllä tällaisen selvityksen pystyy tekemään hetkessä kun tietää mitä tietoja tarvitsee. Sitä 3,2 miljardin euron maahanmuuton hintaa selvitin kuusi viikkoa vuonna 2019. Tänään tekisin samanlaisen laskelman muutamassa päivässä. En kuitenkaan halua ilmaiseksi tehdä asioita, jotka kuuluvat viranomaisille. Ja onhan joku työryhmä laskemassa maahanmuuton kustannuksia; odotan sen valmistumista ja mietin sitten mitä tehdä. Orpon lupaamaa laskelmaa olen odottanut 7 vuotta – ehkä tämä uusi tulee nopeammin. Olen samalla selvittänyt, miksi valtiovarainministeri esittää julkisuudessa, että yrittäjien eläkelain virheet voidaan korjata reaaliaikaisella tulorekisterillä. Hänelle virkamiehet ovat valehdelleet ummet ja lammet tuollaisen ajatuksen esittämiseksi. Suomen tuhon tiellä on ollut neljä suurta pahuutta: humanitaarinen maahanmuutto, liian hyvä sosiaaliturva, EU vaatimuksineen ja liian suuri suomalainen virkakunta, jossa osaaminen on keskimäärin varsin vaatimatonta. Kaikki tämä on ollut mahdollista, koska suomalaisen median osaamisen taso on romahtanut ja se on muuttunut ideologista aivopesua tekeväksi. Julkaisen näitä selvityksiä lähipäivinä. Lisäksi työstän selvitystä tekoälyn vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan. Se onkin isompi työ. Vaviskaa puolueet. No vitsi, valehtelevat kansalle siitä riippumatta, mitä kirjoitan. Muiden puolueiden vaalipskaohjelmat selvitän syksyn aikana. #Suomi #politiikka #verotukset

Julkisen sektorin suojatyöpaikat Kun julkisen sektorin tai järjestön työntekijältä kysyy, mitä he oikeasti tekevät, onko työ tarpeellista ja onko työtä sopivasti, jokainen vastaa kuinka yhteiskunnalle tärkeää työtä he tekevät ja kuinka Suomi pysähtyisi, jos juuri hänen työnsä lakkautettaisiin. Yksityisellä minulla oli työkaveri, joka kulki työhuoneesta toiseen kertomassa, kuinka hänellä on niin paljon töitä, ettei ehdi mitään tekemään. Tällaisia lintsareita työpaikoilla riittää niin julkisella kuin yksityiselläkin. Olen paljon kirjoittanut julkisen sektorin naismaisterisuojatyöpaikoista. Tilanne on pahempi, mitä olen uskaltanut kirjoittaa. Tämä paljastui, kun sain julkiselta sektorilta suoraan tietoa siitä, miten asioita hänen työpaikallaan hoidetaan. Kesällä lähteeni oli sijaistanut kolmea työtoveriaan yhtä aikaa omien töiden ohella. Työmäärä ei yksikössä vähene kesäisin. Onko työntekijöitä liikaa vai onko kyseinen päällikkö poikkeuksellisen tehokas? Hän on monta kertaa ehdottanut organisaation johdolle, että päälliköiden määrän voisi puolittaa. Mitään ei tietenkään ole tapahtunut. Pitää jälleen kertoa, että julkisella sektorilla lomat, ”sairas”- ja muut poissaolot vastaavat kolmen kuukauden työtä vuodessa (töissä yli 15 vuotta). Kun loma-aikoina palkataan sijaiset hoitamaan työ, julkisella tarvitaan 11 työntekijää, jos yksikössä on töitä kahdeksalle. Yksityissektorilla 8 ihmisen töihin ympäri vuoden riittää 9 työntekijää. Julkisen sektorin päälliköt eivät anna potkuja omille alaisilleen, koska silloin heidänkin päällikköpalkkansa on vaarassa. Jos alaisia on vain vähän, altistaa päällikkö itsensä alttiiksi irtisanomiselle. Konsultit tekevät päälliköiden työt Julkisen sektorin kokemusasiantuntija kertoi, miten julkisella käytetään hyvin kevyin perustein konsultteja. Etenkin uudet päälliköt ulkoistavat tehtävänsä konsulteille, jotka saavat tehtäväkseen keksiä pyörä uudestaan. Jos konsulttia ei palkata, kootaan työryhmä keksimään pyörä uudestaan. Nämä päälliköt nimitetään useimmiten poliittisin perustein, minkä vuoksi saadaan liian paljon osaamattomia nyhveröitä, jotka eivät osaa edes omaa työtään. Pari vuotta sitten Helsingin pysäköinninvalvonnan päälliköt eivät tienneet, miten ja missä alaiset työskentelevät. He palkkasivat konsultin selvittämään asiaa. Eli valvonnan omat päälliköt palkkasivat konsultin tekemään omia töitään. Paljastui, että valvontatapahtumia kirjattiin paikoissa, joissa ei voi edes pysäköidä: Kulosaaren sillalla, Kehä I:llä ja huoltoasemilla. Havaittiin, että aikaa vietettiin jopa sellaisilla huoltoasemilla, joissa pysäköinninvalvonta oli ulkoistettu yksityiselle yritykselle. HS:n haastattelema pysäköinnintarkastaja kertoi, että osalla tarkastajista ei ole mitään kiirettä, eikä heitä kiinnosta työnteko. Päällikön tehtävien perusasioita on toimia työnjohtona, joka jakaa tehtävät ja valvoo niiden suorittamista. Yksityissektorilla konsultin tilaaja olisi löytänyt itsensä kilometritehtaalta alta aikayksikön. https://t.co/izom5qR3Y8 #JulkinenSektori #Työelämä #Konsultointi

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi

Kyseessä on jämerin toimi, mihin Rkp:n voi kuvitella ryhtyvän. Miettikää kaikkia tämän järisyttäviä implikaatioita. Jos työryhmän perustaminen ei auta, niin mikä sitten? Työryhmän järjestäytymiskokouksen agenda: 1. Kokouksen järjestäytyminen ja puheenjohtajan valinta 2. Sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajan valinta 3. Kokouspalkkioista päättäminen 4. Keskoslapsitilanteen seuranta 5. Seuraavan kokouksen ajankohta 6. Kokouksen päättäminen #Työryhmä #Kokous #Implikaatiot

Konkreettisista toimenpiteistä kouluväkivallan kitkemiseksi Adlercreutz mainitsee muun muassa työryhmän perustaminen, joka omalta osaltaan yrittää kerätä laajasti osaamista saman pöydän ympäriltä. Eli käsien päällä istuminen jatkuu 🤡 https://t.co/plQlc9nwjb #kouluväkivalta #turvallisuus #yhteistyö

Presidentti Sauli Niinistön johtama työryhmä esittää raportissaan Euroopalle kolme toimintavaihtoehtoa Naton tulevaisuudelle, mikäli Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump päättää erota Naton jäsenyydestä, ja kehottaa eurooppalaisia maita toimimaan aktiivisesti tilanteen varalta. #Nato #Eurooppa #Trump

Parlamentaarinen työryhmä on sopinut, että Suomen julkista taloutta on seuraavalla hallituskaudella sopeutettava 8-11 miljardin euron edestä, koska maan velka, joka nykyisin ylittää 248 miljardia euroa, kasvaa jatkuvasti menojen ollessa suuremmat kuin tulot, mikä huonontaa valtion luottoluokitusta ja rahoitusmahdollisuuksia. #PublicDebt #FinlandEconomy #FiscalPolicy