Search

No johan pomppas! Konsulttiyhtiö suosittelee jatkamaan Apotin käyttöä hurjasta 850 miljoonan euron hintalapusta huolimatta. Siis Apottiin, joka poikkeuksetta saa heikoimmat arvosanat käyttäjäkokemuksesta potilastietojärjestelmien vertailussa? Apottiin, jonka osa tilaajista on jo hylännyt kelvottomana järjestelmänä? Mor-jens. Minä taas suosittelen, ettei tällaisille höpönlöpöä suoltaville konsulttiyhtiöille tai Apottiin laiteta enää euroakaan. Suomessahan siis on jo monta toimivaa potilastietojärjestelmää. Niistä kärkeen nousee tyypillisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) käytössä oleva ja Suomessa kehitetty ESKO. En tiedä maalaisjärjestä, mutta ainakin insinöörilogiikalla läpisurkean, kalliin ja ulkomaisen Apotin välitön vaihtaminen hyvin toimivaan, halvempaa, kotimaiseen ESKOon kannattaa aloittaa heti tänään. https://t.co/qm4zf7QGez https://t.co/XiM5eov1kW #terveydenhuolto #potilastietojärjestelmä #konsultointi

Julkisen sektorin suojatyöpaikat Kun julkisen sektorin tai järjestön työntekijältä kysyy, mitä he oikeasti tekevät, onko työ tarpeellista ja onko työtä sopivasti, jokainen vastaa kuinka yhteiskunnalle tärkeää työtä he tekevät ja kuinka Suomi pysähtyisi, jos juuri hänen työnsä lakkautettaisiin. Yksityisellä minulla oli työkaveri, joka kulki työhuoneesta toiseen kertomassa, kuinka hänellä on niin paljon töitä, ettei ehdi mitään tekemään. Tällaisia lintsareita työpaikoilla riittää niin julkisella kuin yksityiselläkin. Olen paljon kirjoittanut julkisen sektorin naismaisterisuojatyöpaikoista. Tilanne on pahempi, mitä olen uskaltanut kirjoittaa. Tämä paljastui, kun sain julkiselta sektorilta suoraan tietoa siitä, miten asioita hänen työpaikallaan hoidetaan. Kesällä lähteeni oli sijaistanut kolmea työtoveriaan yhtä aikaa omien töiden ohella. Työmäärä ei yksikössä vähene kesäisin. Onko työntekijöitä liikaa vai onko kyseinen päällikkö poikkeuksellisen tehokas? Hän on monta kertaa ehdottanut organisaation johdolle, että päälliköiden määrän voisi puolittaa. Mitään ei tietenkään ole tapahtunut. Pitää jälleen kertoa, että julkisella sektorilla lomat, ”sairas”- ja muut poissaolot vastaavat kolmen kuukauden työtä vuodessa (töissä yli 15 vuotta). Kun loma-aikoina palkataan sijaiset hoitamaan työ, julkisella tarvitaan 11 työntekijää, jos yksikössä on töitä kahdeksalle. Yksityissektorilla 8 ihmisen töihin ympäri vuoden riittää 9 työntekijää. Julkisen sektorin päälliköt eivät anna potkuja omille alaisilleen, koska silloin heidänkin päällikköpalkkansa on vaarassa. Jos alaisia on vain vähän, altistaa päällikkö itsensä alttiiksi irtisanomiselle. Konsultit tekevät päälliköiden työt Julkisen sektorin kokemusasiantuntija kertoi, miten julkisella käytetään hyvin kevyin perustein konsultteja. Etenkin uudet päälliköt ulkoistavat tehtävänsä konsulteille, jotka saavat tehtäväkseen keksiä pyörä uudestaan. Jos konsulttia ei palkata, kootaan työryhmä keksimään pyörä uudestaan. Nämä päälliköt nimitetään useimmiten poliittisin perustein, minkä vuoksi saadaan liian paljon osaamattomia nyhveröitä, jotka eivät osaa edes omaa työtään. Pari vuotta sitten Helsingin pysäköinninvalvonnan päälliköt eivät tienneet, miten ja missä alaiset työskentelevät. He palkkasivat konsultin selvittämään asiaa. Eli valvonnan omat päälliköt palkkasivat konsultin tekemään omia töitään. Paljastui, että valvontatapahtumia kirjattiin paikoissa, joissa ei voi edes pysäköidä: Kulosaaren sillalla, Kehä I:llä ja huoltoasemilla. Havaittiin, että aikaa vietettiin jopa sellaisilla huoltoasemilla, joissa pysäköinninvalvonta oli ulkoistettu yksityiselle yritykselle. HS:n haastattelema pysäköinnintarkastaja kertoi, että osalla tarkastajista ei ole mitään kiirettä, eikä heitä kiinnosta työnteko. Päällikön tehtävien perusasioita on toimia työnjohtona, joka jakaa tehtävät ja valvoo niiden suorittamista. Yksityissektorilla konsultin tilaaja olisi löytänyt itsensä kilometritehtaalta alta aikayksikön. https://t.co/izom5qR3Y8 #JulkinenSektori #Työelämä #Konsultointi

Hienoa, että veronmaksajien rahat säästyvät tältä konsulttihankinnalta. Mietin vaan, kuinka monta muuta "selkeää arviointivirhettä" eri hyvinvointialueilla on tapahtunut/tapahtuu? Koska tätäkään hankintaa ei olisi ilman julkista kohua keskeytetty. https://t.co/kSi76I7h8b #verot #konsultointi #hyvinvointi

Hopsuttelun tilannekatsaus 13.08.klo 08.25. Mitä uutta? - Hankinnasta on tehty vähintään kaksi oikaisuvaatimusta. Tämä oli jo tiedossa eilen, mutta asia on nyt selvästi etenemässä viralliseksi hankinta-asiaksi. - Aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho on pyytänyt asiasta selvityksen ja ilmoittanut mahdollisuudesta käyttää otto-oikeutta. Tämä on edelleen tärkein hyvinvointialueen poliittinen reaktio. - Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru on ottanut kantaa ja kutsunut hankintaa X:ssä "uskomattomaksi". Hänen kritiikkinsä kohdistuu erityisesti siihen, miksi näin suuri organisaatio tarvitsee ulkopuolista viestintäkonsulttia. - Vielä terävämmän kysymyksen esittää Otto Meri: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on hänen mukaansa jo viestinnän päällikkö, mediaviestinnän päällikkö ja kolme viestintäpäällikköä. Miksi tarvitaan lisäksi lähes 300 000 euron konsultointia? Ja yksi kiinnostava täsmennys Hopsusta. Tuoreessa jutussa Korkeaoja sanoo jälleen, että Inka Hopsulla ei ole mitään tekemistä hankinnan kanssa eikä hän ole enää yrityksen hallituksessa vaikka olikin rekisteröintivaiheessa yhtiön hallituksen varajäsen. (paniikissa poistivat koska huomasivat että se on julkista tietoa?) Sen sijaan itse hankinnan kannalta huomionarvoista on edelleen aikajana: 24.6. hyvinvointialue pyysi tarjousta → 31.7. Uncle Tell rekisteröitiin → 7.8. hankintapäätös → 11.–13.8. julkinen kohu ja oikaisuvaatimukset. To be continued 🍿🍿🍿.... #hankinta #politiikka #viestintä

Minun on mahdoton ymmärtää kansanedustaja Hopsun järjenjuoksua. Hänen miehensä ymmärrän ahneutena, joka vaivaa ihmisiä, mitä enemmän he vaurastuvat. Hopsu on joutunut allekirjoittamaan sitoutumisensa hallituksen varajäseneksi. Kun tällainen yritys perustetaan, varmasti on kotona keskusteltu asiasta. Muun väittäminen olisi silkkaa valehtelua. Vihreät ovat vuosikymmenet esittäneet olevansa niin puhtoisia niin puhtoisia ja ovat vaatineet puhtautta myös kaikille kantasuomalaisille (mutta ei ulkomaalaisille). Eikö hänelle välähtänyt mielessä edes hetkeä se, että tämä konsultointi on korruptiota, tai ainakin se näyttää siltä hyvin vahvasti. Miksi lakien laatimiseen osallistuva henkilö ei tarkista omien toimiensa laillisuutta. Sokeuttaako ahneus hänenkin silmänsä. Vähänkin järjissään oleva henkilö, etenkin kansanedustaja, olisi kieltänyt perheensä osallistumisen tällaiseen filunkiin. Hopsun moraaliposeerausta korostaa hänen osallistumisensa kirkollisiin ja protestanttipartiolaisten johtotehtäviin. Töitä yksityissektorilla hän ei ole tehnyt, mistä on varmaankin tullut näkemys, että rahaa on yltäkylläisesti ja siitä riittää ylimääräistä hänenkin perheelleen. #politiikka #korruptio #kansanedustaja

Laitonta demokratiaa kun kukaan ei vaivaudu selvittämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo tilata viestintäkonsultointia 290.000 eurolla vastaperustetulta yritykseltä. Yrityksen omistaa kansanedustaja Inka Hopsun (vihreät) puoliso, Lääkäriliiton viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja (toiminnan mukaan vasemmistolaisesti ajatteleva). Hankintalain mukaan tavalliset konsultointi-, viestintä- tai IT-palvelut eivät kuulu 300.000 euron rajaan, vaan ne kuuluvat tavallisiin palveluhankintoihin, joissa raja on 60.000 euroa. Korkeaojan vasta perustama yritys Uncle Tell Oy on merkitty kaupparekisteriin 31.7.2026, siis vain alle kaksi viikkoa sitten. Siinä ajassa ehti kansanedustaja Hopsu olemaan muutaman päivän hallituksen varajäsen, mutta hänet korvattiin syntyneen kohun takia Korkeaojalla, joka iän perusteella näyttää olevan hallituksen jäsenen isä. Uusi yritys ilman tilinpäätöstä voi osallistua kilpailutukseen, mutta sen on osoitettava taloudellinen kykynsä muilla tavoilla, jos tarjouspyynnössä on taloudellisia soveltuvuusvaatimuksia. Yleensä edellytetään vähintään yksi tilinpäätös. Kuka konsultointityön tekisi yhtiössä, jossa ei ole työntekijöitä. Ilmeisesti on haluttu valita juuri Lauri Korkeaoja, mutta hän on Lääkäriliiton viestintäjohtaja. On se helppo alkaa yrittäjäksi, kun on vakituinen työpaikka. Mitä Korkeaoja tekisi? Miksi aluehallinto tarvitsee viestintäjohtajan palveluja? Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahnin kuukausipalkka on 18.237 euroa. Eikö hän osaa, vai eikö ehdi hoitamaan viestintää? Lehtitietojen mukaan Korkeaoja tulisi tekemään lobbausta valtion päättäjille. Miksi? Lisää rahaa? Mitä sitten kun rahat on käytetty? Jatketaanko sopimusta? Länsi-Uudenmaan alueen hallitukseen kuuluu 10 naista ja 7 miestä. Vihervasemmistolaisia on vain 6, joten heidän äänensä eivät riittäneet kusetukseen. Tarvittiin avuksi kokoomuksen 6 hallituksen jäsentä. Aluehallitus on kokonaan kakkosketjuun ellei jopa puolueiden vilttiketjuun kuuluvia. Aluevaltuusto keskittyy kampaviinereiden syöntiin, ja he hyväksyvät kaiken, mitä aluehallitus ja alueen johto esittävät. Asiaa on käsitelty mm Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Professorin ajatuksia-blogissa ja somessa. Yksikään taho ei ole kyseenalaistanut sopimussumman 290.000 euron laillisuutta. #demokratia #viestintä #LänsiUusimaa

Minkä ihmeen takia hyvinvointialue edes tarvitsee veronmaksajien rahoilla ostettua viestintäkonsultointia? ”Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on tehnyt päätöksen hankkia ulkoista viestintäkonsultointia 290 000 euron edestä vastaperustetulta yritykseltä. Alle kaksi viikkoa sitten rekisteröidyn Uncle Tell -yrityksen ainoa omistaja on Lääkäriliiton nykyinen viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja. Korkeaoja on espoolaisen kuntapoliitikon, kansanedustaja Inka Hopsun (vihr) puoliso. Hopsu on yritysrekisterin mukaan myös yrityksen hallituksen varajäsen. Hyvinvointialue ei järjestänyt asiasta julkista tarjouskilpailua, sillä noin kaksi ja puoli vuotta käsittävän konsultointipalvelu­sopimuksen hinta on 10 000 euroa alle hankintalain kynnysarvon." #hyvinvointi #verot #viestintä

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on tilannut ulkoista viestintäkonsultointia lähes 300 000 eurolla vastaperustetulta Uncle Tell -yritykseltä, jonka omistaja on kansanedustajan puoliso, ja sopimusta ei kilpailutettu, koska hinta alitti hankintalain kynnysarvon. #Hyvinvointialue #Politiikka #Konsultointi

Tänään saapui palkintooni tuo nimikyltti. Minut palkittiin siis tavattoman hyvään julkishallinnon konsultointiin ja muutosturvapalveluihin erikoistuneen talon puolesta tulevaisuuden tekijä palkinnolla heinäkuun alussa. 🏆 Olen niin innoissani ja ylpeä tästä! https://t.co/YHZx02m5ka #palkinto #julkishallinto #yleisö

Nyt HS:ssä järjestötukien leikkuuta moittii Diakonissalaitos. Säätiö sai v. 2024 STEA-tukia 4,5 miljoonaa euroa. Tästä liki puolet seuraaviin: 🚩 543 306 € "Uuden liikkuvan ja luokse tulevan palvelun kehittämiseen Euroopan liikkuvalle väestölle sekä paperittomana eläville ihmisille Uudellamaalla (2024-2026)" 🚩228 768 € "Suomessa paperittomina oleskelevien toimintakyvyn ja elämänhallinnan tukemiseen etsivän työn, yhteisötoiminnan ja verkostoitumisen avulla" 🚩701 213 € "Kidutuksen uhrien ja pakolaisuuden traumatisoimien aikuisten psykiatriseen arviointi-, hoito- ja kuntoutustoimintaan (2024) sekä valtakunnalliseen sote-ammattilaisten, sekä viranomaisten neuvontaan, koulutukseen ja konsultointiin" 🚩176 688 € "Ulkomaalaisten vankien siviiliin vapautumisen tukemiseen pitkäkestoisen yksilövalmennuksen sekä lyhytkestoisen neuvonnan ja ohjauksen avulla" 🚩174 048 € "Alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden nuorten kotoutumisen edistämiseen kummiperhetoiminnan avulla (2023-2025)" 🚩170 000 € "Osallistavaan ja yhteisöjen kehittymiseen tähtäävään monikulttuuriseen yhteisö- ja vapaaehtoistoimintaan Kaarelassa, painottuen Kannelmäen aseman ympäristöön, jossa sosioekonominen huono-osaisuus sekä maahanmuuttajataustaisuus kasaantuvat aiheuttaen monikerroksisia ongelmia (2023-2025)" Yhdeltä yksittäiseltä järjestöltä liki puolet tuista, kaksi miljoonaa euroa, maahanmuuttoa ja laitonta maassa oleskelua palvelevaan työhön. Eikä tämä ollut ensimmäinen vuosi, vaan samoihin hankkeisiin rahaa on saatu useana vuotena putkeen. Ja tämä kaikki kaiken suoraan julkisella rahalla tehtävän maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistyön päälle. Kuinka moni suomalainen veronmaksaja on tietoinen, miten ja mihin verorahoitteisia järjestötukia käytetään? Miksei media käy näitä julkisia tukipäätöksiä läpi ja tuo niitä osaksi julkista keskustelua järjestötuista? Miksi jaettujen veroeurojen syynäys jätetään muutamien poliitikkojen ja kansalaiskeskustelijoiden varaan? Kuten monissa järjestöissä, myös ikivanhan Diakonissalaitoksen alla varmasti tehdään paljon hyvää ja arvokasta auttamistyötä, mutta se ei ole peruste olla käymättä senkin verorahoitteisia tukia kriittisellä silmällä läpi. Leikattavaa löytyy, järjestötuistakin. Se vaatii vain uskallusta perehtyä lukuihin ja yksityiskohtiin kaikesta abstraktista, ylätasoisesta ja mielikuvamaisesta mustamaalauksesta välittämättä. #maahanmuutto #monikulttuurisuus #järjestötukia