Search

@Ullavaan Osaaminen ei ole voinut pysyä ajan tasalla, jos on ollut kaksi vuotta työttömänä. Ei auta kuin palata työelämään rakentamaan yhteiskuntaa siltä tasolta, jolla voi vielä olla hyödyksi. Osaamisen ylläpidosta, päivittämisestä ja kasvattamisesta vastaa viime kädessä ihminen itse. #työelämä #osaaminen #työttömyys

Julkisen sektorin suojatyöpaikat Kun julkisen sektorin tai järjestön työntekijältä kysyy, mitä he oikeasti tekevät, onko työ tarpeellista ja onko työtä sopivasti, jokainen vastaa kuinka yhteiskunnalle tärkeää työtä he tekevät ja kuinka Suomi pysähtyisi, jos juuri hänen työnsä lakkautettaisiin. Yksityisellä minulla oli työkaveri, joka kulki työhuoneesta toiseen kertomassa, kuinka hänellä on niin paljon töitä, ettei ehdi mitään tekemään. Tällaisia lintsareita työpaikoilla riittää niin julkisella kuin yksityiselläkin. Olen paljon kirjoittanut julkisen sektorin naismaisterisuojatyöpaikoista. Tilanne on pahempi, mitä olen uskaltanut kirjoittaa. Tämä paljastui, kun sain julkiselta sektorilta suoraan tietoa siitä, miten asioita hänen työpaikallaan hoidetaan. Kesällä lähteeni oli sijaistanut kolmea työtoveriaan yhtä aikaa omien töiden ohella. Työmäärä ei yksikössä vähene kesäisin. Onko työntekijöitä liikaa vai onko kyseinen päällikkö poikkeuksellisen tehokas? Hän on monta kertaa ehdottanut organisaation johdolle, että päälliköiden määrän voisi puolittaa. Mitään ei tietenkään ole tapahtunut. Pitää jälleen kertoa, että julkisella sektorilla lomat, ”sairas”- ja muut poissaolot vastaavat kolmen kuukauden työtä vuodessa (töissä yli 15 vuotta). Kun loma-aikoina palkataan sijaiset hoitamaan työ, julkisella tarvitaan 11 työntekijää, jos yksikössä on töitä kahdeksalle. Yksityissektorilla 8 ihmisen töihin ympäri vuoden riittää 9 työntekijää. Julkisen sektorin päälliköt eivät anna potkuja omille alaisilleen, koska silloin heidänkin päällikköpalkkansa on vaarassa. Jos alaisia on vain vähän, altistaa päällikkö itsensä alttiiksi irtisanomiselle. Konsultit tekevät päälliköiden työt Julkisen sektorin kokemusasiantuntija kertoi, miten julkisella käytetään hyvin kevyin perustein konsultteja. Etenkin uudet päälliköt ulkoistavat tehtävänsä konsulteille, jotka saavat tehtäväkseen keksiä pyörä uudestaan. Jos konsulttia ei palkata, kootaan työryhmä keksimään pyörä uudestaan. Nämä päälliköt nimitetään useimmiten poliittisin perustein, minkä vuoksi saadaan liian paljon osaamattomia nyhveröitä, jotka eivät osaa edes omaa työtään. Pari vuotta sitten Helsingin pysäköinninvalvonnan päälliköt eivät tienneet, miten ja missä alaiset työskentelevät. He palkkasivat konsultin selvittämään asiaa. Eli valvonnan omat päälliköt palkkasivat konsultin tekemään omia töitään. Paljastui, että valvontatapahtumia kirjattiin paikoissa, joissa ei voi edes pysäköidä: Kulosaaren sillalla, Kehä I:llä ja huoltoasemilla. Havaittiin, että aikaa vietettiin jopa sellaisilla huoltoasemilla, joissa pysäköinninvalvonta oli ulkoistettu yksityiselle yritykselle. HS:n haastattelema pysäköinnintarkastaja kertoi, että osalla tarkastajista ei ole mitään kiirettä, eikä heitä kiinnosta työnteko. Päällikön tehtävien perusasioita on toimia työnjohtona, joka jakaa tehtävät ja valvoo niiden suorittamista. Yksityissektorilla konsultin tilaaja olisi löytänyt itsensä kilometritehtaalta alta aikayksikön. https://t.co/izom5qR3Y8 #JulkinenSektori #Työelämä #Konsultointi

Ilman ensiluokkaista ammattitaitoa, terveyttä ja työyhteisöä ajatus eläkeiän nostamisesta reilusti yli 70 vuoden muuttuu massakidutukseksi. Kannattaa panostaa pelissä pysymiseen. Kun ei enää kelpaa, jaksa eikä pysty, pakottaminen käy rääkkäämisestä. https://t.co/E6RyR3DGck #työelämä #eläke #terveys

Olin ensimmäisessä työpaikassani 16-vuotiaana. Kokemus oli unohtumaton. Hotellialalla sain olla kansainvälisten ja kotimaisten vieraiden apuna. Opin myymään ja palvelemaan. Opin olemaan sopivan kärsivällinen ja sopivan kärsimätön. Opin kohtaamaan ihmisiä ilossa ja surussa, opin tervehtimään hymyllä kaikkia ihan automaationa. Tapasin hauskoja julkimoita kuten Spede Spasasen matkalla pelaamaan kasinoon ja ihmishirviöitä kuten Jasser Arafatin matkalla uusiin kauheuksiin. Hotellissa on tilaa monelle. Yövuoroissa heitettiin itsensä kaupustelijoita ulos ja päivävuorossa tervehdittiin lapsiperheitä. Opin pitämään naaman peruslukemilla vaikka päivän kymmenes huutaja oli ovella ja hiukset olivat toisen syljestä kaarella, opin myös olemaan ylpistymättä vuolaista kiitoksista koska uudet koitokset olivat kuitenkin hetikohta edessä. Kesän 1997 ikimuistoisimpia vieraita olivat ehdottomasti Suomen Tupperware-myyjien kokous, jossa avainkortit lensivät kaaressa aulassa tai se kun eräs julkkis vaati, että ehdottomasti pysäköin hänen autonsa vaikka kerroin olevani alaikäinen ja ajotaidoton. Lopputulos oli vähintäänkin upea; uudenkarhea AlfaRomeo auto koristi hienosti kellarin isoa betonista pilaria koko kyljen osalta nätisti kaarella. Koko kesänä ei tarvinnut koskea palkkaan kun taskut olivat täynnä tippejä, toisaalta syömiseen ei ollut aikaa eikä saanut istua asiakkaiden nähden, eli silloin ei siis istuttu. Selkä oli rikki amerikkalaisten risteilijöiden ja japanilaisten turistien laukuista mutta jenit ja dollarit korvasivat moninkertaisesti raajojen kärsimykset kestohymyillään. Opin tunnistamaan ihmiset maan ja pukeutumisen perusteella, mutta opin myös ennakkoluuloista. Kun viikon sadas englantia osaamaton japanilainen turistiopas katsoi minua kuin maailman suurinta idioottia ja sanoi hyvin hitaasti, äänekkäästi ja selvästi "ETKÖ SINÄ OSAA SUOMEA", tajusin etten vielä ymmärrä kaikkea ja opin nöyryyttä. Kerran heitin aulan sohvalla nukkuneen oopperan vierailevan kapellimestarin pihalle kun luulin häntä kodittomaksi. Boheemia taiteilijaelämää en silloinkaan tuntenut omakseni. Siitä hotelli sai valtavat "kiitokset" Oopperan johdolta jälkikäteen. Onneksi olin kuin syntynyt innokkaasti auttamaan ja palvelemaan muita ja olin työssäni valtavan pidetty. Kesähessun muutamista suurista kömmähdyksistä huolimatta sain tulla joka kesä takaisin. Kaikkea tätä oppia käytän edelleen työssäni ja osaan kohdata ilot ja surut, tervehtiä aina hymyllä vaikka aina ei hymyilyttäisikään. Kyllä se hymy sitten sieltä lopulta perille löytää itseenkin. Kiitos kokemuksista arvoisa Presidentti, olit ja olet monen oppiahjo ja vielä useamman tilapäinen koti. P.S. mielenkiintoisena anektoottina kerron vielä, että ylemmän kuvan otti isäni, kun alemman kuvan otti poikani. #Työelämä #Kokemukset #Ihmissuhteet

The psychosocial strain of working life has significantly increased in recent years, and it is important to recognize early warning signs, such as persistent fatigue and difficulties in managing work tasks, in order to prevent serious mental health problems and long-term sick leaves. (translated)

There is a great concern in the workplace about people's mental burden, which has increased due to social media, the aftermath of the COVID pandemic, and the war in Ukraine. Expert Airikka Nurmela warns that this burden affects both individual well-being and interactions in the workplace. (translated)

Työ tappaa luovuuteni. Ennen kirjoitin, valokuvasin ja rakensin soittimia, ja olin perse auki eläen 6 € päivävudjetilla. Mutta sain aikaan vaikka mitä. Nyt tienaan ihan mukavasti (silti alle mediaanin), mutta en jaksa tehdä enää mitään. Työpäivä loppuu neljä viiva puoli viisi ja työpäivän lisäksi ehtii tehdä YHDEN asian, tuo asia on: - käyt kaupassa - käyt suihkussa ja peset hiukset - käyt lenkillä - käyt syömässä Kahta ei ehdi. Aikuisuus on helvettiä. #luovuus #työelämä #aikuisuus

Veronkorotuksia vaativan kansanedustajan on helppo huudella: kun omaan pussiin napsahtaa kuukausittain parhaimmillaan yli 1 800 € verotonta kulukorvausta ja taksikortti päälle. Näin varmaan se tavallisen palkansaajan arki ja verotaakka saattavat äkkiä unohtua. #kansanedustus #verotus #työelämä

Olin rohkea ja otin itseä niskasta kiinni ja menin pomon luokse. Kerroin että mun työkyky on parantunut huimasti ja on mieluisaa työtä että oon palkkatukea harkinnut. Nyt ois paikka sit palkkatuelle, tehdä vaan paperiasiat ennen. Mulla on reilu 2vk tätä sopimusta jäljellä. https://t.co/kyAqsJrz4H #työelämä #palkkatuki #motivaatio

Se että pääasiallinen tulosi tulee muualta ei poissulje sitä ettetkö työskentelisi Yleisradiolla. Mielestäni on naurettavaa piiloutua argumenttien taakse ettei ole työsuhdetta, ja samalla kerrot miten vaikutat ohjelman tekoon olennaisesti. Jos saat palkkaa tekemästäsi työstä, niin kyllä, silloin teet töitä sille yritykselle joka sen palkan maksaa, oli sopimusta tai ei. #työelämä #Yleisradio #palkka

”En ole töissä Ylellä.” Samaan aikaan Yle maksaa hänelle 208,50 € / kerta. Anu Partanen esiintyy Ylellä vakiovieraana useita kertoja kuukaudessa, käyttää valmisteluun useita tunteja ja kertoo itse osallistuvansa myös ohjelman keskustelun suunnitteluun. Ei, työsopimusta ei välttämättä ole. Mutta jos Yle maksaa sulle toistuvasti siitä, että valmistelet sisältöä, osallistut ohjelman suunnitteluun ja esiinnyt ohjelmassa, on vähän huvittavaa piiloutua jatkuvasti lauseen ”en ole töissä Ylellä” taakse. Näinkö Yle-sidonnaisuudet nykyään kuitataan: ei olla ”Ylellä töissä”, ollaan vain Ylen maksama vakiovieras, joka osallistuu ohjelman käsikirjoittamiseen, suunnitteluun ja muuhun tekemiseen. #Yle #media #työelämä

Osallistuin tällä viikolla Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastajan rekryyn ja soveltuvuuskokeeseen. Olin kuullut usealta kollegalta aiemmin, ettei sinne pääse ”kukaan” ulkopuolelta koskaan. Vaan ainakin mie pääsin yllätyksekseni rekryyn mukaan. Ihan hyvä kokemus jäi. https://t.co/ACr2BGN7Fi #rekrytointi #työelämä #kokemukset

Poika aloitti peruskoulun maltillisessa 21% S2 osuudessa. Kuitenkin, kuten työelämässäkin, jos yksi ei osaa kieltä, kaikki puhuvat englantia. Tämä oli tilanne yhtenäiskoulun pihalla 900 oppilaan kesken, näin korvakuulolta. Tämä vietiinkin yllättävän nopeasti maaliin. #koulutus #kieli #yhteistyö

Kuten sanottua, tämä on jokapäiväistä Tänään HS:n Vision (€) keskiössä "kympin tytöt", nuo kuuliaiset ja kiltit, ja "epäreilut kyvyttömät miehet", jotka käyttävät työssään tekoälyä. Kun naiset sen sijaan ajattelevat itse. Toimittaja menee alusta alkaen solmuun itsensä kanssa. Tutkimuksen mukaan siis miehistä 33% käyttää työssään tekoälyä, naisista 27%. Ja se kertoo siitä, että miehet huijaavat työelämässä ja etenevät helpommin. Tyhmäkin mies pärjää, kun käyttää tekoälyä. No, kyseisen tutkimuksen tekijä on Lean in, jonka johtaja Sheryl Sandberg on a) tiukka feministi ja b) tätä nykyä jo tunnettu hirviömäisestä pelolla johtamisen tavoistaan. Minkä onneksi toimittajakin sentään tietää. Mutta ei näemmä haittaa häntä. Tätä kutsutaan Suomessa, alan tutkija Risto Uimosen sanoin, Megafoni-ilmiöksi. On Lean In, joka on avoimen feministinen, naisten "voimaannuttamiseen tähtäävä" organisaatio. Heidän "tutkimuksensa". Ja sitä säestää HS, joka on puolestaan naisten ja tyttöjen asemaa vahvistamaan pyrkivä feminismimedia. Tyrkätään faktat sivuun, ideologia edelle. Alkuperäistä "tutkimuksen" tekijää voisi edes hieman epäillä kysymyksenasetteluista, kun sen maine tiedetään. Ja tätäkin vasten saadaan vain 6% ero miesten ja naisten välille. Hakien todennäköisesti aloja, joissa ero saamalla saadaan mahdollisimman suureksi. Ja se saadaan vain 6% tasolle. Ja voi hyvä Visio. Olkaa nyt edes te kykeneviä pyörittämään lukuja. Onko ero tilastollisesti merkittävä? Toimittaja toteaa itse, että "Prosenttiyksikköinä erot näyttävät pieniltä, mutta prosentuaalisesti ne ovat selviä." Mitä ihmettä tuo tarkoittaa? Saanko sanoa ääneen? Ei se mitään, sanon silti. Graduja tehtäessä käy joskus niin, että työn laatija on päättänyt tuloksensa etukäteen. Ja ongelmia tulee vastaan, kun empiiristä tulosaineistoa ei saa millään taipumaan sellaiseksi tulokseksi kuin haluaisi. Tässä sama. Kirjoittaja on päättänyt etukäteen, että ne kympin tytöt ovat taas kerran miehisen, epäreilun vallankäytön alla, jota nyt sitten tekoäly uusimpana naisten vihollisena vahvistaa. Ongelmana vain se, että niin alkuperäisaineisto kuin se, miten toimittaja sitä tulkitsee, eivät tue toimittajan suurta johtopäätöstä. Että tekoäly on uusi miesvallan väline. Toivottavasti Visio ei tee vaikkapa Suomen talouden analyyseja samalla logiikalla. Pahoittelut HS, mutta teidän vaan täytyy käydä näistä itsenne kanssa keskustelua. Näemmä Visiossakin. #feminismi #tekoäly #tasa-arvo

Viime viikonloppuna läksimme saarelle muutaman ystävän kanssa. Koneet auki, verkkoon, Antigravity päälle, Github käyttöön. Kokemus kielimallin käytöstä tuotemuotoilussa ja ohjelmoinnissa oli uusi. Sen sijaan että olisimme twiikkailleet tekstirivejä, me keskustelimme. Hyvältä näyttää, teetkö tuon, mitä ehdotat tehtäväksi. Nyt näyttää hyvältä, testaatko nuo. Ohjelman määrittely keskustellen, opastus samalta kielimallilta ja lopuksi testaten. Oma tausta on TAIK. Siellä keskityttiin käytettävyyteen, ulkoasuun. Koodauksen tekivät aivan muut henkilöt. Murros on hiukan sama kuin digitaalikameroiden tullessa käyttöön. Valokuvaaminen avautui massoille. Ei filmiä, ei pimeää huonetta, ei kiinnitteitä ja kehitteitä. Eikä pakastinta puolillaan filmiä ja valokuvapaperia. Tekoäly ja kielimallit tulevat muuttamaan työelämää. Työpaikkoja tullaan menettämään, samalla syntyy kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Avoimin mielin, koulutukseen panostaen me tulemme pärjäämään.

Heh, joo, että tällainen provo taas. Mutta ok, provosoidutaan sitten. Jos avaudun omasta elämäntilanteestani, niin sehän voi poikia ihan laadukastakin keskustelua ja parhaimmillaan joku taas oppii jotain. Aloitetaan tästä: "Parempi olisi ostaa vain pitääkseen pitkään" Melko rohkea väite. Miten niin "parempi olisi"? Ja mitä pitäisi ostaa? Ja miten kauan on "pitkään"? Koko varallisuus vaan johonkin indeksiin (mihin niistä?) ja sitten odotellaan (muutama vuosikymmen?), sanotaan simsalabim ja lasketaan miten monta uutta nollaa on ilmaantunut tilin saldoon? Ihan ok lähtökohta, mutta kannattaa huomioida, että jos tarvitsee rahoja kesken sijoituskauden, niin voi joutua myymään isostikin tappiolla. Eikä tuo ole muutenkaan helppoa, sillä monella ei kestä kantti kun markkina laskee 40%, etkä voi etukäteen tietää koskeeko tämä sinua. Nuorena sijoittaminen on suhteellisen helppoa. Edessä on vuosikymmenten verran työelämää (säännöllisiä tuloja) ja markkinoiden romahdukset ovat lähinnä hyviä lisäyspaikkoja. Nuorena minulla ei ollut ongelmaa pitää koko varallisuuttani osakkeissa ja se onkin suurin syy siihen, että olen sijoittamisessa menestynyt niin hyvin. Kaksi kertaa olen matkan varrella menettänyt noin puolet sijoitusvarallisuudestani (IT-kuplan jälkeen ja GFC-kriisin yhteydessä), mutta pohjilla en ole koskaan salkkuani myynyt. Vaikka minulla on muitakin tuloja, niin pääasiallisesti elätän perheeni treidaamisesta ja sijoittamisesta saaduilla tuotoilla (tai jos ne ovat negatiivisia, niin sitten säästöillä). Enkä todellakaan ole valmis häviämään 40% sijoitusvarallisuudestani enää kolmatta kertaa. Yleinen viisaus menee niin, että mitä lähempänä olet eläkeikää, sitä enemmän salkussasi tulisi olla turvallisen tuoton velkakirjoja (stabiilin tuoton varmistamiseksi). Mielestäni tuo on kaunis ajatus, mutta se ei sovellu minulle. Korkotuotot eivät nimittäin alkuunkaan riittäisi kattamaan perheeni elämisestä aiheutuvia kustannuksia, sillä inflaatio syö niistä valtaosan. En myöskään usko indeksisijoittamisen kannattavuuteen tekoälymurroksen keskellä: näen liian monta vaaraa pörssiyrityksille tulevaisuudessa, kuten olen täällä kirjoittanut. Pyrin siis valitsemaan voittajat itse, meni syteen tai saveen. Ja pidän osakkeita juuri niin kauan kuin uskon niiden (indeksiä voimakkaampaan) nousuun. En tiedä onko tämä (jokseenkin hassujen) väitteiden esittäjä miten pitkään minua seurannut, mutta lopetin tosiaan kohtuupitkän työuran puolitoista vuotta sitten, keskittyääkseni aktiiviseen sijoittamiseen, treidaamiseen ja sisällöntuotantoon. Syy päätökseni taustalla oli se, etten enää tuntenut intohimoa silloista päivätyötäni kohtaan, eikä suinkaan se, että olisin ollut mitenkään varma menestyksestäni treidaajana. Melkoisen riskin otin, mutta tässähän eletään vain kerran. Toisaalta oletan tekeväni jonkinlaista työtä elämäni loppuun asti, joten mitään FIREttämistä tai varhaiseläkettä en suunnittele, enkä sellaisesta haaveile. Voisin toki jo nykyvarallisuudellani elättää itseni, mutta olisin osittain markkinoiden armoilla ja joutuisin tyytymään selvästi nykyistä alhaisempaan elintasoon. Eli vastauksena kysymykseen, että miksi treidaan on yksinkertaisesti tämä: koska pyrin sillä tienaamaan elantoni. Täällähän kerron matkastani mm. julkaisemalla tuottokäyräni kuukausittain. Ja sitten vielä tämä: "Treidaaminen on uhkapelaamista" En ihan ymmärrä miksi joku minua ylipäänsä seuraa jos ajattelee näin. Ja luuleeko tämä henkilö tietävänsä ammattitreidaajaa paremmin mitä treidaaminen on ja mitä se ei ole? Mielestäni sijoitusneuvoja (jos tämä sellainen on) ei yleensä tulisi antaa kenellekään... #pekka #sijoittaminen #treidaaminen #talous