Search

Nyt HS:ssä järjestötukien leikkuuta moittii Diakonissalaitos. Säätiö sai v. 2024 STEA-tukia 4,5 miljoonaa euroa. Tästä liki puolet seuraaviin: 🚩 543 306 € "Uuden liikkuvan ja luokse tulevan palvelun kehittämiseen Euroopan liikkuvalle väestölle sekä paperittomana eläville ihmisille Uudellamaalla (2024-2026)" 🚩228 768 € "Suomessa paperittomina oleskelevien toimintakyvyn ja elämänhallinnan tukemiseen etsivän työn, yhteisötoiminnan ja verkostoitumisen avulla" 🚩701 213 € "Kidutuksen uhrien ja pakolaisuuden traumatisoimien aikuisten psykiatriseen arviointi-, hoito- ja kuntoutustoimintaan (2024) sekä valtakunnalliseen sote-ammattilaisten, sekä viranomaisten neuvontaan, koulutukseen ja konsultointiin" 🚩176 688 € "Ulkomaalaisten vankien siviiliin vapautumisen tukemiseen pitkäkestoisen yksilövalmennuksen sekä lyhytkestoisen neuvonnan ja ohjauksen avulla" 🚩174 048 € "Alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden nuorten kotoutumisen edistämiseen kummiperhetoiminnan avulla (2023-2025)" 🚩170 000 € "Osallistavaan ja yhteisöjen kehittymiseen tähtäävään monikulttuuriseen yhteisö- ja vapaaehtoistoimintaan Kaarelassa, painottuen Kannelmäen aseman ympäristöön, jossa sosioekonominen huono-osaisuus sekä maahanmuuttajataustaisuus kasaantuvat aiheuttaen monikerroksisia ongelmia (2023-2025)" Yhdeltä yksittäiseltä järjestöltä liki puolet tuista, kaksi miljoonaa euroa, maahanmuuttoa ja laitonta maassa oleskelua palvelevaan työhön. Eikä tämä ollut ensimmäinen vuosi, vaan samoihin hankkeisiin rahaa on saatu useana vuotena putkeen. Ja tämä kaikki kaiken suoraan julkisella rahalla tehtävän maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistyön päälle. Kuinka moni suomalainen veronmaksaja on tietoinen, miten ja mihin verorahoitteisia järjestötukia käytetään? Miksei media käy näitä julkisia tukipäätöksiä läpi ja tuo niitä osaksi julkista keskustelua järjestötuista? Miksi jaettujen veroeurojen syynäys jätetään muutamien poliitikkojen ja kansalaiskeskustelijoiden varaan? Kuten monissa järjestöissä, myös ikivanhan Diakonissalaitoksen alla varmasti tehdään paljon hyvää ja arvokasta auttamistyötä, mutta se ei ole peruste olla käymättä senkin verorahoitteisia tukia kriittisellä silmällä läpi. Leikattavaa löytyy, järjestötuistakin. Se vaatii vain uskallusta perehtyä lukuihin ja yksityiskohtiin kaikesta abstraktista, ylätasoisesta ja mielikuvamaisesta mustamaalauksesta välittämättä. #maahanmuutto #monikulttuurisuus #järjestötukia

Vanha kunnon verovaje on taas tullut kummittelemaan. Verohallinnon pääjohtaja kertoo, että Suomessa jää keräämättä jopa 2–4 miljardia veroja vuodessa. Tällä siis tarkoitetaan veroja, jotka lain mukaan pitäisi maksaa, mutta jotka syystä tai toisesta jäävät keräämättä. Luku on hurjan iso, mutta ei kerro mitään mistään kiinnostavasta. Yhtä hyvin voitaisiin laskea flunssavaje – kuinka paljon säästyisi, ellei flunssaa olisi. Tai rikollisuusvaje – rikollisuuden aiheuttamat menetykset yhteiskunnalle. Sairausvaje ja rikollisuusvaje ovat hyödyttömiä: ei ole mahdollista eliminoida flunssaa tai rikollisuutta ainakaan ilman täysin järjettömiä kustannuksia (eristys, aseistettu poliisi joka kadunkulmassa). Järkevä keskustelu koskeekin selkeitä toimenpiteitä flunssan ja rikollisuuden torjumiseksi: rokotusten lisäämistä, valvontakameroita jne. Sama pätee verovajeeseen. Verovajetta ei ole mitenkään mahdollista poistaa tolkullisilla kustannuksilla. Miljardiluvun sijasta tärkeää onkin konkreettisten toimenpiteiden kustannusten ja hyötyjen arviointi. Lyhyesti, verohallinnon pitäisi kertoa: (i) Mitä toimenpidettä ehdotetaan (=tarkastukset, lisäresurssit, teknologia jne)? (ii) Paljonko resursseja se kuluttaa (verohallinnon MUTTA myös verotettavien)? (iii) Mikä on toimenpiteen tuottama hyvinvointitappio (= mitä hyödyllistä taloudellista toimeliaisuutta jää tapahtumatta toimenpiteen vuoksi)? (iv) Paljonko lisää verotuloja saadaan? (v) Mikä on toimenpiteen hyöty verrattuna kustannuksiin? On selvää, että ei ole olemassa mitään toimenpiteiden joukkoa, jolla voitaisiin kannattavasti saada 4 miljardia lisää verotuloja. Verovaje ei siis ole kiinnostava tieto. Onkin hiukan vastuutonta viranomaisen arvovallalla heitellä tällaisia tähtitieteellisiä, mutta hyödyttömiä lukuja. Tästä voi syntyä käsitys, että jossain on saatavilla miljardeja, joita ei vain viitsitä tai haluta verottaa. Linkkejä alla. #verovaje #Suomi #verotus

Suomen kesä on täyttynyt kinastelusta valtion antamista järjestötukirahoista. Puoli miljoonaa euroa SETAlle on pääministeri Orpolle sekä oppositiolle isompi asia kuin usea miljardi euroa epämääräisiin nielumaksuihin. Aiemmin virkamiehet esittivät, että Suomi joutuisi maksamaan 2–7 miljardia euroa vertailutason alittavista nieluista, jotka aiheutuvat maa- ja metsätaloudesta Suomessa. Nuo rahat olisivat menneet EU-maille, jotka ovat jo tuhonneet omat metsänsä. Nyt LUKE-virkavalta (1300 henkeä!!!) esittää, ettei maksuja tulekaan kun huomioidaan mm. kasvihuonekaasujen päästöinventaarion menetelmien kehittyminen. Onko Lukessa aiemmin työntekijät heittäneet noppaa arvioiden tekemiseen, vai mistä noin suuri muutos? LUKE käytti viime vuonna 151 miljoonaa euroa vaikutusarvontaan. Vähentämällä puolet metsään menneiden arviointien tekijöistä saataisiin sama säästö kuin STEA-rahoista nyt käytävä kinastelukin on. Kuulostaa kurjalta, mutta tämä on pientä siihen verrattuna, mitä troikka tulee Suomelle määräämään. STEAn perustamisesta asti SETA on saanut vuosittain 0,6-0,8 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2024 kaksinkertaisen määrän 1,2 miljoonaa. Myös Pirkanmaan SETA on saanut STEA rahaa; tälle vuodelle 0,2 miljoonaa euroa. SETAn nettisivuilla on yhteystiedot 13 naiselle ja 2 miesoletetulle. Tämäkin järjestö on akateemisten naisten suojatyöpaikka. Julkisesta metelistä päätellen luulisi, että SETAssa olisi enemmän homomiehiä töissä. STEAlla on 43 jäsenjärjestöä, joilla on omat rahakanavansa. STEA on niitä järjestöjä, jotka eivät julkaise tilinpäätöksiään. Vuosikertomusten julkaiseminen on lopetettu 2023. Vuosikertomukset ovat selityksiä, eivätkä sisällä tilinpäätöstä. Se kerrotaan, että vuonna 2023 tuloja saatiin 1,2 miljoonaa euroa. Niistä puolet tuli STEAlta. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on erillinen SETA-avustus. Pride saa rahoitusta vähän joka suunnalta. Helsingin Pride sai STEA-rahaa tänä vuonna 0,2 miljoonaa. Priden toimintaa rahoittavat useiden kaupunkien lisäksi mm. KELA. Pridesta onkin tullut valtio valtiossa. Mielenkiinnolla seuraan, miten jalkapallon MM-kisoissa pride-kohteeksi määrätyssä ottelussa Egypti – Iran tulee käymään. Kummassakaan mslm-valtiossa pridea ei hyväksytä. #Suomi #SETAn #Pride

Olen vaikuttavuusarvioiden sijaan itse enemmän kiinnostunut kolmannen sektorin poliittisista kytköksistä, mutta olen pistänyt merkille, että järjestöjen puolustajat tekevät toistuvasti mielenkiintoisen todistustaakan siirron. Logiikka menee näillä niin, ettei jostain voi leikata, ellei sen osoiteta olevan täyttä hevonpaskaa. Oikeastihan tuo asia menee niin, että kriitikoiden tehtävä ei ole osoittaa ongelmia, vaan on kaiken verorahoitetun toiminnan velvollisuus osoittaa jatkuvasti meille maksajille, että se on hyödyllistä. Tätä osoitusta ei näy. On aina kyse mittaamattoman arvokkaasta, ehdottoman korvaamattomasta ja ainutlaatuisesta työstä, mutta yksikään puolustaja ei koskaan pysty lyömään mitään konkreettisia mittareita pöytään. #kolmannensektori #politiikka #arviointi

HS-analyysiä Pohjois-Irlannin mellakoiden syistä. Maahanmuutolla ei ole osaa eikä arpaa; paha äärioikeisto vaan kiihottaa aivottomia nuoria. Toimittajin jehovamainen usko maahanmuuton ilosanamaan ei horju, vaikka ongelmat vain kasvavat. Ehkä omakin harkintakyky kaipaa arviointia. https://t.co/YES6UnRP2w #PohjoisIrlanti #mellakat #äärioikeisto

Suomen ympäristökeskus Syke vaatii, että tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutusten arviointi uudistettaisiin, jotta huomioitaisiin tarkemmin ekologiset haitat ja useiden hankkeiden kumulatiiviset vaikutukset metsiin ja luontoon, erityisesti niiden painottuessa metsäisille alueille. #tuulivoima #aurinkovoima #luontovaikutukset