Piia Metsähonkala wrote that the welfare area saved on intensive care and cancer medications. She compared this to the fact that welfare areas spent about 35.3 million euros on interpretation and translation services, referring to information published by Yle on May 19, 2025. #sote #priorisointi https://t.co/Ld05Chzh7F #hyvinvointi #terveydenhuolto #sote (translated)
Rami Kurimo commented on the government's decision and wrote that in the future, people would have better opportunities to find out what the state, welfare areas, and municipalities purchased, from whom, and for what amount. He referred to Helsingin Sanomat as a source. https://t.co/8ALlDU3Vbc #hallitus #oikeudet #läpinäkyvyys (translated)
The Ministry of Finance proposes a gradual increase of the retirement age to 70, which could increase the number of employed individuals, but at the same time, the ministry intends to cut home care support and reduce the number of municipalities and welfare regions. #Eläke #Työelämä #Politiikka (translated)
Maria Rautanen wrote that a law was being prepared in Finland that would require the installation of solar panels on existing public buildings larger than 250 m² starting in 2031. She linked the preparation to the EU's Energy Efficiency Directive for Buildings and asked whether the effects of the directive were adequately assessed in Finnish conditions. Rautanen argued that Finland could not be compared to sunny Mediterranean countries that used a lot of fossil fuels. She noted that Finland's electricity consumption emission factor was only 26 g CO₂/kWh in 2025 and pointed out that solar panels produced energy mostly in the summer when the electricity system was already low-emission and energy consumption was lower. She wrote that the solar panel production chain was heavily concentrated in China and that a lot of coal-generated electricity was still used in their manufacturing. According to Rautanen, 78,000 MW of new coal power was commissioned in China in 2025. Rautanen asked who would pay for the new investments while municipalities were balancing their budgets and welfare areas were looking for savings. She demanded a calculation of the costs and financing of the investments, as well as how much the solar panels made in China would reduce Finland's CO₂ emissions over their entire lifespan. She also questioned whether the panels would offset their carbon footprint during production and assessed that the rationality of the directive in Finland could not be determined without a calculation based on Finnish conditions. https://t.co/ba6sqYwZ2l #Aurinkoenergia #Energiatehokkuus #Suomi (translated)
Päivi Korpivaara wrote that the focus on degrees in educational institutions, according to her, resulted in degrees instead of skilled professionals. She compared this to welfare areas, whose focus on diagnoses she claimed produced diagnoses instead of treatment. #koulutus #hyvinvointi #osaaminen (translated)
Since I opened my verbal archive, it seems appropriate to address the comments that this matter has gathered and Taija's response, which has also been linked to my original post. Firstly, the headline of the local news story is accurate. A proposed increase of that sum has been presented (note that the salary sum is not the same as salary). The proposal is Taija's own, as she states in her response. However, Taija's response notes that it also includes retroactively paid salaries. This is true as well, since the matter is ongoing and there may be retroactive salary payments. However, this detail does not make the headline incorrect in any way, but the reader might conclude from this that she is seeking a 68% increase in her salary, which is not true. The fact remains: that fair €54k is, in Taija's opinion, her money, meaning the headline is entirely correct in using the term "proposed for herself." In my post, I made a comparison: Keusote's financial difficulties and Taija's salary increase demands. The comparison is relevant. Keusote's financial difficulties have been known for a long time, even before Taija started her position in October 2024. For some reason, this matter has stirred strong feelings on both sides. Many have jumped to (wrong) conclusions too quickly, and many have passionately defended Taija. I rarely receive private messages about any post, but I received several regarding this post. They have shed light on the background of the issue, and I will not address them here in any way because they are private messages. However, I would like to collectively ask several of you, that when you have passionately been cutting public administration and state-owned companies' costs and criticized the significantly higher salaries of the public sector compared to the private sector, why does the issue become completely different when it involves a person familiar to us all? Were the salaries of the leaders and heads of the welfare areas not excessive now that it comes to Taija? #palkka #julkishallinto #hyvinvointi (translated)
Julkisen hallinnon seuraava suuri uudistus tehdään yhdessä. Tänään käynnistimme laajan yhteistyön valtionhallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden kesken tekoälyn hyödyntämiseksi ja johtamisen vahvistamiseksi. Tavoitteena ovat paremmat palvelut ja sujuvampi julkinen hallinto. https://t.co/aw14UacV39 #tekoäly #julkinenhallinto #yhteistyö #FI
Jaahas, samaan aikaan kun Pirha irtisanoo hoitajia, niin Pirkanmaa hyvinvointialueella on peräti 71 eri nimikkeellä työskentelevää johtajaa. IS:n jättiselvitys paljastaa yli 600 sote-johtajan palkan – yksi alue täysin omassa luokassaan https://t.co/y33DKGnQs4 #sote #johtaminen #työelämä
Lukekaa ja kauhistukaa. Kiitos IS:lle, toi esiin Keskustan ja demareitten sammonryöstön laajuuden. Ja tässä vain yksi hyvinvointialue. https://t.co/R4db7k9hVH #Suomi #Politiikka #Hyvinvointi
Tulevien eduskuntavaalien pääjännite näyttäisi muodostuvan @ir_rkp:n ja @minjakoskela:n välille. Molemmilla selkeä talouslinja - jotka toistensa täysiä vastakohtia. Entä muut? @Demarit hippastelevat ylivarovaisesti varoen sanomasta mitään, mikä voisi heikentää kannatusta. Puolueen kärkivaaliteema onkin gallupin varjelu. @keskusta puolestaan ei jaksa, ei perehdy, ja kun viimein saa suunsa auki, esittää niin kummallisia malleja ministeriöiden ja hyvinvointialueiden alasajosta, ettei niitä oikein kukaan lähde kommentoimaan. Hokee tauotta valheeksi tietämäänsä euronpensa-"lupausta". @kokoomus ei oikein saa juttuaan kunnolla käyntiin. Kaikkein pimeimmässä syöverissä hortoilee @vihreat, joka on ollut täysin hukassa ilmastoaiheen kadottua. Puolue ryntäilee ilmeisen ylidramaattisella otteella sekalaisiin säläaiheisiin: Ai tuhoaa ihmiskunnan! Itkettää! Antti Häkkänen hankkii ilmatorjuntaa! Tuntuu pahalta! #eduskuntavaalit #politiikka #talous
Sokea Reettakin tämän näkee. Enää puuttuu poliittinen rohkeus tehdä. "Ylijohtaja Ville-Veikko Ahonen katsoo, että tulevan hallituksen pitäisi tarkastella hyvinvointialueiden määrää ja keskittää palveluja". https://t.co/aK1N8XzhXF #poliikka #hyvinvointi #hallitus
Hyvä että puolueeni Kokoomus tiukentaa sosiaaliturvalinjansa ja samalla maahanmuuttolinjaa. Minusta turvapaikanhakijalle ja pakolaisille ei pidä maksaa ollenkaan mitään KELAn tai hyvinvointialueen tukea.Vastaanottokeskuksessa voivat olla ilman tukia. #kela #maahanmuutto https://t.co/TdDCX9sZWf #sosiaaliturva #maahanmuutto #politiikka
> Ole keskustapuolue > Lähde mukaan Rinteen-Marinin sosialistihallitukseen toteuttamaan hyvinvointialueuudistus > Uudistus osoittautuu surkeaksi > Älä myönnä virhettä > Ehdota hyvinvointialueiden poistamista Meneekö tämä äänestäjien silmissä läpi? https://t.co/GNwyM4Kgru #politiikka #hyvinvointi #vaalit
No johan pomppas! Konsulttiyhtiö suosittelee jatkamaan Apotin käyttöä hurjasta 850 miljoonan euron hintalapusta huolimatta. Siis Apottiin, joka poikkeuksetta saa heikoimmat arvosanat käyttäjäkokemuksesta potilastietojärjestelmien vertailussa? Apottiin, jonka osa tilaajista on jo hylännyt kelvottomana järjestelmänä? Mor-jens. Minä taas suosittelen, ettei tällaisille höpönlöpöä suoltaville konsulttiyhtiöille tai Apottiin laiteta enää euroakaan. Suomessahan siis on jo monta toimivaa potilastietojärjestelmää. Niistä kärkeen nousee tyypillisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) käytössä oleva ja Suomessa kehitetty ESKO. En tiedä maalaisjärjestä, mutta ainakin insinöörilogiikalla läpisurkean, kalliin ja ulkomaisen Apotin välitön vaihtaminen hyvin toimivaan, halvempaa, kotimaiseen ESKOon kannattaa aloittaa heti tänään. https://t.co/qm4zf7QGez https://t.co/XiM5eov1kW #terveydenhuolto #potilastietojärjestelmä #konsultointi
Nazima hyvä, hallituksen politiikka on mielestäsi aina suuria adjektiiveja, tällä kertaa kylmää ja epäinhimillistä. Mutta mikään ei oikeasti ole yhtä kylmää ja epäinhimillistä kuin Demareiden paljon käyttämä "Pienten puolella" oleminen, mikä on lähes täydellinen poliittinen iskulause – koska kuka olisikaan pieniä vastaan? Kristittynä vierastan sitä, että altruistisia ihanteita, kuten "pienten puolella olemista", käytetään politiikassa moraalisena valtakorttina (samalla kun itse istuskellaan Viittakiven hillotolpilla), jota ei enää tarvitse perustella. Joten - puretaan "pienten puolella oleminen" kappaleiksi. Let's go. Siilasmaa kuvaa Paranoidi optimisti -kirjan alkupuolella Nokian ongelmaa ennen kaikkea strategisena lukkiutumisena. Nokia oli ollut niin pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, että organisaatio alkoi pitää omia oletuksiaan lähes itsestäänselvyyksinä.Menestys vahvisti käsitystä siitä, että nykyinen strategia oli oikea. Kun toimintaympäristö muuttui nopeasti iPhonen ja Androidin myötä, Nokia ei muuttanut omaa ajatteluaan ja raskaaksi muuttunutta Symbian-järjestelmäänsä riittävän nopeasti. Apple teki jotain aivan muuta. iPhone oli kosketusnäyttöön ja käyttökokemukseen perustuva pieni tietokone. Vielä suurempi muutos tuli vuonna 2008, kun Apple avasi App https://t.co/yhQ9jpC1in ei yrittänyt itse tehdä kaikkea. Se avasi alustansa ulkopuolisille kehittäjille. Kuka tahansa pystyi perustamaan yrityksen, kehittämään sovelluksen ja tarjoamaan sen miljoonille iPhonen käyttäjille App Storen kautta.Tästä syntyi todellinen win–win-tilanne: kehittäjä sai asiakkaat, käyttäjä sai uusia palveluja, Apple sai paremman tuotteen ja vahvemman ekosysteemin. Apple ymmärsi, ettei toisen menestys ole siltä pois: jos muut menestyvät sen alustalla, myös Apple vahvistuu. Se on niukkuusajattelun vastakohta. Poliittinen vasemmisto katsoo taloutta liian usein Nokian vanhan logiikan kautta: jos joku rikastuu, joku toinen on muka hävinnyt – tax the rich, jotta ollaan "pienten puolella". Sama tasapäistämisen ajatus näkyy koulussa: eroja pyritään kaventamaan sen sijaan, että kaikkien annettaisiin nousta niin korkealle kuin kyvyt kantavat. "Rankaise lahjakkaita oppilaita, jotta ollaan "pienten puolella". Todellisuudessa hyvin rakennettu yrityksiä tukeva kapitalistinen järjestelmä ei jaa samaa kakkua uudelleen, vaan kasvattaa koko kakkua. Ja kuka sitä kakkua tulevaisuudessa kasvattavat: tämän päivän lahjakkaat oppilaat, jos vaan annamme heille mahdollisuuden. Siilasmaa kuvaa myös Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ilmapiiriä ongelmalliseksi. Hallituksessa ei ollut riittävän vahvaa haastamisen kulttuuria. Johdolta saatua tietoa ja strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu tarpeeksi voimakkaasti, eikä huonoja uutisia tai pahimpia vaihtoehtoja nostettu ajoissa riittävän selvästi pöydälle. Muutos siis nähtiin, mutta siitä ei seurannut tarpeeksi nopeasti riittävän suuria päätöksiä.Siilasmaan johtamisoppi on, että hallituksen ja johtajan pitäisi jatkuvasti kysyä: • Onko koko toimialan kilpailulogiikka muuttumassa? • Mitä meidän pitäisi uskaltaa päästää irti? • Miten vahvistaa yritystä, kun toimintaympäristö muuttuu? Suomen toimintaympäristö muuttui radikaalisti finanssikriisin tienoilla 2008. Nokia romahti, digitalisoituminen aiheutti metsäteollisuuteen lovin, ja eräänlaisen keskuspankki sosialismin, jossa valtion ainoan tulonlähteen eli yrityksen on yhä haastavampi toimia. Valtio ottaa velkaa, jonka keskuspankki voi lopulta rahoittaa luomalla uutta rahaa – Martin Paasin sanoin "Aku Ankka -rahaa" - Se kasvattaa julkisen sektorin ostovoimaa suhteessa yksityiseen sektoriin, vaikka vaikutus ei aina näy kuluttajahintainflaatiossa, vaan esimerkiksi omaisuusarvojen nousuna. Tämä on siis tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille. Ongelma on rakenteellinen: Valtion paisuessa keskitytään julkisiin palveluihin, ei yrityksien, investoien ja uuden liiketoiminnan syntyyn. Jos julkinen sektori kasvaa mutta yksityinen sektori ei, järjestelmä alkaa syödä omaa rahoituspohjaansa.Toimintaympäristö on siis muuttunut, ja meidän pitäisi pystyä mukauttamaan Suomi Oy:n toiminnot sen mukaan. Velkaraha on Suomen Symbian: se lisää valtioriippuvuutta, vaikka siitä irtautuminen vahvistaisi aidon vaurauden lähdettä – yrityksiä.Sitä puolustellaan "pienten puolella olemisella", vaikka vanhan järjestelmän ylläpitäminen ruokkii tehottomuutta ja siirtää tämän päivän lyhytnäköisten ratkaisujen laskun tuleville sukupolville.Mikä siis olisi aitoa pienten puolella olemista? Se, että valtioriippuvuutta karsitaan keskittymällä valtion ydintoimintoihin: maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeusvaltioon, koulutukseen, välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Julkisen sektorin ydintoimintoja ei ole järjestötoiminta. STEA-leikkauksissa on kyse siitä, käytetäänkö rajalliset valtion rahat mahdollisimman vaikuttavasti. Jos miljoonia sitoutuu järjestörakenteisiin, lobbaamiseen, lausuntoihin ja hankkeisiin, jää vähemmän rahaa konkreettiseen apuun. Vammaisten varsinaisista palveluista vastaavat jo hyvinvointialueet, joten rahoitusta on perusteltua siirtää enemmän suoraan hyvinvointipalveluihin kuin kehitysvammaliittoon. Sama idea sydänliiton kanssa: Jos henkilö saa sydänkohtauksen, ei hän soita sydänliittoon, vaan hän soittaa ambulanssin. Rajalliset julkiset varat on ensisijaisesti suunnattava siihen, että ydintoiminnot – ensihoito, hoitoon pääsy ja varsinainen palvelutuotanto – toimivat nopeasti ja tehokkaasti. Vain tehostamalla ydintoimintoja, pääsemme purkamaan keskuspankkisosialismia, joka olisi aitoa "pienten puolella olemista. 2000-luvun alussa nuorena Nokian kesätyöläisenä nautin ilmaisista lounaista Nokian terassilla, ja tarjolla oli usein jopa samppanjaa. Tänään yritykset joutuvat aivan toisenlaiseen todellisuuteen: kustannusrakennetta kevennetään, käyttökatetta vahvistetaan, pääoman tuottavuutta parannetaan, prosesseja tehostetaan, investointeja priorisoidaan ja kassavirtaa suojataan aiempaa tarkemmin. Myös politiikassa pidetään sitkeästi kiinni vanhoista strategioista ja valtioriippuvuudesta. Poliittinen vasemmisto toistaa olevansa "pienten puolella", vaikka käytännössä se usein tarkoittaa, että valtio – eli veronmaksaja – velvoitetaan ylläpitämään yhä raskaampaa ja tehottomampaa järjestelmää. Ja jos joku kyseenalaistaa systeemin, vastaukseksi tarjotaan helposti kuvaa "Purran saksista" sen sijaan, että puhuttaisiin rakenteista. Jokainen leikkaus tuntuu kipeältä – mutta joskus juuri leikkaamatta jättäminen on vaarallisinta. Suomen ainoa taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on kiteyttänyt asian: "Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus." Hänen pointtinsa ei koske vain velkaa, vaan kulttuuria, jossa olemme tulleet riippuvaiseksi valtiosta. Kun vastuu siirtyy valtiolle, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja yhteisöllisyys heikkenevät. Samalla moraaliseen kompassiin pääsee ilmaa: konservatiivi kristitty on osa äärioikeistoa, koska he eivät ole Demareiden lailla "pienten puolella". Palaten vielä Siilasmaahan. Hän kuvasi Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ongelmaksi haastamisen kulttuurin puutteen. Strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu riittävästi, eikä huonoja uutisia uskallettu nostaa ajoissa pöydälle – osin siksi, ettei haluttu leimautua hankalaksi tai ylimieliseksi - öyhöttäjäksi. Haastamista tarvitaan nyt politiikassa. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on aidosti "pienten puolella" olemista ja mitkä tehtävät todella kuuluvat valtiolle. Nokiankin kohtalossa vaarallisinta ei lopulta ollut muutos, vaan se, ettei muutokseen uskallettu reagoida ajoissa. Sama pätee Suomeen: joskus kaikkein epäinhimillisintä on jättää tekemättä ne uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää myös seuraaville sukupolville. Se on aitoa pienten puolella olemista. On huolestuttavaa, että politiikassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Jos tämän ymmärtää - ja silti puhuu suurin kylmävin adjektiivein nykyhallituksesta, on älyllisesti epärehellinen. #politiikka #talous #Suomi
Talvella 2024 vein paperittomia Michelin-illalliselle kotoutusfirmani (hyvinvointialueen) piikkiin. Opetin että pihvi syödään veitsellä ja haarukalla, ei sormilla ☺️ Luuleeko kotoutusleikkauksia tekevä hallitus että huippuosaajat integroituvat jonkun catering-mössön äärellä? 😖 https://t.co/pXCQQcm7JB #kotoutuminen #ravintola #Michelin
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue irtisanoo 300 työntekijää yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä, vaikka alkuperäinen tavoite oli irtisanoa 500 henkilöä säästöjen vuoksi. #PohjoisPohjanmaa #irtisanomiset #hyvinvointi
Miksi useita keskusliittoja samaan SOTE-toimintaan? Tiedän sohaisevani kusiaispesään, mutta jonkun on kerrottava totuus. Yle antaa runsaasti mediatilaa vihreiden puheenjohtajalle, joka valittaa etenkin Kehitysvammaliiton STEA-avustusten vähentämisestä. Jottei taas saisi kuulla olevansa rasistifasisti, kerron heti, että yhteiskunnan tulee tukea juuri heitä, jotka eivät selviydy elämästään omin avuin. Jos saisin päättää avustuksista, antaisin vammaisille 100 ja asylum-maahanmuuttajille nolla. Mutta akateemisille naisille en rahoja jakaisi. Sen takia nostan kissan pöydälle. Kehitysvammaliittoa tukevat tahot väittävät, että STEA-rahoituksen vähentäminen vaikuttaisi 800.000 ihmisen elämään. Mistä hatusta tuo luku on otettu, koska kehitysvammaisia arvioidaan olevan 50.000 ja heistä yli 90 % on lievästi ja keskiasteisesti vammaisia. Kehitysvammaisten määrä on 2000-luvulla lisääntynyt merkittävästi, eikä syytä haluta selvittää. Talonpoikaisjärjellä syy on selvä: humanitaarinen maahanmuutto ja sen mukana tulevat serkusavioliittojen lapset. Hakusanalla ”kehitysvam” löytää STEAn tämän vuoden avustuksista 13 järjestöä, jotka ovat saaneet 2,5 miljoonaa euroa. Kun hakee samalla sanalla järjestöjä, on rahaa jaettu 5,8 miljoonaa viidelle järjestölle. Kirjoitus käsittelee kolmea suurinta. Kaksi suurta Kehitysvammaliitto ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ovat vuosittain saaneet miljoonien eurojen tuen. Vuonna 2020 Marinin aikaan molemmat saivat 4 miljoonaa euroa, tänä vuonna kumpikin yhteensä 5 miljoonaa euroa melkein yhtä suurin määrin. Kuvaaja osoittaa, että nämä kaksi järjestöä tekevät täysin samaa päällekkäistä työtä. ”Osallisuuden, toimijuuden ja arjenhallinnan tukeminen” saa rahaa kahdelta eri momentilta. Tuplarahat on annettu kahdelle muullekin nimikkeelle. Näistä kolmesta liitosta vain Tukiliitto on julkaissut tilinpäätöksensä. Kaivamalla netin syövereitä nähdään, että nämäkin järjestöt ovat akateemisten naisten suojatyöpaikkoja. Muutamat miehet kelpaavat hoitamaan taloja ja tiloja ja IT-asioita. Tietoja salataan, koska ne olisivat kiusallisia. Tukiliitto kertoo, että sillä on 2 miljoonan euron sijoitukset. Tuloja Tukiliitolla oli viime vuonna 4,0 miljoonaa euroa, joista STEAlta 2,6 miljoonaa. Kehitysvammaliiton tulot olivat 3,6 miljoonaa, josta STEAlta 2,4 miljoonaa. Kehitysvammatuki 57 ei ole liitto, joten sen rahat (0,5 miljoonaa euroa) eivät ehkä ole leikattavana. Seinäjoen seudun kehitysvammaisten Tuki ry on saanut sekä viime että tänä vuonna 150 tuhannen euron avustukset ja Turun Seudun kehitysvammaisten tuki ry molempina vuosina 162 tuhatta euroa. Molemmat ovat Tukiliiton jäseniä. Kehitysvammaliitto ei ole vammaisjärjestöjen järjestö, eikä se myöskään osallistu kohtaamistyöhön, joten rahat ovat jatkossa tiukoilla. Liitolla on organisaatiojäseniä kuten yhdistyksiä, säätiöitä, yrityksiä, kuntia, seurakuntia, hyvinvointialueita ja henkilöjäseniä. Omien sanojensa mukaan se on ”yleishyödyllinen kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on toimia yhteistyöfoorumina, kehittäjänä, tutkijana, vaikuttajana, edunvalvojana ja edelläkävijänä”. Molemmat isot järjestöt ovat osallistuneet Zanzibarin kehitysvammaistyöhön, mutta Tukiliitto on siitä jäänyt pois. #kehitysvammaisuus #SOTE #yhteiskunta
L-U hyvinvointialueelta paljastui uusi hankintasotku. 170 000 euron koulutuspalvelut hankittiin ilman kilpailutusta. Henkilöstöjohtaja katsoo, että lakia on noudatettu. (Maksumuurijuttu.) https://t.co/u4HlRSlCQe #koulutus #hankinnat #hyvinvointi
Järjestörälssin "mielipidettä" taas pukkaa HS:ssa. Kehitysvammajärjestöt ovat aktivoituneet tällä viikolla kuin viimeistä päivää. Tähän "mielipidekirjoitukseen" liittyen. Jo se, että verovaroin ylläpidetään kolmea eri kehitysvammoihin keskittyvää keskusjärjestöä kertoo tehottomuudesta. Erityisesti kun Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus on määritellyt yhden niistä eli ruotsinkielisten FDUV:in (Förbundet De Utvecklingsstördas Väl ry) varakkaaksi yhdistykseksi. Ko. järjestö ei tarvitsisi lainkaan julkista tukirahaa. Entä mikseivät Kehitysvammaliiton 190 jäsentä rahoita yhdistystään? Jos edes jäsenet eivät vaivaudu rahoittamaan järjestöään, miksi veronmaksajan tulisi sitä rahoittaa? Vuoden 2025 lopussa liitolla oli 190 jäsentä. Jäsenistö koostuu hyvinvointialueista, kunnista, yhdistyksistä, säätiöistä, yrityksistä, seurakunnista ja oppilaitoksista. Järjestökentällä on ongelmia paitsi päällekkäisyyksissä, myös rönsyilyssä, mikä ilmenee järjestöjohtajien kirjoituksestakin. On aiheellista kyseenalaistaa, miksi veronmaksajien tulisi rahoittaa kansalaisjärjestöjen tiedonkeruuta, tutkimusta tai lobbausta? Tiedonkeruuta ja tutkimusta varten valtiolla on niihin keskittyvät laitokset ja organisaatiot. Veronmaksajien rahan lobbauksen veromaksajien rahoilla taas voisi kieltää. Niin järjettömältä rahan haaskaamiselta se vaikuttaa. https://t.co/DO8wcMdCdY #kehitysvamma #järjestöt #verovarat
