Search

Venla Manninen wrote that, in her opinion, there was evidence presented regarding the effects of mass immigration on Western countries and that the situation in Germany, France, and Britain, as well as statistics on sexual crimes, unemployment benefits, prisoners, and gangs could not be ignored. She believed that the differences between parties were evident in how willing they were to address the problems of immigration. According to Manninen, the Finns Party was the only credible party to solve these issues. She criticized the green-left for focusing on multiculturalism and stated that the Social Democrats had voted against nearly all of the government's immigration tightening measures. She also highlighted the border security law, claiming that six social democrats, including the party's vice-chairman, voted against it. Manninen criticized the Centre Party for its lack of direction and noted that the party had announced it was aiming for 40,000 net immigrants per year in this electoral term. She described the National Coalition Party as contradictory: according to her, the party spoke about deporting criminals while simultaneously wanting tens of thousands of immigrants for low-wage jobs. Manninen argued that only a small portion of labor immigrants found employment in jobs requiring special skills and that nearly all directed towards low-wage sectors. Manninen believed that the Finns Party was advancing Finland's and the Finns' interests and dared to say things that, in her opinion, other parties did not acknowledge. However, she pointed out that no party could change laws on its own. She stated that without the Finns Party in government, concrete legislative actions would not be taken to address immigration issues, and instead, tightening measures might be lifted and rules loosened. #maahanmuutto #Suomi #politiikka (translated)

Velvoite sekoittaa polttoaineeseen 19,5% uusiutuvia nostaa hintaa. Ruotsi on alentanut jakeluvelvoitettaan. Monille suomalaisille oma auto on välttämättömyys. Kuljetusalan kustannusten kasvu heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja nostaa hintoja. Nyt on aika toimiin! https://t.co/Ldfu6WIr8v #polttoaine #uusiutuvat #kilpailukyky #FI #SE

Vaivaako Suomea työttömyys vai työvoimapula? Puolueiden maahanmuuttopuheista sitä on vaikea päätellä. ”Meidän pitäisi ottaa selkeäksi tavoitteeksi nettomaahanmuuton nosto vähintään 40 000:een vuosittain”, linjasi gallupeja johtava Antti Lindtmanin SDP keväällä 2024. Suomen nettomaahanmuutto on pidettävä 40 000 vuotuisessa tulijassa, toisti RKP:n Anders Adlercreutz samana syksynä. Myös Antti Kaikkosen keskusta ehdotti vaihtoehtobudjetissaan viime vuodelle, että nettomaahanmuutto tulisi nostaa 40 000 tulijaan. Panoksia korotti Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), joka asetti tavoitteekseen vähintään 45 000 nettomaahanmuuttajaa vuosittain. Vihreät tuki tavoitetta. Eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtaja Pia Kauma pyöritteli, että kokoomuksenkin tavoitteen tulisi pyöriä ”lähellä EK:n ehdottamia lukuja”. Kristillisten ja vasemmistoliiton tavoitteista ei olla kuultu, mutta jälkimmäinen on usein hehkuttanut maahanmuuton kasvua ja tahtonut peruuttaa tehtyjä tiukennuksia. Puolueiden aikeet lisätä maahanmuuttoa ovat kestämättömiä. Talouskasvusta ja verrattain korkeasta työllisyydestä huolimatta Suomessa on yli 300 000 työtöntä, joista ulkomaalaisia 50 000. Hoettu ’’työvoimapula’’, jolla ulkomaisen työvoiman lisäämistä on lobattu, näyttäytyy nyt työpaikkapulana. Usein työvoimapula on koodikieltä halpatyövoimapulalle. Sen tyydyttämiseen tavoitteet hurjasta määrästä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta tähtäävät. Esimerkiksi 40 000:n nettomaahanmuutto (maahanmuuton ja maastamuuton erotus) tarkoittaisi, että Suomeen saapuisi 60 000 maahanmuuttajaa joka vuosi. Se olisi kaksin-kolminkertaisesti enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Enemmän ja nopeammin kuin koskaan Suomen historiassa. Joka vuosi. Ulkomaalaisväestö kasvaisi vuosikymmenessä yli 500 000:lla. Näin mittava maahanmuutto väistämättä syrjäyttäisi suomalaista työtä, polkisi palkkoja, lisäisi hyväksikäyttöä, heikentäisi kotoutumista, johtaisi sosiaalisiin ongelmiin ja lisärasittaisi velkaista valtiontaloutta. Siksi muista poiketen perussuomalaisten tavoite on rajoittaa maahanmuuttoa ja tiukentaa sen ehtoja jatkossakin. Suomeen tulon on perustuttava työlle, omillaan toimeen tulemiselle ja maassa maan tavalla elämiselle – suomalaisen yhteiskunnan kantokyvyn ehdoilla. Joakim Vigelius Tamperelainen kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja (ps). Tamperelainen 23.9.2026. #maahanmuutto #työttömyys #työvoimapula

Salilla kuulin keskustelun miten kuljetusalan yrittäjän polttoainelasku oli noussut 100 tuhatta euroa. Demokratia on siitä hieno systeemi, että tyypit jotka valittaa opintolainan lyhennuksistä, HSL tarkastusmaksuista ja kuukautisköyhyydestä pääsee päättämään näiden yrittäjien asioista. Vasemmistolla ei ole mitään käsitystä miten elinkeinoelämä edes toimii. Raha vain tulee jostain ja sitä voi loputtomasti verottaa. #politiikka #yrittäjyys #talous

Ihmiset, olkaa tarkkoina ensi kevään vaaleissa ketä äänestätte. @Demarit @vihreat @vasemmisto @sfprkp ei ole mitään rajaa kuin paljon tätä ainesta saa Suomeen tulla. Tämä ei yllätä ketään. @kokoomus on @Elinkeinoelama kanssa samaa mieltä 45.000/vuosi. Järkyttävä luku🥶 @LiikeNyt uusimmassa avauksessa 10.000/vuosi. 10.000 liikaa. @persut eivät ottaisi yhtään ainoaa. https://t.co/E0pmjUZjW0 #vaalit #politiikka #Suomi

Vasemmisto ja elinkeinoelämä veisaavat samaa riemuvirttä työperäiselle maahanmuutolle. Vasemmisto saa uusia äänestäjiä ja elinkeinoelämän näkökulmasta heikomminkin koulutettu, puoli-ilmainen työvoima kasvattaa yritysten voittoja ja polkee työväestön palkkoja. Työväestön neuvotteluasema heikkenee, koska suomalaiselle työntekijälle voidaan aina sanoa, että jos työ ei kelpaa tällä palkalla ja näillä ehdoilla, niin tekijöitä kyllä löytyy muualtakin. #ps #perussuomalaiset #maahanmuutto #työperäinenmaahanmuutto #vasemmisto #elinkeinoelämä

”Yli puolet suomalaisista uskoo tuloerojen kasvaneen liian suuriksi.” Näin kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan tänään julkaisema tutkimus. Todellisuudessa tuloerot eivät ole kasvaneet lainkaan 2000-luvulla. Nykyään on pienemmät tuloerot kuin vuonna 1966. Suomessa on myös kansainvälisesti verrattuna pienet tuloerot. Valitettavasti vasemmiston valehtelun takia kansa on saatu uskomaan, että tuloerot on Suomessa ongelma. Todellisuudessa meidän ongelma on talouskasvun puute, laiskuus ja jatkuvasti laskeva koulutustaso. Ylikireästä työnteon ja yrittämisen verotuksesta puhumattakaan. #Suomi #Tuloerot #Taloustieto

Suoraan äänestyksestä illan A-studioon Tuppuraisen, Kopran ja Harkimon kanssa. On hyvä, että Garden Helsinki -hankkeen taustat perataan läpi. Kun on kyse kymmenistä miljoonista veroeuroista, avoimuus ja päättäjien perusteluvelvollisuus ovat lähtökohtia. Kuten todettua, hanke oli kokoomuksen edistämä, ja valtion ehdollinen tuki sille on nyt hallituspuolueiden yhdessä päättämänä peruttu. Samalla perkausta kaipaisi laajemmin koko suomalainen puoluekenttä ja sen epäterveet etujärjestökytkennät. Oli kyse sitten syvistä kytkennöistä ja riippuvuussuhteista ay-liikkeeseen, elinkeinoelämään tai tosiasiallisesti julkisella rahalla pyörivään yritys- ja järjestökenttään. Esimerkkejä epäterveistä kytkennöistä on lukuisia. Ei ole sattumaa, että Rydmanin kriteerit ja STEA-avustusten syynäys herättää vastustusta sekä vasemmalla, keskellä että oikealla. Rälssi pitää huolen omistaan. Ei ollut sattumaa sekään, kun eräässä kansanpuolueessa junailtiin koko maan nikotiinipussilainsäädäntöä tehtäväksi puolueen puheenjohtajan kotipaikkakunnan nikotiinipussivalmistajan makujen mukaiseksi. Kuten silloin, on tärkeää, että epäselvyyksien tullessa ilmi ne myös paikataan ja virheistä pakitetaan. Kaikki epäterveet kytkennät eivät ole rikollisia, mutta niitäkin on. Esimerkiksi keskustan nykyinen pj Antti Kaikkonen on nimenomaisesti tuomittu ehdolliseen vankeuteen luottamusaseman väärinkäytöstä junailtuaan itselleen vaalirahoitusta säätiöstä, jonka riveissä hän oli vaalirahoituksen myöntämisestä päättämässä. On sinänsä luonnollista, että Suomen kaltaisessa pienessä maassa piirit ovat pieniä. Ei tuttavien omaaminen eri yhteyksissä, pyrkimykset vaikuttaa päätöksentekoon tai lain puitteissa tapahtuva vaalirahoituksen vastaanottaminen ole ongelmia. Ongelmia syntyy, kun kansalta vaalein saatu valta luovutetaan ei-kansanvaltaisten etujärjestöjen käsiin ja sen jälkiä peitellään. Päätöksenteon avoimuus kärsii, yhteiskunnan kokonaisetu nähdään tavattoman kapeasti, päätöksentekijät tulevat riippuvaiseksi hyvistä veljistään ja palveluksia tehdään kansan edun sijaan veljien eduksi. Järkeviä ja tarpeellisia muutoksia Suomen hyväksi ei uskalleta tehdä, koska toverit Hankeyhtiö X:ssä, Sostessa, Hakaniemessä tai Etelärannassa eivät niitä siunaa tai koska vaalikassa kärsisi. Siksi Suomea ei voida johtaa etujärjestöistä käsin. Valta saadaan kansalta ja heitä palvelemaan kansalaiset ovat kansanedustajansa valinneet. Me perussuomalaisissa olemme puhuneet vuosia näistä vanhojen puolueiden epäterveistä kytkennöistä ja eturyhmäriippuvaisuuksista. Meille perussuomalaisille on olemassa vain yksi eturyhmä ja se on Suomen kansa. #Suomi #Politiikka #Avoimuus

Elinkeinoelämä valittaa, että 1600 euron bruttopalkka (n. 1400 € netto) on liian korkea vaatimus ulkomaiselle työvoimalle. ​Jos yrityksen bisnesmalli ei kestä edes tämän tason minimipalkkaa Suomen hintatasolla, vika on kyllä työn tarjoajassa ja liikeideassa, ei järjestelmässä. #työmarkkinat #palkka #bisnes

Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan Suomen verojärjestelmä, joka on täynnä tulkinnanvaraisuutta ja ankaruutta, estää yrityksiä kasvamasta, sillä yrittäjät joutuvat maksamaan myös Verohallinnon käsittelykuluja ja riskeeraamaan verosanktioita virheellisten ilmoitusten vuoksi. #Verotus #Yrittäjyys #Elinkeinoelämä

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm kritisoi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n linjausta, jonka mukaan työntekijöiltä ei tarvitse maksaa palkkaa, jos he noudattavat viranomaisten ohjeita ja pysyvät sisällä drooniuhkan aikana, todeten, että turvallisuusohjeiden noudattamisesta ei pitäisi sakottaa. #drooniuhka #palkka #turvallisuus

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että Lähi-idän sodan vaikutukset Suomen teollisuuteen jäävät maltillisiksi, ja teollisuuden odotetaan kasvavan noin kaksi prosenttia tänä ja seuraavina vuosina, tukien samalla myös rakentamisen ja palvelualojen kehitystä. #Lähi-itä #teollisuus #Suomi

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että Lähi-idän sodan vaikutukset Suomen teollisuuteen jäävät maltillisiksi, ja teollisuuden odotetaan kasvavan noin kaksi prosenttia tänä ja seuraavina vuosina, tukien samalla myös rakentamisen ja palvelualojen kehitystä. #Lähi-itä #teollisuus #Suomi