The Greens have started their election campaign. -All new immigration laws will be repealed. -50 thousand new doctors and engineers allowed into the country per year. -Drivers can pay the costs that have risen for those lounging on the couch directly to their accounts from fuel taxes. At this point, I have to wonder who they are speaking to and who will vote with these provisions? #vaalit #politiikka #Suomi (translated)
Näen X:ssä paljon keskustelua sähköautojen massoista sekä niiden vaikutuksesta tiestöön. Avataanpa yleisiä harhaluuloja insinöörinäkökulmasta. Tien rasitus ei kasva tasaisesti auton massan mukana, vaan noudattaa neljännen potenssin sääntöä. Jos akselipaino kymmenkertaistuu, rakenteellinen rasitus ei kymmenkertaistu, vaan se kasvaa noin 10 000 -kertaiseksi. Henkilöauton akselimassa on tyypillisesti noin yhden tonnin luokkaa, kun taas kuorma-auton vetävällä akselilla saa Suomessa olla jopa 11,5 tonnia. Tästä syystä yksi raskas akseli vastaa rakenteellisesti tuhansia henkilöautoakseleita. Tämä näkyy myös Suomen tienhoidon rajakustannuksissa. Vuonna 2024 henkilöautoilla ajettiin 38,6 miljardia kilometriä, kuorma-autoilla 2,9 miljardia ja linja-autoilla 0,56 miljardia kilometriä. Raskas liikenne muodostaa maanteiden kilometreistä vain noin 8 %, mutta vastaa silti valtaosasta tien rakenteellisesta väsymisestä. Väyläviraston vuoden 2022 laskelmissa henkilöauton aiheuttama rajakustannus oli 0,35 snt/km, kun taas yli 3,5-tonnisella kuorma-autolla se oli keskimäärin jo 4,90 snt/km. Kun verrataan saman kokoluokan sähkö- ja polttomoottoriautoa, tyypillinen massaero on noin 15-30 prosenttia. Koko autokannan keskimassa nousi vuonna 2024 jo 1 980 kg, eli autot ovat lihoneet yleisesti, eikä syy ole pelkästään akuissa. Neljännen potenssin kaavalla 30 prosenttia painavampi sähköauto vastaa rakenteellisessa rasituksessa ehkä kahta tai kolmea saman luokan polttomoottoriautoa, ei kymmentä tai sataa. Keskustelussa sekoitetaan usein kaksi täysin eri ilmiötä: pinnan kuluminen ja rakenteen väsyminen. Nastat hiertävät asvaltin pintaa, ja tässä vilkkaasti liikennöityjen teiden henkilöautoliikenne on pääosassa käyttövoimasta riippumatta. Akselipaino taas taivuttaa ja väsyttää tien pohjarakenteita, ja tässä raskas kalusto dominoi aivan täysin. Kahden henkilöauton välinen painoero ei vaikuta ilmiöön kokonaisuudelle ratkaisevasti. Jos verotusta halutaan tulevaisuudessa kytkeä tien kulumiseen, oikeat mittarit ovat akselipaino, telimassa ja nastojen käyttö. Täyssähköautosta maksetaan jo nyt käyttövoimaveroa, eikä vaatimus verotuksen huomattavasta kiristämisestä painon perusteella saa tukea todellisista luvuista. Ennen hätäisiä johtopäätöksiä kannattaa kysyä, kumpi tien rakenteen lopulta väsyttää, se noin paritonninen sähköauto vai samalla tiellä joka yö ajava 76 tonnin yhdistelmä. #sähköautot #liikenne #tiekustannukset
No johan pomppas! Konsulttiyhtiö suosittelee jatkamaan Apotin käyttöä hurjasta 850 miljoonan euron hintalapusta huolimatta. Siis Apottiin, joka poikkeuksetta saa heikoimmat arvosanat käyttäjäkokemuksesta potilastietojärjestelmien vertailussa? Apottiin, jonka osa tilaajista on jo hylännyt kelvottomana järjestelmänä? Mor-jens. Minä taas suosittelen, ettei tällaisille höpönlöpöä suoltaville konsulttiyhtiöille tai Apottiin laiteta enää euroakaan. Suomessahan siis on jo monta toimivaa potilastietojärjestelmää. Niistä kärkeen nousee tyypillisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) käytössä oleva ja Suomessa kehitetty ESKO. En tiedä maalaisjärjestä, mutta ainakin insinöörilogiikalla läpisurkean, kalliin ja ulkomaisen Apotin välitön vaihtaminen hyvin toimivaan, halvempaa, kotimaiseen ESKOon kannattaa aloittaa heti tänään. https://t.co/qm4zf7QGez https://t.co/XiM5eov1kW #terveydenhuolto #potilastietojärjestelmä #konsultointi
Pia Kauma kaappasi kokoomuksen shown ja nyt varapuheenjohtaja sanoo: hold my beer! Koko Tieteen Vapaus onnistuttiin turvaamaan lisäämällä budjettiin vain neljä miljoonaa euroa. Näin innovatiiviseen kustannustehokkuuteen ei kykene kuin kokoomuslainen diplomi-insinööri 😊 https://t.co/T0h5mGI3nv #kokoomus #poliikka #budjetti
Se on erikoista, että maahanmuuton fiskaalisten vaikutusten tutkimukset mm. Briteistä, Hollannista ja Tanskasta käytännössä vain sivuutetaan. Tulos siis on, että ETA-maiden ulkopuolisen maahanmuuton nettokontribuutio talouteen on negatiivinen. Tietenkin aina löydetään yksittäinen insinööri tai 5 tonnin tiliä tekevä Wolt-kuski, mutta tämä ei ison kuvan tulosta muuta. Kuitenkin ainoa sallittu totuus on jankuttaa papukaijan lailla työperäisestä maahanmuutosta ja huoltosuhteesta, vaikka se on faktojen vastaista. Rautalangasta: myös työperäinen maahanmuutto on tappiollista. Jostain syystä IPCC ilmastomalleihin on pakko uskoa, mutta ei näihin tutkimuksiin. Väärin tutkittu. #maahanmuutto #fiskaalisetvaikutukset #tutkimus
Ovatko kolmenkympin kuukausittaiset opintolainan korkokulut taakka töissä käyvälle insinöörille? Eivät ole. Yle teki kuitenkin viime viikolla jutun, jossa haastateltu insinööri väitti päinvastaista. Toimittaja ei haastanut ällistyttävää väitettä. Juttu paljastaa kaksi sosiaaliturvaa käsittelevätn journalismin ongelmaa. Yksi on opintolainan kauhistelu. Lainaaminen opintoja varten on aivan yhtä luonnollista kuin vaikka asuntoa varten. Lehtijutuissa arkinen lainanotto näyttäytyy kuitenkin hirveänä asiana, johon ilkeä yhteiskunta pakottaa. Toinen on sosiaaliturvan saajien jättäminen haastamatta. Ihmisiä pitää kohdella kunnioittavasti nykyisessä kärjistyneessä ilmipiirissä. Tulonsiirtojen saajia pitää kuitenkin kohdella myös aikuisina, joilta kysytään vaikeatkin kysymykset. Linkki Suomen kuvalehden kolumniin alla. #opintolaina #sosiaaliturva #journalismi
Emilialla on 15t€ opintolainan insinööriopintojen jälkeen. Valtio on maksanut opintolainahyvitystä viitisen tonnia ja Kela maksoi korkojakin osittain. Nyt korkoihin menee 30€/kk, jonka takia Emilia ei ottaisi enää "mistään hinnasta" opintolainaa. Kuulostaa hölmöltä. https://t.co/VSpuPPpMPN #opintolaina #korko #opintotuki
Huippuosaajia tehdään taito kerrallaan. Kun ensin oppii ajamaan apupyörättä, voi jokin päivä olla vaikka insinööri. Seuraavaksi sitten uimataito ja sormilaskut #kehitys #taito #oppiminen
Olen seurustellut naisten kanssa, joilla on ollut muun muassa seuraava koulutus tai ammatti: - Siivooja - Leipuri - Diplomi-insinööri - Tutkija - Kampaaja - Lääketeknikko Missään kohtaa naisen koulutuksella tai työpaikalla ei ole ollut minulle mitään merkitystä, eikä se ole korottanut heidän tasoaan silmissäni, vaan kaikista tärkeimmät asiat ovat aina olleet, että: - Me pidämme toisistamme. - Me olemme lojaaleja toisillemme. - Me tuemme toisiamme. - Me ymmärrämme toisiamme. Jos Kallion sinkkunaiset haluavat löytää itselleen miehen, niin heidän kannattaa muistaa se, että aika yleisesti miesten silmissä tasoasi ei korota se, että sinulla on joku korkea koulutus, teet siistejä toimistotöitä, käyt ravintoloissa syömässä ja matkustelet satunnaisesti ulkomaille. Tasoasi nostaa se, miten käyttäydyt ja kohtelet miestäsi. #Rakkaus #Suhteet #Ymmärrys
Paikallinen insinööri esittelee mitä 50 miljoonan euron Suomesta saadulla apurahalla on saatu aikaiseksi. https://t.co/7mCYhftqin #Suomi #insinööri #tutkimus
Uhkasin tehdä säälimättömän maalitustwiitin, ellei tahtooni suostuta. En tee tätä kevyin perustein, vaan sydämeni on raskas ja sieluni itkee katkeria kyyneleitä. Erityisen pahalta tämä tuntuu, koska joudun tekemään tämän toiselle diplomi-insinöörille. Täten maalitan @JoonasKiviranta, koska lukuisista kehotuksista huolimatta tämä ei ole vapaaehtoisesti suostunut toimimaan haluamallani tavalla. Mies nimittäin pitäisi saada ehdolle eduskuntavaaleissa Pirkanmaalla. Voitteko yhdessä painostaa kommenteissa Joonasta, jotta listalle saataisiin tämä erinomainen ehdokas? #eduskuntavaalit #Pirkanmaa #vaalipaine
