Search

Mats Uotila wrote that he remembers the memes where Päivi Räsänen wanted to ban everything, but said that her political experience had taught her that it was the green-left who compiled the lists of prohibitions. According to Uotila, the greens made a proposal in the council to restrict heavy transportation traffic in Tampere. He mentioned that previous proposals had concerned limiting advertising on the city's billboards and adding black sausage to the list of prohibitions. Uotila said he does not intend to support the proposals. #politiikka #Tampere #meemit (translated)

The government has reached an agreement on regulating fuel prices, which includes 30 million euros in support and tax incentives for the transport and agricultural sectors, but according to Minister Multala, the measures have little impact on consumer prices. #polttoaineet #hallitus #bensakiista (translated)

Miko Bergbom referred to the assessment of the representative from the Swedish People's Party, indicating that fuel prices in Finland would not rise high enough for the climate policy goals to be compromised. According to Bergbom, the distribution obligation was strictly adhered to for the benefit of individual companies and climate actions, while the transportation sector and ordinary drivers were overlooked. #ilmastopolitiikka #kestäväkehitys #suomi (translated)

Henri Vanhanen warned about Finland's security and wrote that according to Denmark's Security and Intelligence Service PET, Russia had begun sabotage operations against Danish defense companies. According to him, companies supplying weapons and equipment to Ukraine were particularly targeted. Vanhanen stated that PET assessed that Moscow had aimed to reduce European support for Ukraine through intimidation and harassment and was now trying to harm weapons production and supply chains. Vanhanen wrote that perpetrators of the strikes were recruited via social media and were first paid for photographing and gathering intelligence on targets, and later for sabotage. According to him, this allowed operations without the direct involvement of Russian intelligence officers. He warned that Russia aimed to extend the effects of the war to NATO countries and also assessed that Finland's defense industry's production facilities, subcontractors, personnel, and supply chains could be targets. Vanhanen believed that protecting them required cooperation between companies and authorities, and urged NATO to assess when individual sabotage attacks would constitute a systematic campaign against the alliance's defense capability. https://t.co/CgjnDAjDhY #Turvallisuus #Ukraina #Venäjä (translated)

Samu Mökillä wrote that in Finland, with its long distances, many families needed a car for their daily lives, and that the fuel prices raised by the Middle East crisis had increased the cost of essential transportation. He criticized the proposal to use the commuting tax deduction to alleviate the situation, arguing that it mainly benefited commuters. According to him, the support would not help, for example, farmers, the transport sector, or lawnmowers. Mökkilä asked why fuel prices could be lowered elsewhere in the world but not in Finland, and considered the commuting tax deduction insufficient if the cost of living was also rising. He estimated that individual support lost its significance as general inflation consumed purchasing power. The rise in fuel costs would also increase freight rates, food production, industry, and logistics, which would be reflected in the prices of many products. He called for a reduction in distribution obligations and taxes instead of subsidies and described the commuting support as a small band-aid for a broader increase in living costs. According to Mökillä, politicians wanted to appear to be doing something, even if the support's impact on people's wallets was overshadowed by rising prices. Mökkilä also wrote that the state budget was heavily in deficit and dependent on revenues collected from motorists. He stated that high fuel taxes were part of climate policy, but rural residents, actors in the transport sector, and small entrepreneurs often had no opportunity to change their fleets or reduce driving. He criticized politicians for disregarding the situation of ordinary Finns, saying that while there was talk of savings, millions were sent to a terrorist organization. #Suomi #polttoaine #talous (translated)

Velvoite sekoittaa polttoaineeseen 19,5% uusiutuvia nostaa hintaa. Ruotsi on alentanut jakeluvelvoitettaan. Monille suomalaisille oma auto on välttämättömyys. Kuljetusalan kustannusten kasvu heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja nostaa hintoja. Nyt on aika toimiin! https://t.co/Ldfu6WIr8v #polttoaine #uusiutuvat #kilpailukyky #FI #SE

Tästä jutusta noin tunnin sisällä lähtee kuljetusalalta viestit asiakkaille. ”Polttoaineen nousun vuoksi joudumme nostamaan väliaikaisesti hintaa”. Siitä noin kaksi tuntia, hinnat ovat nousseet kaupoissa. Hinnat eivät putoa enää samalle tasolle. https://t.co/3aejHiCY1x #polttoaine #hinnoittelu #kuljetusala #FI

Oikein mukavaa sunnuntaihuomenta äXän polttisautoilijat ja kuljetusalan ihmiset ☕️🌞😊🚗. Ensi vuonna jos maailmanmarkkinahinta ei laske niin alamme olemaan n. 3€ litrahinnassa. Tämä jos jokin syö kyllä kasvun koska kaikki siis ihan kaikki tavarakuljetukset kulkee ketjun jossain vaiheessa kumipyörillä. Kuljetusliikkeet on pakotettu nostamaan kuljetusten hintoja, joka taas heijastuu kuluttajahintoihin. Ollaan jälleen oravanpyörässä, koska @kokoomus vastustaa jakeluvelvoitteen alentamista. Jakeluvelvoite joka luultavasti tuplaantuu (Euroissa) ensi vuoden alusta. Koko himmeli on @kokoomus:lta ilmastoposeeraus sekä vihervasemmiston ja EU:n hanurin nuolemista. #kuljetusala #polttisautoilu #kasvu

Salilla kuulin keskustelun miten kuljetusalan yrittäjän polttoainelasku oli noussut 100 tuhatta euroa. Demokratia on siitä hieno systeemi, että tyypit jotka valittaa opintolainan lyhennuksistä, HSL tarkastusmaksuista ja kuukautisköyhyydestä pääsee päättämään näiden yrittäjien asioista. Vasemmistolla ei ole mitään käsitystä miten elinkeinoelämä edes toimii. Raha vain tulee jostain ja sitä voi loputtomasti verottaa. #politiikka #yrittäjyys #talous

Raaka-öljyn hinnannousu muodostaa valtavan riskin Suomen vasta-alkaneelle talouskasvulle. - Kuljetuskustannukset räjähtävät - Kotitalouksien ostovoima kärsii - EKP:n koronnostot ovat lääkkeeksi naamioitua myrkkyä. @persut ovat valmiina toimiin, miten muut? Nyt tarvitaan roima lasku jakeluvelvoitteeseen sekä 300meur bensaveron lasku, joka rahoitetaan kehitysmäärärahoista. #talous #öljy #politiikka

Siivotessa tuli yhtäkkiä pysäyttävä muisto mieleen vuosien takaa. Kun työreissuni vei minut Afganistanin Kabuliin, tapasin siellä suomalaisen poliisin (ei rauhanturvaaja, enkä oikeaa titteliä tarkalleen tiedä). Pukiessani luotiliivejä ja kypärää hotelliin kuljetusta varten hän sanoi minulle sanat, jotka jäivät ikuisesti mieleen:”Muista, että et lähde hotellista mihinkään. Edustat kaikkea, mitä ne vihaa täällä.” Aatelkaa – ne paikalliset ihmiset eivät edes tienneet, että oon Miia Autero. Silti edustin heille pelkällä olemuksellani jotain sellaista, mikä olisi voinut herättää niin suuren vihan, että se olisi ehkä jopa vienyt minulta henkeni. Aika hurja ajatus näin jälkikäteenkin mietittynä kotona lattiaa hinkatessa lökäpöksyissä. #muistot #Afganistan #kokemukset

Piti palata vanhaan vääntöön facebookissa, joten jaetaan nyt tännekin: Miksi STEA avustusten leikkaus on järkevää? Silmiä avaavaa on kuunnella pohjalle tämä: https://t.co/5XLXeSZTLM Otetaan esimerkiksi kehitysvammaliitto. Merkittävä osa sen toiminnasta ja resursseista menee vaikuttamiseen ja lobbaamiseen, lausuntojen ja kannanottojen tekemiseen, työryhmiin osallistumiseen, päättäjien tapaamiseen, koulutuksiin, webinaareihin, työpajoihin, tietoiskuihin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kehitysvammaliitto itse kertoo vuoden 2025 toiminnastaan esimerkiksi antaneensa 17 lausuntoa ja kannanottoa, toimineensa 35 työ- ja ohjausryhmässä sekä tavanneensa kansanedustajia, avustajia ja muita päättäjiä. Kysymys siis kuuluu: paljonko käytetystä rahasta muuttuu lopulta konkreettiseksi avuksi kehitysvammaisen ihmisen arjessa. Kehitysvammaliitto sai vuonna 2025 noin 2,4 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta. Liitolla oli vuoden aikana 52 palkattua työntekijää. Jos sama 2,4 miljoonaa euroa käytettäisiin suoraan palvelujen ostamiseen ja avun hinnaksi oletettaisiin esimerkiksi 60 euroa tunnilta, rahalla voitaisiin ostaa noin 40 000 tuntia konkreettista apua vuodessa. Tämä olisi kymmeniä kertoja tehokkaampaa, kuin liittojen rahoittaminen. Tehottomuudesta kertoo myös se, että kehitysvammaliitto kertoo antaneensa vuonna 2025 neuvontaa 3 842 yhteydenottajalle. Vertailun mittakaavaksi: 40 000 tuntia jaettuna 3 842 henkilölle olisi keskimäärin noin 10,4 tuntia henkilökohtaista apua jokaiselle, jos se toteutettaisiin markkinaehtoisesti. Nyt henkilö saa puhelun verran neuvontaa... tehokasta?🙄 Kehitysvammaliiton Papunetilla, selkokielen kehittämisellä tai muulla ”asiantuntijatyön" kohdalla pitää kysyä : onko tehokkaampaa rahoittaa järjestörakennetta, lobbausta, lausuntoja, seminaareja ja työryhmiä vai antaa mahdollisimman suuri osa rahasta suoraan apua tarvitsevien ihmisten palveluihin? Tässä on ongelman ydin. Vammaisten varsinaisten palvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Liitot tuottavat lähinnä ”oheispalveluja”. Ts. Jos ihminen saa sydänkohtauksen, hän soittaa ambulanssin. Ei hän soita Sydänliittoon. Samalla tavoin kehitysvammaisen ihmisen jokapäiväisessä avuntarpeessa palveluvastuu on ensisijaisesti hyvinvointialueella, ei etujärjestöllä. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) järjestää vammaisille muun muassa henkilökohtaista apua, asumisen tukea, kuljetuspalveluja, vammaissosiaalityötä sekä vammaispalvelujen neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi hyvinvointialue järjestää omaishoidon tukea silloin, kun vammaisen tai sairaan henkilön hoito ja huolenpito tapahtuvat kotona. Keusotessa henkilökohtaista apua voidaan toteuttaa myös palvelusetelillä tai kilpailutetulta yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavana palveluna. Markkinaehtoista palvelutuotantoa voidaan siis käyttää aivan hyvin julkisen järjestämisvastuun sisällä. Rahan voisi esimerkiksi kanavoida hyvinvointialueiden kautta palveluseteleiksi tai kilpailuttaa palvelut niin, että koulutetut yksityiset palveluntuottajat voisivat tarjota konkreettista apua suoraan vammaisille ihmisille. Mitä siis loppujen lopuksi tarkoittaa ”hyvinvointivaltio” tai ”pienten puolella oleminen”? Onko se mahdollisimman viisasta ja vaikuttavaa auttamista – vai rahojen kaatamista rälssiin? Niin, ja lukekaa se @ottojuote räikkä tähän perään. Se tiivistää kaiken oleellisen. https://t.co/pqg2qBYd0u Lähteet: https://t.co/59sBjqIsA9 https://t.co/iTwHDo95Ju…/vammaiset…/henkilokohtainen-apu/ https://t.co/X5kyi5KSq1 https://t.co/VnQDQOi3Dc #vammaiset #hyvinvointi #STEA

Nollapäästövyöhykkeet ovat taas yksi loistava esimerkki siitä, miten tavallisen arjen kustannukset voidaan uhrata täysin surutta ilmastotavoitteiden alttarille. Espoo ja Helsinki valmistelevat alueita, joille kuorma- ja pakettiautoilla saisi ajaa vain ilman pakokaasupäästöjä. Tämä kuulostaa, jo pelkästään näin kirjoitettuna täysin älyttömältä! 👉Samaan aikaan faktat ovat nämä: Uudellamaalla kestävillä käyttövoimilla kulkevien pakettiautojen osuus on 5,4 % ja kuorma-autojen 2,3 %. Täyssähköisiä kuorma-autoja on liikenteessä alle prosentti. Ja nyt vaaditaan, että tästä kalustosta pitäisi nyt hypätä lähes suoraan nollapäästöihin. Mahdotonta, kyllä! 👉Sitten se tärkein kysymys, tässä hullussa ilmastohysteriassa; kuka maksaa? Vastaus ei myöskään mieltä nosta. Kuljetusyrittäjä tietysti maksaa uuden kaluston. Yritys maksaa latausinfran. Kauppa maksaa kalliimman kuljetuksen. Lopulta lasku kuitenkin päätyy aivan tavallisesti kuluttajalle. Vaikka kuinka vasemmisto haluaisikin, ruoka ei ilmesty kauppaan ratikalla. Rakennustarvikkeet eivät lennä työmaalle sähköpotkulaudalla. Pakettiliikenne, huolto, rakentaminen ja kauppojen tavaratoimitukset tarvitsevat kuorma- ja pakettiautoja, ne ovat välttämättömyys jo pelkästään huoltovarmuudenkin kannalta. Yllätyksenä ei tule, että suunnitelmasta puuttuvat vielä vyöhykkeiden laajuus, siirtymäajat ja tarkemmat toteutustavat. Ensin päätetään poliittinen tavoite ja vasta myöhemmin selvitetään, miten yritykset siitä selviävät. No, eivät mitenkään! Tämä järjestys on nurinkurinen. Päästöjä voidaan vähentää teknologian kehittyessä ja kaluston uusiutuessa. Yrityksiä ei tarvitse pakottaa ennenaikaiseen kalustoremonttiin poliittisella liikennekiellolla. Eihän kaupunkien tehtävä ei ole vaikeuttaa työn tekemistä. Ilmastopolitiikka, joka unohtaa hinnan, yrittäjän ja tavallisen ihmisen arjen tarpeet, on huonoa politiikkaa riippumatta siitä, kuinka vihreällä otsikolla se myydään tai kuinka kiilusilmäisesti sitä yritetään runnoa väkisin läpi. 👇 #ilmastopolitiikka #kestävyys #liikenne