Search

Meteorologist Pekka Pouta states that the exceptionally strong El Niño phenomenon is causing many challenges, but on the other hand, it also brings good news for the Caribbean and the eastern coast of the United States, as the hurricane season is expected to be exceptionally calm. (translated)

Sain viestiä helsinkiläisen ala-asteen rehtorilta. Hän halusi kertoa koulujen arjesta. Asioista joista media vaikenee. Tapasimme kasvotusten ja kuuntelin. Rehtori pyysi, että tämän henkilöllisyys pysyisi salassa. Sen lupasin. Hän kuitenkin toivoi, että tämän kertomat asiat tulisivat julkisuuteen. Senkin lupasin. 1. Parrakkaat 2. luokkalaiset Rehtori kertoi, että koulun 2. luokalle oli nyt syksyllä tullut uusi oppilas. 180 senttinen parrakas miehenalku. Henkilöllisyystodistuksen mukaan poika oli 8 vuotta vanha. Rehtori näki heti, että lapsi on vähintään 15-vuotias, ehkä vanhempikin. Kyse ei ole vain yhdestä tapauksesta vaan laajemmasta ilmiöstä, joka kosketaa erityisesti erään Itä-Afrikan maan ja muutaman Lähi-idän valtion kansalaisia. Ja ongelma muodostuu sitä suuremmaksi, mitä vanhemmaksi lapset kasvavat. Pahimmillaan yläkoululaisten seassa istuu yli 20-vuotiaita "lapsia". Koulut ovat ilmiön edessä voimattomia. Ei ole ketään viranomaista, kuka voisi ryhtyä selvittämään tilannetta. Ikätestit edellyttävät lapsen vanhempien suostumusta. Rehtorilla olikin konkreettinen ehdotus: jos koulussa herää perusteltu epäily lapsen todellisesta iästä, tulisi tämä voida määrätä tarkempiin ikätutkimuksiin. Tämä olisi kaikkien edun mukaista. 2. Koston kulttuuri Rehtori valitteli, kuinka tiettyjen ulkomaalaisten oppilaiden keskuudessa vallitsee koston kulttuuri. Suomalainen tapa sopia ja antaa anteeksi on heille vieras. Tässä ulkomaisessa kulttuurissa vääryys täytyy kostaa. Lapsi kostaa toiselle lapselle. Isoveli toiselle isoveljelle ja perhe toiselle perheelle. Hymyily väärällä hetkellä saattaa myöhemmin johtaa hymyilijän puukottamiseen. Perheen ja suvun kunnia menee kaiken edelle. Jopa suomalaisten lakien. 3. Tulkkauskustannukset Rehtori valitteli, kuinka koulun budjetista merkittävä osa menee tulkkauskustannuksiin. Jopa vuosia Suomessa asuneet vanhemmat saattavat ilmoittaa tarvitsevansa tulkkia. Pahimmillaan tulkki on tilattu, mutta vanhemmat jättävät tulematta sovittuun palaveriin. Rahaa palaa taivaan tuliin. Tilanne on erityisen ikävä, kun kouluilla on muutenkin tiukat budjetit. Ratkaisu voisi olla sama kuin Tanskassa: veronmaksajien kustantama tulkkaus loppuu, kun olet asunut kaksi vuotta maassa. 4. Taksimatkat Suomalaiset lapset liikkuvat yhä vähemmän ja ovat entistä lihavampia. Samaan aikaan yhä suurempi osa oppilaista on oikeutettuja liikkumaan koulun ja kodin välisen matkan taksilla. Taksimatkat muodostavat ison kustannuksen veronmaksajille. Tällä hetkellä taksimatkaan ovat oikeutettuja monet sellaisetkin oppilaat, jotka kykenisivät ongelmitta matkustamaan julkisilla. Mutta kun taksioikeus on kerran myönnetty, sitä on vaikea ottaa pois. 5. S2-oppilaiden liiallinen määrä Rehtori kertoi, että S2-oppilaiden liiallinen määrä vaikeuttaa opettamista ja heikentää oppimistuloksia. Kun oppilaista puolet tai enemmän puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, eivät he opi ikinä suomea. Samalla myös muissa aineissa oppimistulokset heikkevät. Rehtori totesi, että maltillinen määrä S2-oppilaita mahdollistaa opetuksen asianmukaisen järjestämisen siten, että oppimistulokset eivät heikkene. Nykyisin käytössä olevat jäykät oppilaaksiottoalueet eivät mahdollista S2-oppilaiden tasaisempaa jakamista. Rehtori totesi, että kouluilla tulisi olla laajemmat oikeudet sopia keskenään oppilasmääristä ja etenkin S2-oppilaiden jakautumisesta eri koulujen välillä. #Koulutus #Maahanmuutto #Yhteiskunta

Sen olen valtuustossa oppinut, että näitä teemoja on mahdotonta sivuta edes maltillisin sanamuodoin ilman, että joku tulkitsee ne verisinä loukkauksina ja hyökkäyksinä. Ymmärrystä, tai halua, puhua yksilöiden sijaan ilmiötasoista ei kaikilla ole. #politiikka #yhteiskunta #keskustelu

Professor Ilari Sääksjärvi confirms that the Amazon rainforest is indeed in very poor condition due to the effects of the El Niño phenomenon and climate change, and warns that the area is close to a tipping point, beyond which could lead to a significant change of the ecosystem into a dry shrubland. (translated)

Muistatteko ajan, kun päättäjät ja asiantuntijat eivät tunnistaneetkaan ilmiöitä kuten "elintasosiirtolaisuus", "turvapaikkabisnes" tai "kotouttamisteollisuus"? Hyviin tarkoitusperiin verhottua rahastusta, ja sinä maksat. https://t.co/dwFM4e6pY6 #ilmasto #maahanmuutto #yhteiskunta

Ketjussa kysyttiin, että miksi vasta nyt herätään S2 oppilaiden aiheuttamaan ongelmaan? Vastaan. Opettajat eivät ole pitäneet ääntä aiemmin, koska rehellisyydestä on rangaistu. Kun ilmiö kasvoi, suora puhe S2 -oppilaiden määrästä, kielitaidottomuudesta ja häiriöistä leimattiin nopeasti rasismiksi tai vihapuheeksi. Media ja poliittinen kulttuuri ovat luoneet ilmaston, jossa asian esille nostaminen uhkaa uraa ja työrauhaa. Monet valitsevat hiljaisuuden tai anonyymin kommentoinnin - kuten MTV:n jutussakin yhä tehdään. ​Muutos on tapahtunut hitaasti. "Kuin sammakkoa olisi keitetty". Opettajat keskittyvät selviytymään arjesta: eriyttämään, rauhoittamaan ja paikkaamaan. Julkinen keskustelu on jäänyt toissijaiseksi, sivuutettu - liian harva poliitikko tai puolue on rohkaissut julkista keskustelua, eikä valtamedia ole uutisoinut ilmiöstä tarpeeksi. Ammatillisessa kulttuurissa inkluusio on ollut lähes pyhä arvo ja sen kritisointi tabu. ​Nyt tilanne on jo niin pitkällä, ettei vaihtoehtoja enää ole. Luokkahuoneiden todellisuus on puskenut läpi. On hyvä, että puhutaan - mutta myöhäistä se silti on. Vai onko? Jotain tarttis tehrä mieluusti jo eilen! Tilanne on varsinkin pääkaupunkiseudun S2 valtaisissa kouluissa täysin sietämätön. #Koulutus #Päivitys #Inkluusio

Orwell kirjoitti 1984:ssa, että juuri nuoret naiset olivat totalitaarisen puolueen innokkaimpia kannattajia. He toistivat iskulauseita, vahtivat muita ja olivat herkkiä huomaamaan ympärillään ”väärinajattelua”. Nykyään tuo kohta kuitataan helposti naisvihamielisenä. Että Orwell muka sanoi naisten olevan idiootteja, jotka uskovat kaiken mitä heille syötetään. Mun mielestä siinä on paljon kiinnostavampi ajatus. Propaganda ei koskaan myy itseään propagandana. Kukaan ei sano sulle: ”Luovu vapaudestasi ja anna valtiolle enemmän valtaa.” Sen sijaan sanotaan: Ajattele heikoimpia. Pidetään kaikki turvassa. Suojele vähemmistöjä. Ole empaattinen. Ole suvaitsevainen. Ole hyvä ihminen. Eli vedotaan asioihin, jotka kuulostavat lähtökohtaisesti hyviltä. Ja juuri tässä vasemmisto on ollut erityisen hyvä. Lähes kaikki pystytään paketoimaan empatian, turvallisuuden, huolenpidon ja muiden suojelemisen ympärille. Ei siis ihme, että tällainen viestintä näyttää vetoavan erityisen hyvin naisiin. HS:n gallupissa SDP:n arvioidaan saaneen noin 59 000 naisäänestäjää lisää samalla kun kokoomus on menettänyt noin 64 000. Tutkija selittää kasvavaa sukupuolieroa koulutuseroilla ja sosiaalisen median logiikalla. Varmasti niilläkin on merkitystä. Mutta ehkä pitäisi uskaltaa kysyä myös se ilmeinen kysymys: Miksi juuri vasemmiston viesti vetoaa naisiin niin paljon? Jos sulle kerrotaan vuodesta toiseen, että juuri meidän puolemme ”välittää”, ”suojelee heikoimpia” ja ”pitää ihmisistä huolta”, politiikasta tulee helposti osa omaa moraalista identiteettiä. Et enää vain kannata tiettyä politiikkaa. Koet olevasi hyvä ihminen, koska kannatat sitä. Ja siinä kohtaa vastapuolta ei tarvitse enää voittaa argumenteilla. Riittää, että siitä tehdään kylmä, itsekäs, suvaitsematon tai paha. Mutta tässä ei ole kyse siitä, että naiset olisivat tyhmiä. Miehiin on käytetty ihan samaa temppua kautta historian. Miesten haluun suojella omiaan, taistella, olla rohkea ja puolustaa maataan on vedottu, jotta miljoonat miehet on saatu lähtemään sotiin ja jopa kuolemaan päätöksistä, jotka joku muu on tehnyt turvallisesti kaukana rintamalta. Onko mies silloin tyhmä? Ei. Hänen vahvuuksiaan on vain osattu käyttää hyväksi. Sama perusmekanismi toimii kaikkien kohdalla. Toiselle myydään empatiaa. Toiselle kunniaa. Toiselle turvallisuutta. Toiselle kapinaa. Hyvä propaganda löytää sen napin, jota juuri sinussa kannattaa painaa. Ja tässä tulee mun mielestä Orwellin kiinnostavin opetus. Totalitaarinen järjestelmä ei pysy pystyssä vain poliisien ja väkivallan avulla. Se tarvitsee tavallisia ihmisiä valvomaan toisiaan. Naapuri vahtii naapuria. Työkaveri työkaveria. Lapsi vanhempiaan. Mitä enemmän ihmiset alkavat ajatella, että väärän mielipiteen omaava on moraalisesti huono ihminen, sitä helpommaksi myös toisten kontrollointi muuttuu. Siksi vahvat ihmisten väliset siteet ovat tärkeitä. Perhe, ystävät ja oma yhteisö ovat paikkoja, joissa ihmisen ei pitäisi joutua ajattelemaan koko ajan poliittisten leimojen kautta. Tämä ei tarkoita, että nykyinen Suomi olisi Orwellin 1984. Mutta mekanismi kannattaa ymmärtää. Propaganda toimii parhaiten silloin, kun se ei tunnu propagandalta. Kun se tuntuu välittämiseltä. Velvollisuudelta. Oikeudenmukaisuudelta. Hyvyydeltä. Ja tässä koko ilmiö tiivistyy aika täydellisesti: ✨ kinda chic äänestää vasemmistoa ✨ Kun politiikasta tehdään osa identiteettiä, estetiikkaa ja hyvän ihmisen imagoa, argumentteja ei enää edes tarvita. Pitää vain näyttää siltä, että on oikealla puolella. #propaganda #politiikka #identiteetti

A Facebook post by the Finns Party MP Mauri Peltokangas, in which he questions the ability of a Muslim social democrat to advocate for the interests of native Finns, has sparked strong criticism and concern about racism, which many consider a problematic and becoming more commonplace phenomenon in Finland. (translated)

Kuten sanottua, tämä on jokapäiväistä Tänään HS:n Vision (€) keskiössä "kympin tytöt", nuo kuuliaiset ja kiltit, ja "epäreilut kyvyttömät miehet", jotka käyttävät työssään tekoälyä. Kun naiset sen sijaan ajattelevat itse. Toimittaja menee alusta alkaen solmuun itsensä kanssa. Tutkimuksen mukaan siis miehistä 33% käyttää työssään tekoälyä, naisista 27%. Ja se kertoo siitä, että miehet huijaavat työelämässä ja etenevät helpommin. Tyhmäkin mies pärjää, kun käyttää tekoälyä. No, kyseisen tutkimuksen tekijä on Lean in, jonka johtaja Sheryl Sandberg on a) tiukka feministi ja b) tätä nykyä jo tunnettu hirviömäisestä pelolla johtamisen tavoistaan. Minkä onneksi toimittajakin sentään tietää. Mutta ei näemmä haittaa häntä. Tätä kutsutaan Suomessa, alan tutkija Risto Uimosen sanoin, Megafoni-ilmiöksi. On Lean In, joka on avoimen feministinen, naisten "voimaannuttamiseen tähtäävä" organisaatio. Heidän "tutkimuksensa". Ja sitä säestää HS, joka on puolestaan naisten ja tyttöjen asemaa vahvistamaan pyrkivä feminismimedia. Tyrkätään faktat sivuun, ideologia edelle. Alkuperäistä "tutkimuksen" tekijää voisi edes hieman epäillä kysymyksenasetteluista, kun sen maine tiedetään. Ja tätäkin vasten saadaan vain 6% ero miesten ja naisten välille. Hakien todennäköisesti aloja, joissa ero saamalla saadaan mahdollisimman suureksi. Ja se saadaan vain 6% tasolle. Ja voi hyvä Visio. Olkaa nyt edes te kykeneviä pyörittämään lukuja. Onko ero tilastollisesti merkittävä? Toimittaja toteaa itse, että "Prosenttiyksikköinä erot näyttävät pieniltä, mutta prosentuaalisesti ne ovat selviä." Mitä ihmettä tuo tarkoittaa? Saanko sanoa ääneen? Ei se mitään, sanon silti. Graduja tehtäessä käy joskus niin, että työn laatija on päättänyt tuloksensa etukäteen. Ja ongelmia tulee vastaan, kun empiiristä tulosaineistoa ei saa millään taipumaan sellaiseksi tulokseksi kuin haluaisi. Tässä sama. Kirjoittaja on päättänyt etukäteen, että ne kympin tytöt ovat taas kerran miehisen, epäreilun vallankäytön alla, jota nyt sitten tekoäly uusimpana naisten vihollisena vahvistaa. Ongelmana vain se, että niin alkuperäisaineisto kuin se, miten toimittaja sitä tulkitsee, eivät tue toimittajan suurta johtopäätöstä. Että tekoäly on uusi miesvallan väline. Toivottavasti Visio ei tee vaikkapa Suomen talouden analyyseja samalla logiikalla. Pahoittelut HS, mutta teidän vaan täytyy käydä näistä itsenne kanssa keskustelua. Näemmä Visiossakin. #feminismi #tekoäly #tasa-arvo

Pelottavinta ilmastonmuutoksessa on poliitikot ja järjestöt, jotka vääristelevät todellisen ilmiön kuvitteelliseksi kriisiksi ja sillä verukkeella heikentävät energiantuotantoa, tekevät elämisestä kalliimpaa, sekä kahmivat itselleen lisää rahaa ja valtaa. Ja sitten kutsuvat lisääntyvää kurjuutta ilmastotoimiksi. #ilmastonmuutos #energiatehokkuus #kestäväkehitys

The difficulties of the Russian economy are described as a schizophrenic phenomenon, where the Kremlin leads economic policy, resulting in ever-increasing government expenditures and economic sanctions imposed by the West, causing tight monetary policy and weakening national confidence in government bonds. (translated)

Kun Minja Koskela @minjakoskela makaa tyylikkäästi sohvalla mustavalkoisessa mekossa ja julistaa, että Purran budjetti on "lisää rahaa rikkaille, kovempaa keppiä köyhille", kyse ei ole vain budjettikritiikistä. Kyse on syvemmästä kulttuurisesta ja psykologisesta muutoksesta, joka on tapahtunut vasemmistossa. Aiemmin vasemmistoliitto @vasemmisto (ja sen edeltäjät) oli aidosti duunaripuolue. Nykyään sen viestinnän kärkenä ovat lähes päivittäin "köyhät". Keitä nämä köyhät oikeastaan ovat? Eivät ainakaan ay-liikkeen johtajia, joiden palkat ovat moninkertaisia keskivertosuomalaiseen verrattuna. Eivätkä he ole puolueen näkyvimpiä hahmoja, joiden elämäntapa, koulutus ja sosiaaliset verkostot kuuluvat aivan toiseen yhteiskuntaluokkaan. Tässä suhteessa Gad Saadin @GadSaad analyysi on valaiseva. Saad kuvaa kirjassaan "The Parasitic Mind", miten tietyt ideat toimivat kuin aivoihin iskeytyvät loiset. Ne kaappaavat isäntänsä ajattelun, tekevät tämän immuuniksi vasta-argumenteille ja leviävät sosiaalisesti, koska ne tarjoavat moraalisia palkintoja. Yksi voimakkaimmista tällaisista ajatusloisista on "uhriutumisen kultti" (victimhood as a virtue). Kun uhriasemasta tulee moraalista valuuttaa, politiikka ei enää keskity siihen, miten mahdollisimman moni nousisi pois köyhyydestä. Sen sijaan keskitytään siihen, kuka on riittävän suuri uhri ansaitakseen myötätuntoa ja resursseja. Samalla syntyy performatiivista empatiaa: näyttävää, julkista myötätuntoa, jonka päätehtävänä on osoittaa kuuluvuutta omaan sisäpiiriin ja hankkia siellä statusta. Koskelan kuva on tästä klassinen esimerkki. Eleganssi, poseeraaminen ja huoliteltu estetiikka yhdistettynä "köyhien" puolustamiseen ei ole sattumaa. Se on viesti omasta asemasta: "Minä olen riittävän valveutunut, riittävän myötätuntoinen ja historian oikealla puolella." Evoluution näkökulmasta tämä on täysin ymmärrettävää, sillä ihminen on sosiaalinen eläin, joka hakee hyväksyntää ja asemaa ryhmässään. Ongelma syntyy, kun tällainen viestintä irtoaa todellisuudesta ja alkaa syrjäyttää konkreettisen politiikan, joka aidosti auttaisi pienituloisia. Saad on myöhemmin laajentanut ajatusta "itsetuhoiseen empatiaan"(suicidal empathy). Se tarkoittaa tilannetta, jossa empatia vääristyy niin, että se alkaa vahingoittaa koko yhteiskunnan toimivuutta - ja jopa niiden ryhmien pitkän aikavälin etuja, joita sen pitäisi puolustaa. Tämä vinouma syntyy, kun politiikan kieli keskittyy yhä enemmän uhrihierarkioihin ja yhä vähemmän työn, osaamisen ja taloudellisen nousun mahdollistamiseen. Suomessa tämä näkyy selvästi. Perinteinen teollisuustyöväki on hiljalleen vähentynyt vasemmiston aktiivien ja äänestäjien joukossa. Tilalle on tullut julkisen sektorin ammattilaisia, järjestöväkeä, opiskelijoita ja aktivisteja. "Köyhistä" on tullut enemmän symbolinen kategoria kuin konkreettinen ihmisryhmä, jonka elinoloja pyrittäisiin systemaattisesti parantamaan työn ja talouskasvun avulla. Lopputulos on teatteria. Budjettikritiikki tiivistyy iskulauseisiin kuten "rikkaat vastaan köyhät", vaikka todelliset ongelmat - kannustinloukut, työn verotus, osaamisvaje ja julkisen sektorin tehottomuus - jäävät sivuosaan. Samalla ihmiset, jotka tekevät raskasta työtä, maksavat veroja ja yrittävät pitää taloutta pystyssä, kokevat yhä vahvemmin, ettei heitä edusteta. Tämä ei ole vain Suomen ilmiö, vaan sama kehitys on nähtävissä monissa länsimaisissa vasemmistopuolueissa. Kun luokkataistelun korvaa identiteetti- ja uhrikilpailu, ja kun näyttävä hyvesignalointi ohittaa tosiasiat ja talousrealismin, puolue menettää yhteyden niihin, joiden asialla se väittää olevansa. Todellinen myötätunto ei näy sohvalla poseeraamisena. Se näkyy politiikkana, joka tekee työnteosta kannattavaa, koulutuksesta hyödyllistä ja yrittämisestä mahdollista - myös niille, jotka eivät jo kuulu eliittiin. Luku- ja ymmärtämisen suositus: Gad Saad, Suicidal empathy https://t.co/gtHuQ5rIDd #Politiikka #Vasemmistoliitto #Empatia