Search

HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta

”Suomen perinnöt ovat viime vuosina kasvaneet, jolloin myös perintöveroa maksetaan enemmän. Perintöveroa maksettiin vuonna 2022 yhteensä 7,5 miljardia euroa.” Tässä on väärä fakta. Perintö- ja lahjaveroa maksetaan vuodessa yhteensä noin 1 mrd. Poistamalla perintö- ja lahjavero näitäkään vinkkijuttuja ei tarvitsisi kirjoittaa. Samalla talous ja työllisyys kohenisivat. Kaikki voittaisivat kuten Ruotsissa: ”Perintö- ja lahjaveron poistaminen oli melko helppoa, koska sitä maksoivat käytännössä vain ne, joilla ei ollut varaa konsultteihin”, totesi Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson vuonna 2021. Ruotsi on osannut tehdä kansan vaurastumista edistäviä veropäätöksiä, joista ovat hyötyneet kaikki. Milloinhan Suomessa ymmärretään sama, minkä sosiaalidemokraattien vetämä hallitus ymmärsi Ruotsissa jo yli 20 vuotta sitten? https://t.co/REfadPSq5f #perintövero #veropolitiikka #Suomi

Ruotsissa demarit ilmoittavat selkä suorana, etteivät halua maahan varallisuus-, perintö- tai lahjaveroa. Suomessa taas koko vasemmisto ja jopa persut eivät halua poistaa perintö- ja lahjaveroa. Miksi Suomessa suhtautuminen vaurastumiseen on näin hapanta? https://t.co/VPoL1ZhHiR #verotus #Suomi #vaurastuminen

Ohhoh, vasemmisto täräytti lähes 10 miljardin sopeutuslistan, joka koostuu käytännössä kokonaan lisäveroista. Näillä eväillä pääsemme taatusti maailman verotetuimmaksi maaksi🥳 Lista alla. Muutokset tulo-, pääomatulo- ja osinkoverotukseen (Sisältää tuloverotusasteikon progression vahvistamisen, ansiotuloveroasteikon ja pääomatuloveroasteikon yhtenäistämisen sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poiston. Tuloverotuksen kiristykset kompensoitaisiin pieni- ja keskituloisille työntekijöille ns. kiky-maksumuutoksia perumalla, eli siirtämällä palkan sivukuluja takaisin palkansaajilta työnantajille.) 3 000 miljoonaa euroa. Suurten omaisuuksien varallisuusvero (ns. miljonäärivero) 1 000 milj.e. Perintö- ja lahjaverotuksen uudistus 100 milj.e. Yhteisöveron korottaminen 21 prosenttiin 1 300 milj.e. Rahoitustoimintavero (ns. pankkivero) 200 milj.e. Lähdevero osinkoverosta vapautetuille yhteisöille 200 milj.e. Varainsiirtoveron ulottaminen arvopaperikauppaan 0,1 %:n kannalla 100 milj.e. Vakuutuskuorien verottaminen suoria sijoituksia vastaavasti 200 milj.e. Veronumeron käytön laajentaminen harmaan talouden ehkäisemiseksi 150 milj.e Puuttuminen keinotekoisiin korkojärjestelyihin ja pöytälaatikkoyhtiöihin 150 milj.e. Kansainvälisen verosuunnittelun vaikeuttaminen arvonnousuverolla 30 milj.e. Harmaan talouden torjuntatoimien tehostus 100 milj.e. Sokeripitoisuuteen perustuva terveysvero 300 milj.e. Polttoaineverotus vuoden 2023 tasolle ja sitominen indeksiin 300 milj.e. Lentoveron säätäminen 200 milj.e. Ajoneuvoveron kevennyksen peruminen 50 milj.e. Työkoneiden polttoaineen verotuen leikkaaminen 100 milj.e. Polttoturpeen verotukien lakkauttaminen 80 milj.e. Metsävähennyksen laskeminen 50 prosenttiin 50 milj.e. Jaksollisen metsänkasvatustuen vähentäminen 10 milj.e. Metsälahjavähennyksen poisto 10 milj.e. Puupohjaisten polttoaineiden verotuen poistaminen 400 milj.e. Maatalouden fossiilisen energiaveron palautuksen poistaminen 40 milj.e. Maankäytön muutosmaksun käyttöönotto 30 milj.e. Jäteveron veropohjan laajentaminen 30 milj.e. Kaivosjätteen veron käyttöönotto 50 milj.e. Maa-ainesveron käyttöönotto 70 milj.e. Pakkausveron käyttöönotto 35 milj.e. Krääsävero pikamuodille ja pienpaketeille 100 milj.e. Asevelvollisuusarmeijan epäsuorat kustannukset mukaan puolustusmenoihin 1 000 milj.e. Yhteensä 9 385 miljoonaa euroa. Lähde: https://t.co/zOGDyYREoL #verotus #talous #poliikka

Jo pelkkä pääomaverotuksen kiristämisen valmistelu toimii, jos tavoitteena on kiihdyttää pääomapakoa Suomesta, heikentää talouskasvua ja julkista taloutta. Tässä tulee hyvin esiin myös ero Ruotsin demareihin. He ymmärsivät jo aikaa sitten, että maa tarvitsee lisää yksityistä pääomaa. Poistivat mm. perintö- ja lahjaveron. Päätösten seurauksena syntyi Euroopan paras pääomamarkkina ja kasvuyrityksille riittää rahoitusta. Loppu on historiaa. Milloinkahan Suomessa päästäisiin samaan ajatusmalliin? https://t.co/8NrmuR9f0k #pääomaverotus #talouskasvu #Suomi

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi

Kuinka lopetetaan veropakolaisuus? - Pääoma- ja ansiotulojen tasavero 20-25 % - Perintö- ja lahjaveron poisto - Isot säästöt julkisiin menoihin, ALV kilpailukykyiseksi. - Lopetetaan höpinät uusista tai korkeammista veroista. Hyvin yksinkertainen resepti. https://t.co/mdwYe8Dk2O #verotus #talous #politiikka

VOITTO tuli!!! Taas kerran. Pari vuotta sitten jouduin maksamaan älyttömän lahjaveron ilman perusteita. Verojuristikin oli sitä mieltä että kyse oli ”henkilökohtaisesta palvelusta” minua kohtaan. Niin älytön juttu oli. Nyt tuli oikaisu ja saan maksamani rahat takaisin. 🩷🙏🥹 #voitto #lahjavero #oikaisu

Erittäin tärkeä ja todella hyvä linjaus KHO:lta, vanhemmilta saatu jättisumma: Ei ole lahja, eikä siitä siten tarvitse maksaa lahjaveroa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi Verohallinnon päätöksen ja päätyi ratkaisuun, jonka mukaan vanhemmilta saatu yli 200 000 euron suoritus voi olla laina eikä rahalahja. KHO antoi ennakkopäätöksen asiassa, jossa ratkaistiin ero vanhemmilta saadun merkittävän lainan ja rahalahjan välillä. Ennakkopäätös koski tapausta, jossa täysi-ikäinen lapsi sai vuonna 2018 vanhemmiltaan yhteensä 270 000 euroa lainaa asunnon hankintaan. Ennen varojen siirtoa tehtiin velkakirja, jonka mukaan lainasta ei peritä korkoa. Velkakirjan yhteyteen liitettiin takaisinmaksusuunnitelma, jonka mukaan laina on tarkoitus maksaa takaisin vuoden 2045 loppuun mennessä. Lainaa on lyhennetty neljä kertaa vuodessa vuodesta 2022 lähtien. Suunnitelman mukaan lainaa oli pitänyt lyhentää tämän vuoden tammikuuhun mennessä yhteensä 19 750 euroa. Lainansaajan ilmoituksen perusteella tässä aikataulussa on pysytty. Verohallinto: Lahja Verohallinto tulkitsi summan olevan lahja. Aluksi Verohallinto katsoi summan olleen isältä saatu, mutta Verotuksen oikaisulautakunta oikaisi kyseessä olevan molemmilta vanhemmilta saadun lahjan. Oikaisulautakunta määräsi päätöksellään rahan saajaa maksamaan yhteensä 28 600 euroa lahjaveroa rahalahjoista. Verohallinnon oikaisulautakunta hylkäsi lainansaajan vaatimuksen, jonka mukaan kyse oli lainasta eikä lahjasta. Myös Helsingin hallinto-oikeus tuli siihen tulokseen, että kyse on lahjasta, ja se hylkäsi oikaisulautakunnan päätöksiä koskevat valitukset. KHO: Laina Korkein hallinto-oikeus katsoi vastoin Hallinto-oikeuden ja Verohallinnon oikaisulautakunnan päätöksiä, ettei kyse ollut veronalaisesta lahjasta. KHO:n näkemykseen vaikutti se, että lainansaajalla oli taloudellinen valmius maksaa takaisin hänelle suoritettu määrä, lainasta oli laadittu velkakirja, mukana oli takaisinmaksusuunnitelma ja lainaa oli maksettu takaisin tämän suunnitelman mukaisesti. Lainan kriteerit täyttyivät, vaikka lainassa oli usean vuoden lyhennysvapaa, ja laina oli koroton. Korkein hallinto-oikeus kumosi Helsingin hallinto-oikeuden ja Verotuksen oikaisulautakunnan päätökset. Se määräsi Verohallinnon palauttamaan kerätyt lahjaverot korkoineen. Lisäksi se velvoitti Verohallinnon korvaamaan lainansaajan oikeudenkäyntikulut ja 270 euron viivästyskorot. #KHO #lahjavero #laina

Petteri Orpo blokkasi Ylen budjettileikkaukset, perintö- ja lahjaveron poiston, yli miljardin euron vuosittaisten kehitysapumäärärahojen poiston ja nyt hän esti tolkuttomista järjestöavustuksista luopumisen. On siinä miinussaldoa kerrakseen ...🙄 @PetteriOrpo @kokoomus @persut #Suomi #Politiikka #Budjetti

Petteri Orpo pilasi perintö- ja lahjaverosta luopumisen, kehitysaputuen lopettamisen ja nyt hän esti tolkuttomista järjestöavustuksista luopumisen. On siinä miinussaldoa yhdelle heikolle pääministerille ...🙄 @PetteriOrpo @ir_rkp https://t.co/YzShMpHfgM #Politiikka #Suomi #Pääministeri

Kirjoitin blogiin ehdotuksen verotuksen visiosta vuodelle 2035. Miltä kuulostaisi Suomi, jossa: -Ei ole perintö- ja lahjaveroa -Ansiotulojen ylimmät marginaalit 44 % -Yhteisövero 15 % Kuulostaako raikkaalta, rajulta tai uhkarohkealta? Kyseessä ei ole ihmetemppu vaan dynaamiseen talousajatteluun nojaava, asteittain toteutettava polku, jolla vauhditetaan kasvua. Miksi Suomessa keskustellaan niin vähän siitä, miltä verotuksemme näyttää 10 vuoden päästä? https://t.co/rOE1Jzriva #verotus #talous #Suomi

Pääministeri Orpo linjaa tavoitteita: -Perintö- ja lahjavero pois, -ylin marginaalivero alemmas, -työn verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa. Kuulostaa oikeudenmukaiselta. Ja siltä, että jo käynnissä oleva vuosisadan verouudistus Ruotsin tapaan saisi jatkoa. Näin myös tärkeä toimintaympäristön ennakoitavuus säilyisi. #verouudistus #verotus #poliikka