Search

Samuli Katainen stated that he started working at the age of 15, but he had only started accumulating retirement benefits from the age of 23. According to him, after eight years of work and paid pension contributions, he had accumulated zero euros in his own pension. Katainen said that his working career would not continue until the proposed retirement age of 70. #eläke #työelämä #nuoret (translated)

Laura Korpinen wondered why the retirement age was tied to a fixed age rather than the length of one's career. She suggested that one could retire after a certain number of working years and found it strange that those who started their careers at 18 and 28 had the same retirement age. #eläke #työura #ikä (translated)

Alex Günsberg wrote that the Ministry of Finance had proposed raising the minimum retirement age to 70. He stated that people had been paying pension contributions throughout their working lives with the promise that retirement would begin at a certain age, but now the threshold had been moved without asking them. Günsberg estimated that the changes would continue until there was no clear limit to the retirement age. He claimed that pension funds were the property of the state and described people as becoming dependent on the support of a socialist central planner. #eläke #vanhuuseläke #oikeudet (translated)

Moni on toivonut keskustelua sijoitusvarallisuuden avulla elämisestä, tässä tulee ajatuksia… 💸 Aihe on haastava, sillä toimimalla optimaalisesti on mahdollista vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi. En itse ole asiantuntija, enkä ole jäänyt varhaiseläkkeelle, vaan elätän itseni sijoittamalla aktiivisesti ja treidaamalla. Jos en siinä onnistu, niin etsin muita töitä. Aika moni tuntuu ajattelevan yksinkertaisesti, että jos osakkeet tuottavat keskimäärin noin 10% vuodessa (mikä tekisi esimerkiksi miljoonalla eurolla satatuhatta vuodessa), niin ostamalla koko rahalla vaikka maailmanindeksiä voisi suhteellisen helposti elättää itsensä. Siinä tulee kuitenkin helposti unohtaneeksi mm. verot, inflaation ja osakkeisiin liittyvät riskit. Eli pahimmillaan tuotot voivat olla negatiivisia vaikka vuosikymmenen ajan. Se on toki poikkeuksellista, mutta riski tuntuu hyvin todelliselta kun miettii työuran päättämistä. Selvästi turvallisempi vaihtoehto on sijoittaa velkakirjoihin, mutta niissä suurin riski on yleensä inflaatio, mikä voi jättää reaalituoton nollaan tai negatiiviseksikin. Lisäksi on monta tapaa hävittää oma sijoitusvarallisuus (mm. kulukurin pettäminen, uhkapelaaminen, treidaaminen, huijaukset), eikä säästöillä eläminen siten sovellu kaikille. Valitettavasti et voi tietää varmuudella, että koskeeko tämä sinua, ennen kuin kokeilet. Ei tietenkään ole helppoa rajoittaa kuluttamista, kun tilillä lojuu miljoonia, varsinkaan kun elämä on täynnä yllätyksiä… Yleisesti puhutaan neljän prosentin nyrkkisäännöstä, jossa sijoitat 50-75% osakeindekseihin, loput velkakirjoihin ja sitten nostat 4% salkusta vuosittain (lisäksi korotat aina nostoa inflaation verran). Miljoonan pääomalla nostaisit siis 3333 euroa kuukaudessa, ennen veroja. Se voi jollekin olla riittävästi, mutta on syytä huomioida, että tämäkään strategia ei ole riskitön ja rahat voivat loppua parissa vuosikymmenessä, tai nopeamminkin jos pörssi romahtaa ja inflaatio jyllää. Valitsisinkin itse ilman muuta strategian, jossa noston suuruus riippuu salkun tuotosta. Koska pääomaan kohdistuva riski on silloin pienempi, niin suuremman osan voisi sijoittaa osakkeisiin. Jotkut ostavat korkeaa osinkotuottoa tarjoavia osakkeita ja säätävät nostoja vaihtelevien osinkojen mukaan. Ei mielestäni huono strategia, mutta todennäköisyys kasvaa, että tulee ottaneeksi liikaa riskejä. Markkinoiltahan löytyy osakkeita, joiden osinkotuotto on kymmeniäkin prosentteja, mutta selvää on, ettei se ole kestävä taso… Mielestäni ensimmäinen havainto, kun tätä kaikkea alkaa miettimään on se, että mitä pidempään viivästytät eläkkeelle jäämistä, sitä paremmin ja turvallisemmin loppuelämäsi elät. Ehkä parhautta on se, että löytää itselleen työn, jonka parissa viihtyy. Moni lopettaakin työelämän vaiheittain tai tekee harrastuksesta työn, kuten minäkin olen tehnyt. Eläkeläiseksi en ole ryhtymässä. Mitä ajatuksia tämä teissä herätti ja onko kellään kokemusta FIREttämisestä? Jos on, niin jakakaa kokemusianne... 🙏 #pekka #sijoittaminen #talous #eläke

Yksi verosuunnittelun keino on: - työntekijä on jäämässä eläkkeelle, ja hänelle haluttaisiin antaa pieni lähtöbonus. - no sehän olisi 52% verolla, joten jotain pitää keksiä - työntekijälle otetaan 36kk leasing-auto, joka eläkkeelle jäämisen yhteydessä jää työnantajalle "käteen" - työnantaja joutuu joko ostamaan auton tai maksamaan kalliin purkumaksun - työnantaja ostaa auton, ja eläkkeelle jäänyt työntekijä ostaa sen heti uudelleen, mutta 10k halvemmalla - työnantaja teki "tyhmän" päätöksen, eli 10k tappion tästä, mutta säästipä 18% yhteisöveron, eläkemaksut ja muut vastaavat maksut Vaatii tosin hyvät suhteet firman talousjohtajaan, mutta tietäjät tietää. Ilman sosialismia tällaistakaan veivailua ei tarvittaisi. Kymppitonni vain käteen työuran päätteeksi. #verosuunnittelu #eläke #talous

Mitä 5% vero tarkoittaa 3000e/kk tienaavalle. Sitä että valtio vie 150e/kk liikaa. Jos työssäkäyvä saisi tämän säästettyä 40 vuotta, hänellä olisi työuran jälkeen 250k potti. Se, että suomalaiset ovat varattomia, on tarkoituksella tehty poliittinen valinta. #verotus #talous #Suomi

Mielestäni elämä ei kiihdy automaattisesti, eli vanhetessa ei välttämättä tunnu siltä, että vuodet menisivät nopeammin. Luulen, että useimmat kokevat kiihtymistä siksi, että elämä rutinisoituu vanhetessa helposti. Jos joka päivä on lähes identtinen, niin uusia muistoja ei synny paljon, mikä voi aiheuttaa tunteen, että aika kulkee hyvin nopeasti. Siitä on nyt puolitoista vuotta kulunut kun lopetin pitkään kestäneen työurani ja arkeni on muuttunut totaalisti. Tuntuu kuitenkin, kuin siitä olisi kulunut jo viisi vuotta. Ja mielestäni minulla on ollut keskimäärin hauskempaa kuin koskaan aikaisemmin, joten ajanhan pitäisi rientää. Olen myös matkustellut enemmän ja aloittanut uusia harrastuksia, uskon että nämäkin vaikuttavat. Tämä vain oma kokemukseni, vierivä kivi ei sammaloidu ja niin edespäin. 🤷‍♂️ #pekka #elämä #ajatukset #rutiinit

Heh, joo, että tällainen provo taas. Mutta ok, provosoidutaan sitten. Jos avaudun omasta elämäntilanteestani, niin sehän voi poikia ihan laadukastakin keskustelua ja parhaimmillaan joku taas oppii jotain. Aloitetaan tästä: "Parempi olisi ostaa vain pitääkseen pitkään" Melko rohkea väite. Miten niin "parempi olisi"? Ja mitä pitäisi ostaa? Ja miten kauan on "pitkään"? Koko varallisuus vaan johonkin indeksiin (mihin niistä?) ja sitten odotellaan (muutama vuosikymmen?), sanotaan simsalabim ja lasketaan miten monta uutta nollaa on ilmaantunut tilin saldoon? Ihan ok lähtökohta, mutta kannattaa huomioida, että jos tarvitsee rahoja kesken sijoituskauden, niin voi joutua myymään isostikin tappiolla. Eikä tuo ole muutenkaan helppoa, sillä monella ei kestä kantti kun markkina laskee 40%, etkä voi etukäteen tietää koskeeko tämä sinua. Nuorena sijoittaminen on suhteellisen helppoa. Edessä on vuosikymmenten verran työelämää (säännöllisiä tuloja) ja markkinoiden romahdukset ovat lähinnä hyviä lisäyspaikkoja. Nuorena minulla ei ollut ongelmaa pitää koko varallisuuttani osakkeissa ja se onkin suurin syy siihen, että olen sijoittamisessa menestynyt niin hyvin. Kaksi kertaa olen matkan varrella menettänyt noin puolet sijoitusvarallisuudestani (IT-kuplan jälkeen ja GFC-kriisin yhteydessä), mutta pohjilla en ole koskaan salkkuani myynyt. Vaikka minulla on muitakin tuloja, niin pääasiallisesti elätän perheeni treidaamisesta ja sijoittamisesta saaduilla tuotoilla (tai jos ne ovat negatiivisia, niin sitten säästöillä). Enkä todellakaan ole valmis häviämään 40% sijoitusvarallisuudestani enää kolmatta kertaa. Yleinen viisaus menee niin, että mitä lähempänä olet eläkeikää, sitä enemmän salkussasi tulisi olla turvallisen tuoton velkakirjoja (stabiilin tuoton varmistamiseksi). Mielestäni tuo on kaunis ajatus, mutta se ei sovellu minulle. Korkotuotot eivät nimittäin alkuunkaan riittäisi kattamaan perheeni elämisestä aiheutuvia kustannuksia, sillä inflaatio syö niistä valtaosan. En myöskään usko indeksisijoittamisen kannattavuuteen tekoälymurroksen keskellä: näen liian monta vaaraa pörssiyrityksille tulevaisuudessa, kuten olen täällä kirjoittanut. Pyrin siis valitsemaan voittajat itse, meni syteen tai saveen. Ja pidän osakkeita juuri niin kauan kuin uskon niiden (indeksiä voimakkaampaan) nousuun. En tiedä onko tämä (jokseenkin hassujen) väitteiden esittäjä miten pitkään minua seurannut, mutta lopetin tosiaan kohtuupitkän työuran puolitoista vuotta sitten, keskittyääkseni aktiiviseen sijoittamiseen, treidaamiseen ja sisällöntuotantoon. Syy päätökseni taustalla oli se, etten enää tuntenut intohimoa silloista päivätyötäni kohtaan, eikä suinkaan se, että olisin ollut mitenkään varma menestyksestäni treidaajana. Melkoisen riskin otin, mutta tässähän eletään vain kerran. Toisaalta oletan tekeväni jonkinlaista työtä elämäni loppuun asti, joten mitään FIREttämistä tai varhaiseläkettä en suunnittele, enkä sellaisesta haaveile. Voisin toki jo nykyvarallisuudellani elättää itseni, mutta olisin osittain markkinoiden armoilla ja joutuisin tyytymään selvästi nykyistä alhaisempaan elintasoon. Eli vastauksena kysymykseen, että miksi treidaan on yksinkertaisesti tämä: koska pyrin sillä tienaamaan elantoni. Täällähän kerron matkastani mm. julkaisemalla tuottokäyräni kuukausittain. Ja sitten vielä tämä: "Treidaaminen on uhkapelaamista" En ihan ymmärrä miksi joku minua ylipäänsä seuraa jos ajattelee näin. Ja luuleeko tämä henkilö tietävänsä ammattitreidaajaa paremmin mitä treidaaminen on ja mitä se ei ole? Mielestäni sijoitusneuvoja (jos tämä sellainen on) ei yleensä tulisi antaa kenellekään... #pekka #sijoittaminen #treidaaminen #talous

Toimittajana olen miettinyt pitkään sanaisen arkkuni avaamista siitä, mitä tulee suomalaiseen uutisointiin. Viimeisimpänä kimmokkeenani Hesarin ennenaikainen ejakulaatio tehdä juttua rasistisista suomalaisnuorista, jotka heittivät happoa pienen sudanilaislapsen päälle. Poliisin paljastamien valvontakameratallenteiden myötä kävi ilmi, että totuus oli päinvastainen. Olen n. 20 vuoden työurani aikana työskennellyt kahdessa maakuntalehdessä, yhdessä paikallislehdessä sekä friikkuna sekalaisessa seurakunnassa erilaisia viestintäkanavia. Kansallisen tason valtamediassa en ole ollut töissä (esim. Yle, Alma media tai Sanoma-konserni). Enkä koskaan ole ollut osa toimitusten yhteiskuntajournalismin osastoa. Eli omat kokemukseni eivät välttämättä vastaa Hesarin toimintatapoja. Uskoisin silti, että pääpiirteittäin toimintamalli on kaikissa vähänkin isommissa aviiseissa sama. Yksittäinen toimittaja, eli se kenen nimi jutussa on, ei ole välttämättä se, joka on toimituksessa ehdottanut juttua tehtäväksi. Eikä toimittaja aina ole se, joka päättää, mikä jutun ns. kulma on. Uutistoimituksissa tuottajat ovat niitä, jotka etsivät juttuaiheet ja nakittavat ne toimittajille. Usein tuottaja myös määrää, millä lähestymistavalla juttu tehdään. Tuottaja toimii päätoimittajan mandaatilla ja hoitaa päivittäisten verkko- ja printtiaihioiden kokonaisuuden. Oman kokemukseni mukaan nakittava tuottaja on myös usein se, joka editoi toimittajan lopullisen jutun. Ongelma tulee siinä, että tuottajan nimi ei koskaan päädy julkaistavaan juttuun. Tiedän tilanteita, joissa tuottaja ja toimittaja ovat olleet hyvinkin eri mieltä jutun sisällöstä, mutta tuottajan näkökulma (pääosin) ohittaa toimittajan näkökulman. Toimittaja on kärjäoikeus, tuottaja on hovioikeus ja päätoimittaja on korkein oikeus. Vaikka itsekin närkästyn HS:n läpeensä politisoituneesta ja yksisilmäisestä uutisoinnista, en olisi äkkiväärä kivittämään jutun nimettyä kirjoittajaa. Koska tosiasiallisesti juttu voi olla huomattavasti enemmän tuottajan kynästä/näkökulmasta kuin itse toimittajan. Tuottajien rooli kaipaisi kipeästi läpinäkyvyyttä suomalaisessa mediassa. Ehkä esim. @jesserauhamo voi heittää kommentin, olenko ihan hakoteillä? #journalismi #uutiset #mediakritiikki

Tässä koko tarina, miten sain potkut kokoomuksen kuntavaalilistalta vuonna 2021. Minulla meni monta vuotta päästä tuosta vaalikeväästä yli. Kokoomuksen listalta saadut potkut ja siitä seurannut henkilöperuutus vaikutti henkiseen hyvinvointiini ja nosti työurani pystyyn. Selvisin ko. keväästä treenaamalla kuin eläin ja keskittymällä arjen pienten asioiden tekemiseen kunnolla. Vähä vähältä palasin elävien kirjoihin ja elämän ilo palasi takaisin. Tie luvattuun maahan käy aavikon kautta, joten jälkikäteen on helppo sanoa: potkut kokoomuksen listalta ja siitä seurannut media- ja Twitter-lynkkaus olivat tapahtumia, jotka loivat Kuuntelija-podcastin. Kun henkilö on kerran kunnolla peruttettu, sitä ei voi enää samalla lailla tehdä uudestaan. Jos henkilö "canceloidaan" uudelleen ja uudelleen, mitä väliä, sillä maine on jo pohjakosketuksessa? Ei mitään väliä. Siispä voin tehdä jaksoja maineen menetyksen suhteen huoletta. Voin vaikka jutella vaarallisten ihmisten kanssa julkisesti. Haluan täten kiittää Helsingin kokoomusta, Juhana Vartiaista sekä etenkin Helsingin kokoomuksen v. 2021 istunutta Helsingin kokoomuksen piirihallitusta, joka teatterityyliin kuulusteli minua korona-ajan hengessa Teamsissa ko. keväänä. Sillä ilman teitä Kuuntelija-podcastia ei olisi olemassa. Haluan esittää vilpittömän julkisen kiitoksen kahdelle kokoomuslaiselle, jotka olitte puolellani tuona helkkarin keväänä: Tere Sammallahti ja Atte Kaleva. Te piditte puoliani, kun käytännössä koko muu kokoomus tanssi ilosta. Kiitos. Sydän keveni merkittävästi, kun sain tämän jakson ja tarinan ulos systeemistä. Tätä jaksoa Helsingin kokoomus (pl. Atte Kaleva ja pari muuta) ei halua sinun katsovan: #kokoomus #potkut #podcast

Olen jo tovin yrittänyt myydä edesmenneen äitini asuntoa. Kauppa ei käy ja vaikka olen kohta 20 vuotta pyörittänyt remonttifirmaa Stadissa, opin koko ajan uutta asunto- ja remonttiasioista. Muun muassa en tiennyt, että pesukoneen asentaminen keittiöön maksaa noin 8000€ sis koneen ja kaapiston muokkaustyön. Olen menettänyt satoja tuhansia euroja työurani aikana tehdessäni töitä polkuhintaan. Astianpesukoneen puuttuminen laskee asunnon arvoa noin 15 000€, tässä tapauksessa noin 10% asunnon hinnasta on siis pois pelkästään APK:n puuttumisen takia. Uskomatonta, mutta siis PAKKOHAN minun on uskoa jotain 24-vuotiasta asuntosijoittajaa, joka on melkein tuplaamassa pankin 85% omistamaa portfoliotaan. Hän sentään kävi isänsä kanssa näytöllä!! Jos puurunkoisessa, 80 vuotta vanhassa, talossa eteisen lattia viettää sentin kaksi, ovat ”lattiavasat romahtaneet”. En tosin ymmärrä miten on mahdollista, että vuonna 1946 asennettujen jalkalistojen ja lattian välissä ei ole rakoa, jos lattiavasat ovat kerran romahtaneet? Ehkä en saatana sentään tiedäkään mistään mitään!! Tämmöisen vian korjaaminen, kun eteisen lattia on kooltaan 80x100 senttiä, maksaa asunnonostajan mukaan noin 50t€, mikä tulisi huomioida asunnon pyyntihinnassa. Olen ollut houkkana siinä uskossa, että mikäli lattiarungot pettävät asuntojen välissä, että taloyhtiön vakuutus kattaisi korjaustyöt. Olen käsittämättömän lapsellinen ihminen. Möisitkö sinä asunnon, jonka pyyntihinta on 170t€ hintaan 115 000 € siksi, että eteisen lattia viettää yhteen nurkkaan sentin kaksi ja asunnossa ei ole astianpesukonetta? Minä en ole myymässä. Ei siksi, että kauppa olisi huono ja hinnanalennukselle ei ole perusteita, vaan siksi, että minä en periaatteesta asioi nihilistien kanssa. Kauppaa käydessä ei aina kaupat synny, mutta lähes aina käteen jää hyvä tarina, tai kaksi. #Asuntosijoittaminen #Nihilismi. #Asuntosijoittaminen #Remontti #Kiinteistöt

Perussuomalaisten mielestä on kestämätöntä, että vain muutamia vuosia Suomessa ollut ulkomaalainen saa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa lähes saman eläkkeen, kuin mitä pitkän työuran tehnyt, pienipalkkainen suomalainen. @seppsara #ps #perussuomalaiset #eläkkeet #maahanmuutto #eläkkeet #maahanmuutto #perussuomalaiset

Meitä on enää alle viisi miljoonaa Elämme hullua aikaa. Suomen väestö kasvaa kohisten maahanmuuton seurauksena, mutta samaan aikaan suomalaisten määrä taas vähenee vauhdilla. Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä siinä missä kotimaisten kielten puhujien määrä laski samaan aikaan 19 000 hengellä. Hiljattain rikottiin myös symbolinen rajapyykki, kun suomalaistaustaisen väestön määrä laski alle viiden miljoonan. Käynnissä oleva väestökehitys on katastrofi suomalaisen yhteiskunnan säilymisen kannalta. Muut puolueet haluavat tuoda vielä nykyistä enemmän maahanmuuttajia suomalaisten tilalle, koska ”jonkun pitää maksaa ikääntyvien suomalaisten eläkkeet”. Tilastot kuitenkin osoittavat, että kaukomailta tulijoista ei kuitenkaan ole eläkejärjestelmän pelastajiksi. Ruotsissa maahanmuuttajien työurat ovat puolet lyhempiä kuin kantaruotsalaisilla, mikä on johtanut suuriin ongelmiin järjestelmän rahoituksen kannalta. Suomessa maahanmuuttajien työllisyys on taas parikymmentä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisilla, ja hiljattain uutisoitiin myös siitä, että jo kolmannes Suomessa maksettavista takuueläkkeistä menee maahanmuuttajille - maahanmuuttajista itsestään aiheutuu siis kaiken muun lisäksi uusi eläkepommi! Perussuomalaisten ohjelmissa linjatuilla toimenpiteillä suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen massamaahanmuutto saataisiin säppiin nopeasti, jos vain poliittiset voimasuhteet mahdollistaisivat ohjelman täysimittaisen toimeenpanon. Syntyvyyden nostaminen on taas konstikkaampi tehtävä. Vaikka suomalaisten syntyvyys on romahtanut viimeisen noin viidentoista vuoden aikana Euroopan heikoimpien joukkoon, ei aihetta kuitenkaan tärkeydestään huolimatta liiemmin käsitellä aamutelevisioissa tai a-studiossa. Puolueista syntyvyyden edistäminen ei taas näytä kiinnostavan muita kuin perussuomalaisia ja kristillisiä. Suomen Perusta -ajatuspajan kesäkuussa ilmestyvässä artikkelikokoelmassa ’Lisää lapsia! -Seitsemän näkökulmaa syntyvyyteen’ käydään aiheen kimppuun pohtien syitä heikolle syntyvyydelle ja mahdollisia toimia asiantilan parantamiseksi. Teos onkin suositeltavaa luettavaa jokaiselle syntyvyyskriisistä huolestuneelle. Minkälaisin eväin syntyvyyttä voitaisiin sitten edistää? Syntyvyydelle otollista voi ajatella olevan ensiksikin yleinen usko tulevaisuuteen, johon liittyy niin kestävä talous kuin turvallinen elinympäristö. Tällä hetkellä maahanmuuttajavaltaistuvalla pääkaupunkiseudulla kouluikää lähestyvien lapsiperheiden ensimmäinen huolenaihe puoluekantaan katsomatta on se, että mihin kouluun uskaltaa lapsensa laittaa. Eikä tilanne ole helppo maaseudullakaan, jossa kyläkoulut ovat lopetusuhan alla ja elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Talouden vaisut näkymät ja heikko työllisyys ovat taas huolena koko maassa. Työtä riittää siis tällä saralla. Toiseksi tarvitaan lapsiystävällistä ruohonjuuritason politiikka. Riittävät resurssit päiväkoteihin, kouluihin, kotihoitoon ja lasten harrastusmahdollisuuksiin tekevät lapsiperheiden arjen helpommaksi ja antaa signaalin siitä, että lapset ovat toivottuja. Yleisen ilmapiirin kääntäminen keinolla tai toisella lapsiystävälliseksi onkin ensiarvoisen tärkeää. Syntyvyyden nostamiseen tarvitaan lisäksi myös kokonaan uudenlaisia politiikkatoimia, joihin kannattaa etsiä malleja sellaisista maista, joissa syntyvyyden edistämiseen on panostettu. Verotuet, edulliset asuntolainat ja uudistukset lapsilisäjärjestelmään – pöytään on hyvä heitellä erilaisia ehdotuksia ja kokeilla, mikä toimii. Kasvavan maahanmuuton ja laskevan suomalaisten määrän aiheuttamaa väestökriisiä korjaamaan tarvitaan siis tiukan maahanmuuttopolitiikan rinnalle aktiivista syntyvyyden edistämistä, joka näyttää myös jäävän lähes yksin perussuomalaisten tehtäväksi. Kääritään siis hihat ja tehdään Suomesta hyvä maa perustaa perhe. - - - Kolumni 'Meitä on enää alle viisi miljoonaa' on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 3/2026. #Suomi #Syntyvyys #Maahanmuutto