Search

Rydman vaatii tiukempaa lainsäädäntöä hoitajien kielitaitoon – ”Kyse on ihmisten hengestä ja terveydestä” Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman nosti perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksen jälkeisessä tiedotustil... https://t.co/sV8iGS37n1 #hoitotyö #kielitaito #terveys

Sinun @kokoomus ei ole sitten minun Kokoomus. Perustelen. Oikeistoblokki (Kok + PS + Kesk + KD + RKP / Liike Nyt -tyyppiset ei-sosialistiset puolueet) on saanut äänienemmistön lähes kaikissa eduskuntavaaleissa 1960 -luvun alusta lähtien, poikkeuksina vain vuodet 1958 ja 1966. Tilastokeskuksen ja vaalihistorian mukaan porvarillisten ja ei-sosialististen puolueiden ääniosuus on useimmiten ollut 55-60% tai enemmänkin. Silti hallitukset ovat toistuvasti olleet vasemmistojohtoisia tai punavihreitä kompromisseja. Miksi? ​Syitä on useita, eikä yksikään niistä perustu äänestäjien tahtotilan kunnioittamiseen: 1. ​Konsensuskulttuuri ja paitsioon joutumisen pelko. - Suomalaisessa hallituksen muodostamisessa on historiallisesti korostettu laajapohjaisuutta, kansallista yhtenäisyyttä ja kompromisseja. Keskusta on usein toiminut vaa'ankielenä, RKP vipuvartena, ja Kokoomuskin on ajoittain valinnut SDP:n kumppanikseen vastuullisuuden nimissä. Tuloksena on ollut äänestäjien enemmistön tahdon vesittyminen. 2. ​Blokkien puute ja vaalien jälkeiset lehmänkaupat. - Ilman selkeitä ennakkoblokkeja (kuten Ruotsissa tai monissa muissa Euroopan maissa) hallitusneuvotteluista tulee pelikenttä, jossa vähemmistö voi sanella ehtoja. SDP on ollut tässä taitava: vaikka sen ääniosuus on ollut 15-20 %, se on usein päässyt määrittelemään poliittista suuntaa. Vasemmisto on viimeksi saanut äänienemmistön vuonna 1966, mutta silti se on toistuvasti onnistunut kampeamaan itsensä hallitukseen. 3. ​Syvempi ongelma - onko "oikeisto" edes oikeistoa? - Tässä tullaan siihen, mitä moni meistä on pohtinut. Nykyinen Kokoomus ja SDP ovat monissa käytännön kysymyksissä lähempänä toisiaan kuin poliittisen kentän ääripäitä. EU-lainsäädäntö, virkamieskoneisto, sitovat kansainväliset sopimukset, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan reunaehdot sekä mediaeliitin konsensus lukitsevat suuret linjat jo ennen vaaleja. Hallitusohjelmissa hiotaan lähinnä yksityiskohtia, mutta talouskasvuun, haittamaahanmuuttoon, kannustinloukkuihin, syntyvyyteen ja byrokratian paisumiseen liittyvät suuret ongelmat eivät ratkea riittävästi - olipa hallitus sitten oikeistolainen tai vasemmistolainen. Oikeisto - vasemmisto -jako on osin näytelmä, joka ylläpitää illuusiota valinnasta. Todellinen valta on siirtynyt eduskunnalta byrokratialle ja ylikansallisille rakenteille. ​Äänestäjien tahtotilan vähättely on lopetettava. Blokkivaalit tai ennakkositoumus oikeistohallituksen muodostamisesta (vaikka SDP olisikin suurin puolue) olisivat askel kohti selkeyttä: äänestäjä tietäisi, mitä saa. Sekään ei kuitenkaan riitä, jos oikeistoblokki itsessään on vain laajennettu demaripuolue Kokoomuksella höystettynä. Tarvitaan aitoa vaihtoehtoa - politiikkaa, joka asettaa työn, perheen, osaamisen, rajojen hallinnan ja kansallisen edun etusijalle uhrihierarkioiden, itsetuhoisen empatian ja symbolisen hyvesignaloinnin sijaan. ​Suomen poliittinen järjestelmä kaipaisi syvempää remonttia: pidempiä vaalikausia (esim. 6 vuotta), vähemmän puolueita ja vähemmän kansanedustajia, byrokratian karsimista sekä valiokuntaviidakon harventamista. Vasta sitten äänestäjien enemmistön tahto voi toteutua ilman, että se laimenee neuvotteluissa ja virkamieskoneistossa. ​Oikeistohallitus on välttämätön, mutta sen on oltava oikeasti oikeistolainen - ei vain nimilappu. Muuten sama teatteri jatkuu. Siksi sinun Kokoomus ei ole minun Kokoomus. #Politiikka #Oikeisto #Vaalit

EU:n osaamattomuus on kyllä jotain ihan omaa luokkaansa. Nämä sankarit luulee, että joku lainsäädäntö Euroopassa voisi vaikuttaa siihen, että tekoäly ei karkaa ihmisen käsistä. Tämä on aivan sama kuin sanoisi, että paremmalla lainsäädännöllä lintuinfluenssa ei olisi levinnyt Eurooppaan. Onko nämä ihmiset oikeustoimikelpoisia? https://t.co/KwbXgHCuoF #EU #tekoäly #lainsäädäntö

An increasing number of serious crimes are becoming a mere formality in court, where the criminal receives a significant reduction in sentence by confessing to the crime, which speeds up the trial process and brings significant savings to society, but also raises critical discussions about inadequacy. (translated)

Hanke jäihin, mutta seuraako päätöksen tehneelle viranhaltijalle siitä mitään? Merkittävä, mahdollisesti lainvastainen päätös. Virkavastuutahan ei yleensä voida pitää todellisena vastuuna, koska sen rikkomisesta ei seuraa mitään. Niinkö käy tässäkin? https://t.co/Z8rOsM18VF #Virkavastuu #Lainsäädäntö #JulkinenHallinto

@DPasterstein @SuomenPoliisi @PastersteinD Haluatko kommentoida rajoituksen laillisuutta, kun tuossa ei ole mitään tietyötä. Kommenttien mukaan ei ole pitkään aikaan tapahtunut mitään. Lain mukaan aiheettomat rajoitukset on poistettava. https://t.co/r9NRynjkcl #Oikeus #Lainsäädäntö #Rajoitukset

In Finland, the workload of crematoria has increased significantly due to the rising number of deceased, leading to cremation queues, as legislation limits for-profit operators and the Evangelical Lutheran Church bears the main responsibility for cremation services, even though its funding is decreasing. (translated)

Emeritusprofessori Matti Tolvanen vaatii, että Suomessa tulisi selvittää tarve kriminalisoida henkinen väkivalta, sillä maasta puuttuu tähän liittyvä lainsäädäntö huolimatta sen tunnistettavuuden ja seurauksien usein vaikeasta osoittamisesta. #HenkinenVäkivalta #Rikoslainsäädäntö #Suomi

Tänään kello 9:52 tuli kuluneeksi tasan kahdeksan vuotta siitä, kun kantelin Euroopan komissioon Valviran alkoholin etämyynnin kieltävästä tulkinnasta 🥳 Enää ei ole Valviraa eikä ”etämyyntikieltoa”, mutta komission Pilot-menettely jatkuu Alkon valikoimaanottoa koskevilta osin. #Alkoholi #EU #Lainsäädäntö

Nyt olen havainnut sellaistakin, että edellinen hallitus ja etenkin vastuuministeri @LindenAki on säätänyt sellaisenkin lain, että Kela voi sanottua lakia soveltamalla jättää syöpälääkkeitä korvaamatta. No. Minkäs teet, kun kaiken voi tehdä reilummin. Hyvää yötä. #Terveyspolitiikka #Lainsäädäntö #Syöpälääkkeet

Vallitseva asiantila on mahdotonta hyväksyä. Emme voi olla reagoimatta siihen, että EU-parlamentti voi poistaa Suomen perustuslain suojaamia perusoikeuksia – kuten tässä tapauksessa viestintäsalaisuuden. Suomi liittyi Euroopan Unioniin aikanaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä (yksinkertaisella ääntenenemmistöllä), eikä Suomi ole missään vaiheessa luovuttanut ulkomaille mandaattia kävellä perustuslakimme yli. PB näkeekin asiassa vain kolme vaihtoehtoa: 1) Suomi vahvistaa tulkinnan, jonka mukaan Suomen perustuslaki on aina ensisijainen suhteessa EU-lainsäädäntöön. 2) Suomi kieltää säädöskohtaisesti perustuslain kanssa ristiriidassa olevien EU-säädösten soveltamisen. 3) Suomi eroaa EU:sta. PB tukee vain jonkin yllä olevan vaihtoehdon mukaista politiikkaa, ei heikompia vaihtoehtoja. Ehdottamamme linja ei ole uniikki, vaan vastaavia linjauksia on jo tehty muissakin EU-maissa. Puolan perustuslakituomioistuin totesi jo vuoden 2005 liittymissopimusratkaisussa K 18/04, että perustuslaki säilyy Puolan ylimpänä lakina suhteessa kaikkiin Puolaa sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Jos EU-oikeuden ja perustuslain välistä ristiriitaa ei voida ratkaista tulkinnalla, vaihtoehtoina ovat perustuslain muuttaminen, EU-oikeuden muuttaminen tai viime kädessä EU:sta eroaminen. Vuoden 2021 ratkaisussa K 3/21 tuomioistuin meni vielä pidemmälle. Se katsoi EU-sopimusten määräykset perustuslain vastaisiksi siltä osin kuin niitä tulkitaan siten, että ne oikeuttaisivat tai velvoittaisivat puolalaisen tuomioistuimen sivuuttamaan perustuslain. Ratkaisun mukaan Puolan perustuslaki on etusijalla sekä sitovuuden että soveltamisen kannalta. Samaten Tšekin perustuslakituomioistuin lausui Lissabonin sopimusta koskevassa ratkaisussaan vuonna 2008 suoraan, että jos kansallisen perustuslain ja EU-oikeuden välillä on selvä ristiriita, jota ei voida poistaa kohtuullisella EU-myönteisellä tulkinnalla, Tšekin perustuslaillisen järjestyksen ja erityisesti sen aineellisen ytimen on saatava etusija. Tuomioistuin katsoi myös säilyvänsä Tšekin perustuslaillisuuden ylimpänä suojelijana suhteessa EU:n toimielinten mahdollisiin ylilyönteihin. Tšekki on lisäksi soveltanut varaumaa käytännössä. Niin sanotussa Slovak Pensions -ratkaisussa vuonna 2012 perustuslakituomioistuin katsoi EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa ja luonnehti sen tulkintaa ultra vires -toimeksi. Se kieltäytyi noudattamasta EU-tuomioistuimen ratkaisun edellyttämää lopputulosta. Niin ikään Ranskan Conseil d’État kuvaa vakiintuneeksi oikeuskäytännöksi sen, että Ranskan integroituminen EU:hun ei horjuta perustuslain ensisijaisuutta kansallisessa oikeusjärjestyksessä ja että perustuslaki on sopimuksia ylempänä. EU-oikeus on puolestaan tavallisia lakeja ylempänä. Samaten Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin hyväksyy EU-oikeuden soveltamisetusijan pääsääntöisesti, mutta katsoo tämän etusijan perustuvan yksinomaan Saksan perustuslakiin ja Saksan antamaan toimivaltasiirtoon. Tuomioistuin onkin varannut itselleen kaksi keskeistä valvontamuotoa: - ultra vires -valvonnan, jos EU:n toimielin toimii sille siirretyn toimivallan ulkopuolella; - valtiosääntöidentiteetin valvonnan, jos EU-toimi loukkaa Saksan perustuslain muuttamattomaksi suojattua ydintä. Ns. PSPP-ratkaisussa 5.5.2020 varausta sovellettiin ensimmäisen kerran suoraan EU-tuomioistuimen ratkaisuun: Saksan perustuslakituomioistuin katsoi EU-tuomioistuimen suhteellisuusarvioinnin objektiivisesti mielivaltaiseksi, julisti ratkaisun ultra vires -ratkaisuksi ja katsoi, ettei se sitonut Saksaa. Vastaavasti Italian perustuslakituomioistuin on kehittänyt niin sanotun controlimiti-opin. EU-oikeuden etusija hyväksytään, mutta se ei saa loukata Italian valtiosäännön ylimpiä periaatteita eikä loukkaamattomia perusoikeuksia. Niin ikään Espanjalla ja Tanskalla on samankaltaisia tulkintoja. Emme siis olisi mikään outolintu, vaan normaali etujaan valvova eurooppalainen valtio! #EU #Perustuslaki #Oikeudet

The reimbursement issue from Kela: the matter seriously affects sick people and is therefore very serious. The legislation on which Kela's latest interpretation is based originates from 2004. Its current wording was confirmed during the last parliamentary term by the Minister of Family Affairs and Social Services, Aki Lindén. (translated)

Kun säädetään jotain lakia tai asetusta niin pitäisi miettiä kokonaisuutta. Esimerkiksi Kimmo Kiljunen perusteli kerran jäänaskalien pakolliseksi määräämistä sillä, että ”jos se pelastaa yhdenkin ihmishengen niin laki on tarpeen”. Ajatelkaa miten hulluja sääntöjä voidaan ajaa tuollaisella populistisella heitolla, vaikka kypärät autoilijoille ja kävelijöille pakolliseksi. Sama juttu on tämä vetoaminen lapsiin viestintäsalaisuuden rikkomisessa tai sananvapauden rajoittaminen vetoamalla vihapuheeseen. Viestintäsalaisuus ja sananvapaus ovat perusoikeuksia, joten niihin kajoaminen tarkoittaa paljon suurempien oikeuksien rikkomista kuin se saako Alkosta viinaa sunnuntaina. Minusta näistä käydään aivan liian pinnallista keskustelua ja näitä perusoikeuksien rajoituksia ajavat poliitikot eivät edes tunnu ymmärtävän mitä ovat tekemässä. On toki täysin mahdollista, etten minä ja muut huolestuneet ymmärrä mitä ollaan tekemässä, mutta silloin poliitikkojen kyllä pitää jaksaa käydä julkista debattia asioista. #perusoikeudet #sananvapaus #lainsäädäntö