Search

Roni Arvonen wrote that decision-makers would prefer to raise the retirement age of working Finns rather than cut development aid or Kela benefits for immigrants. He estimated that the patience of ordinary working Finns regarding such spending would run out at some point. #eläkkeet #kehitysapu #maahanmuutto (translated)

Aarne Leinonen named the target for cuts in the evening as the adjustment of pensions, which he estimated to be 2.6 percent in 2027 with costs amounting to 1,066,000,000 euros. He wrote that current retirees should participate in balancing Finland's public finances. According to him, the pension system was not sustainable because 25 percent of the taxes from the work of young people were for the benefit of retirees. #RatkaisutRahapulaan #Eläkkeet #Suomi #Talous (translated)

Raimo Savipakka wrote that he agrees with Jari. He urged to reduce the public sector, development aid, and the status of the nobility, as well as to carry out municipal mergers and reduce the number of social and healthcare regions. According to Savipakka, pensions should not be touched, however. https://t.co/adBi50XaJ9 #Suomi #politiikka #talous (translated)

Tuomo Saarni wrote that Ulla opposed the significant additional pension paid to the company's director but supported additional pensions funded by tax money for the leadership of the Red Cross. Saarni advised not to act like Ulla. https://t.co/xFgSXQlGKb #eläkkeet #verot #johtaminen (translated)

Meillä ei ole varaa tälläiseen. Takuueläkettä saa nykymallilla vain kolmen vuoden asumisen perusteella. Asiaan pitää saada jotain tolkkua. Meidän liian kilttiä luonnetta käytetään armotta hyväksi. Pitää opetella olemaan tiukempi. 👇 https://t.co/9UutridEQc #eläkkeet #hyvinvointi #oikeudenmukaisuus

Kolmen poliittisen nuorisojärjestön puheenjohtajaa haluaa leikata eläkkeitä. Kuinka monta kertaa pitää todeta että työeläkejärjestelmä ei ole osa valtion budjettia. Pitää etsiä leikkaukset valtion budjetista. #eläkkeet https://t.co/lKdAjk7bIn https://t.co/MOgDif1els #eläkkeet #talous #politiikka

Indeksikorotusten merkitys valtion budjetin menojen kasvussa on miljardiluokkaa. Sen takia niitä kannattaa tarkastella ensi vaalikaudella osana velkajarrua. On kuitenkin huolehdittava, että varsinkin eläkkeiden ostovoima säilyy riittävänä, kun hinnat koko ajan nousevat. #valtionbudjetti #eläkkeet #velkajarru #FI

Heinäkuussa voimaan astuva eläkevaroja koskeva lakimuutos nostaa osakepainon eläkevarallisuudessa lähes 70–75 prosenttiin, mikä ei vaikuta nykyisiin eläkeläisiin, mutta pyritään turvaamaan tulevien sukupolvien eläkkeet ja vähentämään painetta eläkemaksujen korotuksille. #eläke #talous #uudistus

Suomalainen sosiaalidemokratia opettaa, että hyvinvointivaltio vaatii uhrauksia kaikilta. Kun samoja uhrauksia on tehnyt viisikymmentä vuotta, tajuaa totuuden - oikea uhraus on vapaaehtoista, tilapäistä ja poikkeuksellista kun kriisi iskee. Kun uhraukset ja kriisi ovat pysyviä, systemaattisia ja jatkuvia sukupolvesta toiseen, ne ei enää ole uhrauksia. Ne ovat hyväksikäyttöä.Jos kriisi on järjestelmän normaalitila vuosikymmenestä toiseen, sen johtajat eivät oo sankareita – vaan epäonnistujia ja täysin kyvyttömiä johtamaan. Toki verotusta voidaan perustellaan vaikkapa sillä, että valtio suojelee sinua ja pitää yhteiskunnan vakaana. Se on suojelurahaa. Maksat väkivaltamonopolille siitä, ettei sinua tulla ryöstämään kadulla. Sellainen ei ole solidaarisuutta, vaan kiristystä. Pakotettu solidaarisuus ei ole solidaarisuutta ensinkään, emme me veroja sen takia maksa että se olisi erityisen kivaa, vaan jos emme maksa - joudumme vankilaan. Kenenkään elämän moraalinen tarkoitus ei ole olla toisen ihmisen tai järjestelmän orja. Kenenkään ei pitäisi myöskään suostua loputtomaan hyväksikäyttöön pelkästään siksi, että hän sattui syntymään Suomeen ja tekemään ahkerasti töitä. Kun kuulen lauseen oikeudenmukaisempi verotus - se tarkoittaa suomessa aina vain yhtä asiaa, että minun selkänahastani otetaan vielä vähän enemmän. Me miehet ollaan ihmisiä, ei pelkkiä resursseja. En näe järkeä tälläisen systeemin rahoittamisessa, jossa vuodesta toiseen tehdään asiat väärin ja sitten ihmetellään kun mennään kriisistä toiseen. Keskiverto mies ei saa järjestelmästä juuri mitään muuta kuin katuvalot, kuolee aikaisemmin maksaen naisten eläkkeet. Suomessa miehet kuten minä ovat deittimarkkinoilla roskaa, järjestelmälle kävelevä pankkiautomaatti ja veronmaksaja, jonka ainoa tehtävä on tuottaa. Siinä kaikki. Entä jos vaikka me miehet äänestämme jaloillamme, downshiftaamme tai muutamme sinne missä meidät nähdään ihmisinä emmekä resursseina? Jokaisella on täysi moraalinen oikeus rakentaa elämänsä niin kuin parhaaksi katsoo – myös itselleen ja läheisilleen. Ei pelkästään muiden hyväksi. Jos tekemällä kaksipäiväistä viikkoa pärjää, miksi tehdä yhtään enempää? Kun vaikkapa miesten hiljainen enemmistö päättää, että peli ei ole enää reilua, koko korttitalo kaatuu, se on selvä. Kun on kantanut taakkaa harteillaan monta vuosikymmentä, tehnyt töitä illat, yöt ja viikonloput, ja vastaus on aina "tee vielä enemmän", tulee piste, jossa joku muu saa kantaa taakkaa jatkossa ja rahoittaa feminististen kissojen musikaalisuuden tutkimisen papua uudessa-guineassa ja nuorisosäätiöiden sijoituskuprut. Näin se menee. Seuraavaksi näemme varmaankin ihmisten ja pääomien siirtorajoituksia kuten maastapoistumisveroja tavalla tai toisella. Koska yhteiskuntavastuu. Koska sosialismista tulee aina sentyyppinen taivas ja onnela, että se pitää ympäröidä piikkilangalla jotta kukaan ei vain pääse sieltä pois. Jos ja kun valtio ei suostu leikkaamaan menojaan, se alkaa väistämättä rajoittaa kansalaistensa taloudellista vapautta pitääkseen koneiston pystyssä. Milloin ollaan ottamassa pikku vippiä työeläkerahastoista, milloin kiristetään verotusta, ehdotellaan arvonnousuveroja, milloin aletaan syynätä ulkomaiden rahansiirtoja, lisätä sääntelyesteitä kansainväliselle kaupalle ja pääomien liikkeille. Näitä tullaan näkemään paljon lisää. Sosialismi lopulta aina elää siitä että ihmisiltä viedään osoittain tai kokonaan vapaus, eikä jää muita vaihtoehtoja kuin painaa kollektiivin eteen. Ja aina on joku ylevä yhteinen tavoite, joka ei käytännössä näy missään kuin johtoportaan palkoissa. Kapitalismissa 20 prosenttia omistaa enemmän kuin 80 prosenttia, kommunismissa prosentti omistaa enemmän kuin 99 prosenttia. Ihminen on syntynyt vapaaksi, tekemään omat valintansa niin hyvät kuin huonot, ja järjestelmän tulee kunnioittaa näitä valintoja takaamalla vapaus tehdä niitä - riippumatta ovatko ne edullisia järjestelmälle tai ei. #sosialismi #vapaus #verotus

Aamulla kuulimme SDP:n eläkelinjauksia. Eläkkeitä nostamalla kuulemma kulutus kasvaa, syntyy työpaikkoja eivätkä eläkerahastot tyhjene tai eläkemaksut nouse. Onko tämä puolueenne linja @anttilindtman? Aikooko SDP tosiaan ryöstää työssäkäyvät ja jopa syntymättömät sukupolvet? https://t.co/foBWTSysmS #SDP #eläkkeet #työpaikat

Perussuomalaisten mielestä on kestämätöntä, että vain muutamia vuosia Suomessa ollut ulkomaalainen saa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa lähes saman eläkkeen, kuin mitä pitkän työuran tehnyt, pienipalkkainen suomalainen. @seppsara #ps #perussuomalaiset #eläkkeet #maahanmuutto #eläkkeet #maahanmuutto #perussuomalaiset

Meitä on enää alle viisi miljoonaa Elämme hullua aikaa. Suomen väestö kasvaa kohisten maahanmuuton seurauksena, mutta samaan aikaan suomalaisten määrä taas vähenee vauhdilla. Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä siinä missä kotimaisten kielten puhujien määrä laski samaan aikaan 19 000 hengellä. Hiljattain rikottiin myös symbolinen rajapyykki, kun suomalaistaustaisen väestön määrä laski alle viiden miljoonan. Käynnissä oleva väestökehitys on katastrofi suomalaisen yhteiskunnan säilymisen kannalta. Muut puolueet haluavat tuoda vielä nykyistä enemmän maahanmuuttajia suomalaisten tilalle, koska ”jonkun pitää maksaa ikääntyvien suomalaisten eläkkeet”. Tilastot kuitenkin osoittavat, että kaukomailta tulijoista ei kuitenkaan ole eläkejärjestelmän pelastajiksi. Ruotsissa maahanmuuttajien työurat ovat puolet lyhempiä kuin kantaruotsalaisilla, mikä on johtanut suuriin ongelmiin järjestelmän rahoituksen kannalta. Suomessa maahanmuuttajien työllisyys on taas parikymmentä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisilla, ja hiljattain uutisoitiin myös siitä, että jo kolmannes Suomessa maksettavista takuueläkkeistä menee maahanmuuttajille - maahanmuuttajista itsestään aiheutuu siis kaiken muun lisäksi uusi eläkepommi! Perussuomalaisten ohjelmissa linjatuilla toimenpiteillä suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen massamaahanmuutto saataisiin säppiin nopeasti, jos vain poliittiset voimasuhteet mahdollistaisivat ohjelman täysimittaisen toimeenpanon. Syntyvyyden nostaminen on taas konstikkaampi tehtävä. Vaikka suomalaisten syntyvyys on romahtanut viimeisen noin viidentoista vuoden aikana Euroopan heikoimpien joukkoon, ei aihetta kuitenkaan tärkeydestään huolimatta liiemmin käsitellä aamutelevisioissa tai a-studiossa. Puolueista syntyvyyden edistäminen ei taas näytä kiinnostavan muita kuin perussuomalaisia ja kristillisiä. Suomen Perusta -ajatuspajan kesäkuussa ilmestyvässä artikkelikokoelmassa ’Lisää lapsia! -Seitsemän näkökulmaa syntyvyyteen’ käydään aiheen kimppuun pohtien syitä heikolle syntyvyydelle ja mahdollisia toimia asiantilan parantamiseksi. Teos onkin suositeltavaa luettavaa jokaiselle syntyvyyskriisistä huolestuneelle. Minkälaisin eväin syntyvyyttä voitaisiin sitten edistää? Syntyvyydelle otollista voi ajatella olevan ensiksikin yleinen usko tulevaisuuteen, johon liittyy niin kestävä talous kuin turvallinen elinympäristö. Tällä hetkellä maahanmuuttajavaltaistuvalla pääkaupunkiseudulla kouluikää lähestyvien lapsiperheiden ensimmäinen huolenaihe puoluekantaan katsomatta on se, että mihin kouluun uskaltaa lapsensa laittaa. Eikä tilanne ole helppo maaseudullakaan, jossa kyläkoulut ovat lopetusuhan alla ja elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Talouden vaisut näkymät ja heikko työllisyys ovat taas huolena koko maassa. Työtä riittää siis tällä saralla. Toiseksi tarvitaan lapsiystävällistä ruohonjuuritason politiikka. Riittävät resurssit päiväkoteihin, kouluihin, kotihoitoon ja lasten harrastusmahdollisuuksiin tekevät lapsiperheiden arjen helpommaksi ja antaa signaalin siitä, että lapset ovat toivottuja. Yleisen ilmapiirin kääntäminen keinolla tai toisella lapsiystävälliseksi onkin ensiarvoisen tärkeää. Syntyvyyden nostamiseen tarvitaan lisäksi myös kokonaan uudenlaisia politiikkatoimia, joihin kannattaa etsiä malleja sellaisista maista, joissa syntyvyyden edistämiseen on panostettu. Verotuet, edulliset asuntolainat ja uudistukset lapsilisäjärjestelmään – pöytään on hyvä heitellä erilaisia ehdotuksia ja kokeilla, mikä toimii. Kasvavan maahanmuuton ja laskevan suomalaisten määrän aiheuttamaa väestökriisiä korjaamaan tarvitaan siis tiukan maahanmuuttopolitiikan rinnalle aktiivista syntyvyyden edistämistä, joka näyttää myös jäävän lähes yksin perussuomalaisten tehtäväksi. Kääritään siis hihat ja tehdään Suomesta hyvä maa perustaa perhe. - - - Kolumni 'Meitä on enää alle viisi miljoonaa' on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 3/2026. #Suomi #Syntyvyys #Maahanmuutto