Miten valkoisten koulut tässä tarkalleen ottaen häviävät? Viimeisimmässä PISA-mittauksessa ruotsinkielisten valkoiset koulut menivät ensimmäistä kertaa suomenkielisten koulujen ohi. Tämä on olennainen käänne, sillä ennen viimeisintä mittausta ruotsinkieliset oppilaat ja koulut olivat suoriutuneet suomenkielisiä heikommin käytännössä koko PISA-mittaushistorian ajan. Tämä ei tapahtunut siksi, että ruotsinkieliset koulut olisivat äkkiä muuttuneet poikkeuksellisen ylivoimaisiksi, vaan siksi, että suomenkielisten koulujen tasoa on onnistuneesti laskettu ohjaamalla niihin yhä suurempia määriä heikosti pärjääviä maahanmuuttajataustaisia oppilaita jo ennen 2000-luvun PISA-huippua ja erityisesti sen jälkeen. S2-oppilaiden keskimäärin heikompi suoriutuminen laskee suomenkielisten peruskoulujen keskiarvoa, koska heidän tuloksensa lasketaan osaksi suomenkielisten koulujen kokonaistulosta. Kyse ei kuitenkaan ole vain tilastollisesta vaikutuksesta. Kun koulujen arjessa lisääntyvät kielelliset haasteet, työrauhaongelmat ja tuen tarve, myös suomenkielisten oppilaiden oppimisympäristö heikkenee. Samalla opettajien ja koulun muun henkilöstön resurssit kuluvat yhä enemmän ongelmien hallintaan varsinaisen opetuksen sijasta. Maahanmuutto hyödyttää valkoisten kouluja monella tavalla. Mitä enemmän maahanmuuton kasvu vahingoittaa suomenkielisiä peruskouluja, sitä useammin korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat suomenkieliset vanhemmat siirtävät lapsiaan ruotsinkielisiin valkoisiin kouluihin. Tämä on osaltaan mahdollistanut sen, että koko PISA-mittaushistorian ajan suomenkielisiä heikommin suoriutuneet ruotsinkieliset oppilaat ovat nousseet vertailussa äidinkielenään suomea puhuvien oppilaiden edelle. Kaksikielisessä maassa valkoisten koulujen rajaaminen vain ruotsinkieliselle väestönosalle ei ole tätä päivää ja epätasa-arvostava käytäntö on lisäksi omiaan luomaan tarpeetonta vastakkainasettelua eri kieliryhmien välille. #Koulutus #Maahanmuutto #PISA
