Ohhoh, vasemmisto täräytti lähes 10 miljardin sopeutuslistan, joka koostuu käytännössä kokonaan lisäveroista. Näillä eväillä pääsemme taatusti maailman verotetuimmaksi maaksi🥳 Lista alla. Muutokset tulo-, pääomatulo- ja osinkoverotukseen (Sisältää tuloverotusasteikon progression vahvistamisen, ansiotuloveroasteikon ja pääomatuloveroasteikon yhtenäistämisen sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poiston. Tuloverotuksen kiristykset kompensoitaisiin pieni- ja keskituloisille työntekijöille ns. kiky-maksumuutoksia perumalla, eli siirtämällä palkan sivukuluja takaisin palkansaajilta työnantajille.) 3 000 miljoonaa euroa. Suurten omaisuuksien varallisuusvero (ns. miljonäärivero) 1 000 milj.e. Perintö- ja lahjaverotuksen uudistus 100 milj.e. Yhteisöveron korottaminen 21 prosenttiin 1 300 milj.e. Rahoitustoimintavero (ns. pankkivero) 200 milj.e. Lähdevero osinkoverosta vapautetuille yhteisöille 200 milj.e. Varainsiirtoveron ulottaminen arvopaperikauppaan 0,1 %:n kannalla 100 milj.e. Vakuutuskuorien verottaminen suoria sijoituksia vastaavasti 200 milj.e. Veronumeron käytön laajentaminen harmaan talouden ehkäisemiseksi 150 milj.e Puuttuminen keinotekoisiin korkojärjestelyihin ja pöytälaatikkoyhtiöihin 150 milj.e. Kansainvälisen verosuunnittelun vaikeuttaminen arvonnousuverolla 30 milj.e. Harmaan talouden torjuntatoimien tehostus 100 milj.e. Sokeripitoisuuteen perustuva terveysvero 300 milj.e. Polttoaineverotus vuoden 2023 tasolle ja sitominen indeksiin 300 milj.e. Lentoveron säätäminen 200 milj.e. Ajoneuvoveron kevennyksen peruminen 50 milj.e. Työkoneiden polttoaineen verotuen leikkaaminen 100 milj.e. Polttoturpeen verotukien lakkauttaminen 80 milj.e. Metsävähennyksen laskeminen 50 prosenttiin 50 milj.e. Jaksollisen metsänkasvatustuen vähentäminen 10 milj.e. Metsälahjavähennyksen poisto 10 milj.e. Puupohjaisten polttoaineiden verotuen poistaminen 400 milj.e. Maatalouden fossiilisen energiaveron palautuksen poistaminen 40 milj.e. Maankäytön muutosmaksun käyttöönotto 30 milj.e. Jäteveron veropohjan laajentaminen 30 milj.e. Kaivosjätteen veron käyttöönotto 50 milj.e. Maa-ainesveron käyttöönotto 70 milj.e. Pakkausveron käyttöönotto 35 milj.e. Krääsävero pikamuodille ja pienpaketeille 100 milj.e. Asevelvollisuusarmeijan epäsuorat kustannukset mukaan puolustusmenoihin 1 000 milj.e. Yhteensä 9 385 miljoonaa euroa. Lähde: https://t.co/zOGDyYREoL #verotus #talous #poliikka
Se on jännää miten pitää kutsua ja kestitä heitä, joilla olisi itsellä ihan hyvin varaa maksaa lippunsa ja ruokansa. https://t.co/3KchpCzyr8 #kutsuminen #kestitys #varallisuus
The CEO of the state-owned capital investment company Tesi, Pia Santavirta, believes that a historically large accumulation of wealth through growth companies is on its way to Finland, with its value expected to rise to 250 billion euros in ten years, provided that ownership is kept domestic. (translated)
Heh, joo, että tällainen provo taas. Mutta ok, provosoidutaan sitten. Jos avaudun omasta elämäntilanteestani, niin sehän voi poikia ihan laadukastakin keskustelua ja parhaimmillaan joku taas oppii jotain. Aloitetaan tästä: "Parempi olisi ostaa vain pitääkseen pitkään" Melko rohkea väite. Miten niin "parempi olisi"? Ja mitä pitäisi ostaa? Ja miten kauan on "pitkään"? Koko varallisuus vaan johonkin indeksiin (mihin niistä?) ja sitten odotellaan (muutama vuosikymmen?), sanotaan simsalabim ja lasketaan miten monta uutta nollaa on ilmaantunut tilin saldoon? Ihan ok lähtökohta, mutta kannattaa huomioida, että jos tarvitsee rahoja kesken sijoituskauden, niin voi joutua myymään isostikin tappiolla. Eikä tuo ole muutenkaan helppoa, sillä monella ei kestä kantti kun markkina laskee 40%, etkä voi etukäteen tietää koskeeko tämä sinua. Nuorena sijoittaminen on suhteellisen helppoa. Edessä on vuosikymmenten verran työelämää (säännöllisiä tuloja) ja markkinoiden romahdukset ovat lähinnä hyviä lisäyspaikkoja. Nuorena minulla ei ollut ongelmaa pitää koko varallisuuttani osakkeissa ja se onkin suurin syy siihen, että olen sijoittamisessa menestynyt niin hyvin. Kaksi kertaa olen matkan varrella menettänyt noin puolet sijoitusvarallisuudestani (IT-kuplan jälkeen ja GFC-kriisin yhteydessä), mutta pohjilla en ole koskaan salkkuani myynyt. Vaikka minulla on muitakin tuloja, niin pääasiallisesti elätän perheeni treidaamisesta ja sijoittamisesta saaduilla tuotoilla (tai jos ne ovat negatiivisia, niin sitten säästöillä). Enkä todellakaan ole valmis häviämään 40% sijoitusvarallisuudestani enää kolmatta kertaa. Yleinen viisaus menee niin, että mitä lähempänä olet eläkeikää, sitä enemmän salkussasi tulisi olla turvallisen tuoton velkakirjoja (stabiilin tuoton varmistamiseksi). Mielestäni tuo on kaunis ajatus, mutta se ei sovellu minulle. Korkotuotot eivät nimittäin alkuunkaan riittäisi kattamaan perheeni elämisestä aiheutuvia kustannuksia, sillä inflaatio syö niistä valtaosan. En myöskään usko indeksisijoittamisen kannattavuuteen tekoälymurroksen keskellä: näen liian monta vaaraa pörssiyrityksille tulevaisuudessa, kuten olen täällä kirjoittanut. Pyrin siis valitsemaan voittajat itse, meni syteen tai saveen. Ja pidän osakkeita juuri niin kauan kuin uskon niiden (indeksiä voimakkaampaan) nousuun. En tiedä onko tämä (jokseenkin hassujen) väitteiden esittäjä miten pitkään minua seurannut, mutta lopetin tosiaan kohtuupitkän työuran puolitoista vuotta sitten, keskittyääkseni aktiiviseen sijoittamiseen, treidaamiseen ja sisällöntuotantoon. Syy päätökseni taustalla oli se, etten enää tuntenut intohimoa silloista päivätyötäni kohtaan, eikä suinkaan se, että olisin ollut mitenkään varma menestyksestäni treidaajana. Melkoisen riskin otin, mutta tässähän eletään vain kerran. Toisaalta oletan tekeväni jonkinlaista työtä elämäni loppuun asti, joten mitään FIREttämistä tai varhaiseläkettä en suunnittele, enkä sellaisesta haaveile. Voisin toki jo nykyvarallisuudellani elättää itseni, mutta olisin osittain markkinoiden armoilla ja joutuisin tyytymään selvästi nykyistä alhaisempaan elintasoon. Eli vastauksena kysymykseen, että miksi treidaan on yksinkertaisesti tämä: koska pyrin sillä tienaamaan elantoni. Täällähän kerron matkastani mm. julkaisemalla tuottokäyräni kuukausittain. Ja sitten vielä tämä: "Treidaaminen on uhkapelaamista" En ihan ymmärrä miksi joku minua ylipäänsä seuraa jos ajattelee näin. Ja luuleeko tämä henkilö tietävänsä ammattitreidaajaa paremmin mitä treidaaminen on ja mitä se ei ole? Mielestäni sijoitusneuvoja (jos tämä sellainen on) ei yleensä tulisi antaa kenellekään... #pekka #sijoittaminen #treidaaminen #talous
Salkku tänään euromääräisesti korkeimmassa arvossa koskaan, mutta tuotoltaan ollaan vielä kaukana parin vuoden mörnimisjakson vuoksi! Koko sijoitusvarallisuus karvan verran vajaa 150 000€ ja nettovarallisuus ensimmäistä kertaa koskaan 200 000 €🔥 #sijoittaminen https://t.co/4mwNpDHWeR #sijoittaminen #varallisuus #talous
@PalmenJohan Edustamasi "kansalaisjärjestö" Folkhälsans förbund on varsinainen rahankuppausjärjestöjen prototyyppi. Se on saanut v. 2000-2026 pelkkiä RAY- ja STEA-avustuksia 33,6 milj €. Sillä on varallisuutta 73,7 milj €. Tj:n ansiotulot yli 363 000 €/v. https://t.co/goaJAfFT00 #kansalaisjärjestö #rahankuppaus #varallisuus
Blackrockin toimitusjohtaja Larry Fink on sanonut että sähkö ja fyysinen energiaverkko on krittiisin pullonkaula ja arvokkain varallisuusluokka tulevaisuuden taloudessa. Suomen on nähtävä verkko enemmän strategisena varallisuutena, jolla on huomattava arvo ja jota tulee vaalia. #energia #talous #verkonkehitys
Alan kallistumaan sille kannalle, että poliittisten eturistiriitojen ja henkilökohtaiseen hyötymiseen perustuvan suojakilven takia järjestörahoitus ei ole korjattavissa. Järjestelmään on kertynyt niin paljon painolastia, ettei sitä enää voi korjata paikkailemalla sieltä täältä. Siksi rahoitus olisi ehkä syytä poistaa kokonaan. Kevennetään vaikka tuloverotusta, jolloin ihmiset voivat halutessaan lahjoittaa tärkeinä pitämilleen yhdistyksille rahaa. Selvää on, että kaikki lobbausyhdistykset kuolisivat siihen paikkaan. Kuoleman kokisivat myös muut sellaiset yhdistykset, joita ei koettaisi tärkeiksi. Toisaalta: mikä perustelu on ohjata sitten nykyisellään verorahaakaan kohteisiin, joita yksikään veronmaksaja ei pidä tärkeinä? Verorahoitettujen kohteiden pitäisi kaiketi kuitenkin lähtökohtaisesti vastata kansalaisten tarpeisiin. ”Pahimmassa” tapauksessa joidenkin ihmisten ”ylimääräiset” rahat menisivät lahjoitusten sijaan kulutukseen tai sijoituksiin, joka ei sekään olisi millään tavalla negatiivinen lopputulema. Yritykset saisivat tuloja, ihmisten varallisuus kasvaisi ja ennen kaikkea ihmisillä olisi enemmän vapautta. #politiikka #rahoitus #yhteiskunta
Kun velat vähennetään varallisuudesta, v. 2024 säätiön nettovarallisuus oli noin 8,5 milj €. Mittavasta varallisuudestaan ja liiketoiminnastaan huolimatta Autismisäätiölle on kipattu v. 2000-2026 RAY- ja STEA-avustuksia 10,8 milj €. Tähän päälle vielä muut tuet. 3/5 https://t.co/BVANMHjj4e #autismi #säätiö #varallisuus
Muskin omaisuus on osakevarallisuutta. Jotta Muskin omaisuus voitaisiin realisoida köyhille, jossain täytyy olla triljoona ostovoimaa, joka lunastaa osakkeet. Ja näin varallisuus vain siirtyy toiseen paikkaan, ja rikkaita on yhtä paljon kuin ennenkin. Silti tätä omaisuuden jakamisen olkiukkoa jakaa Ofcom, Sorsa Säätiöt ja muut julkisella tuella porsastelevat toimijat. #Taloustiede #OmaisuudenJakaminen #RikkaatJaKöyhät
Ensimmäinen miljardööri (englanniksi billionaire) oli John D. Rockefeller, jonka varallisuus ylitti kolmen pilkun rajan ("1,000,000,000") vuonna 1916 (tosin ajankohdasta ilmeisesti kiistellään). Uutinen liittyi silloinkin pörssiin ja Standard Oil -yhtiön osakkeiden arvon voimakkaaseen nousuun. Tuosta kului peräti 110 vuotta, kunnes eilen saatiin maailman ensimmäinen biljonääri (englanniksi trillionaire), Elon Musk, kun SpaceX-yhtiön osakkeiden arvo nousi listautumispäivän kaupankäynnissä riittävän korkealle heti avauksessa. Aloin sitten miettimään, että mitä seuraavaksi? Tuhat biljoonaa on englanniksi "one quadrillion", ruotsiksi "en biljard" ja saksaksi "ein Billiarde", mutta hämmästyksekseni huomasin, ettei tuolle luvulle ole suomen kielessä vakiintunutta termiä ollenkaan. Suomessa on biljoonan jälkeen nimetty vain miljoonan potenssit, eikä tuhannen potenssit, kuten useimmissa muissa kielissä. Miljoona biljoonaa on suomeksi triljoona (englanniksi quintillion), joten triljonääriä (englanniksi quintillionaire) tuskin vähään aikaan maan päällä nähdään, ainakaan jos puhutaan dollareista. En tiedä kiinnostaako muita tällainen nippelitieto, kunhan kirjoitin. #pekka #billionaire #trillionaire #finance
Kaikki SpaceX:ssä ovat voineet vaihtaa osan palkastaan osakkeisiin. Johtajasta siivoojaan. Kun yritys lisäksi on pysynyt yksityisessä omistuksessa (eikä ole jouduttu rahoittamaan esim VC tai Private Equity rahaston avulla), osakkeiden arvot eivät ole dillutoituneet matkan varrella. Niinpä SpaxeX:n IPO synnytti 4400 miljonääriä josta 400:lle siunautui yli 100 miljoonaa. Myöskin pienimmälle osakkeenomistajalle siunuautui sama keskimääräinen 57% vuotuinen tuotto kuin kaikille muille. Kymmenessä vuodessa se on yli 9000 prosentin tuotto. Silti Elon Muskin varallisuus on murto osa siitä, mitä isot valtiot tuhlaavat veronmaksajien rahaa ylisuureen hallintoonsa. #SpaceX #IPO #ElonMusk
Mika Niemelä: Säästöjä ja sopeutustoimia on välttämättä tehtävä lisää tulevilla hallituskausilla. Tiestö on yksi vaihtoehto. Poliittisen päätöksentekijän on pohdittava, pitääkö nykyistä tieverkostoa rahoittaa juuri tällaisena. Valtio ei himoitse kenenkään varallisuutta. Mutta varmasti kun valtiovarainministeriössä valmistellaan meno- ja rakennekartoitusta, jossa on laaja-alaisesti eri näköisiä toimenpiteitä, niin kaikkea mahdollista pohditaan. Aika monella meillä se keskeisin varallisuus on oma koti. Siinä on sitten mietinnän paikka. Asia vaatii paljon selvittelyä ja valmistelua, sikäli mikäli joku haluaisi jotakin tuon tyyppistä päättää. Ajattelen näin viisikymppisenä, kun olen itse elänyt sen lapsuuden, jossa oma mummini on asunut yläkerrassa ja samassa talossa on ollut kolme sukupolvea − että miksei näin voisi olla tulevaisuudessakin, että voisi olla useampia sukupolvia saman katon alla? Meidän on ylipäätään kyettävä haastamaan itseämme palveluissa eri puolilla yhteiskuntaa. Löytyisikö uusia parempia malleja palvelujen toteuttamiseen?
