Search

Meillä kävi kylässä sellaisia parempia ihmisiä. Ihmisiä joilla kaikki on puheiden mukaan hienompaa ja kalliimpaa jne. Hieno rouva kertoi kahvipöydässä meille moneen kertaan, kuinka hän oli saanut aivan fantastisen expresson nautittavakseen Venetsiassa. Expresson. Joo… #yleinen #ihmiset #elämä

Tosiasiassa tuo punaisella kehystetty kohta ei ollut mikään yleinen uskomus missään muualla kuin kokoomuksessa. Enkä malta olla jälleen muistuttamatta siitä, miten kaikki heistä väittivät alituiseen, että ne satatuhatta työpaikkaa tulevat, ja ne ovat pysyviä työpaikkoja. https://t.co/r0ONhzMAL2 #politiikka #työpaikat #keskustelu

Voisiko @Yleisradio selventää Anu Partasen kommenttia? Työskenteleekö hän Ylelle vai ei? Jos ei työskentele, millä perusteella Yle maksaa hänelle korvauksia ja mistä esiintymisistä tai tehtävistä korvaukset maksetaan? Nyt kun Ylen kustannuksia on muutenkin avattu julkisuuteen, olisi kiinnostavaa tietää myös yleinen käytäntö: maksetaanko keskustelu- ja ajankohtaisohjelmien vieraille palkkioita? Jos maksetaan, millä perusteilla ja minkä suuruisina? #Yle #journalismi #kustannukset

”SDP teki uusia linjauksia maahanmuutosta: Tulijoiden sitouduttava suomalaisiin arvoihin | https://t.co/lhjFuTCkAN” Tämä olisi hieno juttu. Mutta miksi sitten olette tällä hallituskaudella vastustaneet joka ikistä hallituksen maahanmuuton kohtuullistamistoimenpidettä? Jos olisitte tosissanne ja huolissanne Suomen kritiikittömästä maahanmuutosta kai jokin alla olevista hallituksen toimenpiteistä olisi teille sopinut? Edes yksi? Toki mielipide saa, ja pitääkin voida muuttua. Mutta miksi vasta vaalien alkaessa? Kun näistä Orpon hallituksen toimenpiteistä mikään ei teille aiemmin kelvannut: ✅ Oleskelulupien valvontaa tehostettu – erityisesti työperusteisten lupien osalta pyritään havaitsemaan aiempaa järjestelmällisemmin tilanteet, joissa luvan peruste, kuten työ, on lakannut. ✅ Säilöönottoa koskevaa sääntelyä kiristetty, erityisesti maasta poistamisen varmistamiseksi. ✅ Maahantulokieltoja kiristetty – esimerkiksi turvallisuusuhan muodostavalle kolmannen maan kansalaiselle voidaan määrätä maahantulokielto jo hänen ollessaan Suomen ulkopuolella. Kielto voi olla enintään 15 vuotta tai toistaiseksi. ✅ Maasta poistamista tehostettu – palautuksia ja karkotuspäätösten täytäntöönpanoa on nopeutettu ja ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaa sääntelyä tiukennettu. ✅ Työperäinen oleskelulupa sidottu tiukemmin työntekoon – jos työ loppuu, uuden työn löytämiseen on yleensä 3 kuukautta, tietyillä ryhmillä 6 kuukautta. Muuten lupa voidaan perua. Työnantajille tuli myös uusi ilmoitusvelvollisuus. ✅ Kansalaisuuskoe käyttöön – kansalaisuuden edellytykseksi tulee yhteiskunnan toimintaa ja perusperiaatteita koskevan osaamisen osoittaminen. ✅ Kansalaisuuden toimeentulo- ja nuhteettomuusehtoja kiristetty – toimeentulon, rikostaustan, henkilöllisyyden selvittämisen ja kansallisen turvallisuuden merkitys kasvaa. ✅ Kansalaisuuden saamista vaikeutettu merkittävästi – yleinen asumisaika 5 → 8 vuotta. ✅ Turvapaikkahakemuksen käsittelyaikaa ei enää lasketa asumisaikaan ja ulkomailla vietetyn ajan hyväksymistä on kiristetty. ✅ Pysyvän oleskeluluvan ehdot kiristetty – normaali asumisaika 4 → 6 vuotta, lisäksi kielitaitovaatimus ja kahden vuoden työhistoriavaatimus. ✅ Rikollisuus voi katkaista asumisajan kertymisen. ✅ Perheenyhdistämistä kiristetty – puolisoilta pääsääntöisesti vähintään 21 vuoden ikä, kansainvälistä suojelua saaneelle lähtökohtaisesti 2 vuoden asumisaika ja toimeentuloedellytystä on laajennettu. ✅ Pakolaiskiintiö pienennetty 500 henkilöön vuodessa vuosille 2025–2028. ✅ Turvapaikkapolitiikkaa kiristetty – kansainvälisen suojelun sääntelyä on viety lähemmäs EU-lainsäädännön sallimaa vähimmäistasoa ja suojeluaseman lakkauttamista sekä peruuttamista on helpotettu tietyissä tilanteissa. Suomeen saa edelleen tulla työn, opiskelun ja aidon suojeluntarpeen perusteella, mutta pysyvä oleskelu, perheenyhdistäminen ja kansalaisuus edellyttävät aiempaa enemmän toimeentuloa, työntekoa, kielitaitoa, nuhteettomuutta ja Suomessa asumista – ja perusteettomasti maassa olevien poistamista on helpotettu. #maahanmuutto #Suomi #politiikka

Heh, joo, että tällainen provo taas. Mutta ok, provosoidutaan sitten. Jos avaudun omasta elämäntilanteestani, niin sehän voi poikia ihan laadukastakin keskustelua ja parhaimmillaan joku taas oppii jotain. Aloitetaan tästä: "Parempi olisi ostaa vain pitääkseen pitkään" Melko rohkea väite. Miten niin "parempi olisi"? Ja mitä pitäisi ostaa? Ja miten kauan on "pitkään"? Koko varallisuus vaan johonkin indeksiin (mihin niistä?) ja sitten odotellaan (muutama vuosikymmen?), sanotaan simsalabim ja lasketaan miten monta uutta nollaa on ilmaantunut tilin saldoon? Ihan ok lähtökohta, mutta kannattaa huomioida, että jos tarvitsee rahoja kesken sijoituskauden, niin voi joutua myymään isostikin tappiolla. Eikä tuo ole muutenkaan helppoa, sillä monella ei kestä kantti kun markkina laskee 40%, etkä voi etukäteen tietää koskeeko tämä sinua. Nuorena sijoittaminen on suhteellisen helppoa. Edessä on vuosikymmenten verran työelämää (säännöllisiä tuloja) ja markkinoiden romahdukset ovat lähinnä hyviä lisäyspaikkoja. Nuorena minulla ei ollut ongelmaa pitää koko varallisuuttani osakkeissa ja se onkin suurin syy siihen, että olen sijoittamisessa menestynyt niin hyvin. Kaksi kertaa olen matkan varrella menettänyt noin puolet sijoitusvarallisuudestani (IT-kuplan jälkeen ja GFC-kriisin yhteydessä), mutta pohjilla en ole koskaan salkkuani myynyt. Vaikka minulla on muitakin tuloja, niin pääasiallisesti elätän perheeni treidaamisesta ja sijoittamisesta saaduilla tuotoilla (tai jos ne ovat negatiivisia, niin sitten säästöillä). Enkä todellakaan ole valmis häviämään 40% sijoitusvarallisuudestani enää kolmatta kertaa. Yleinen viisaus menee niin, että mitä lähempänä olet eläkeikää, sitä enemmän salkussasi tulisi olla turvallisen tuoton velkakirjoja (stabiilin tuoton varmistamiseksi). Mielestäni tuo on kaunis ajatus, mutta se ei sovellu minulle. Korkotuotot eivät nimittäin alkuunkaan riittäisi kattamaan perheeni elämisestä aiheutuvia kustannuksia, sillä inflaatio syö niistä valtaosan. En myöskään usko indeksisijoittamisen kannattavuuteen tekoälymurroksen keskellä: näen liian monta vaaraa pörssiyrityksille tulevaisuudessa, kuten olen täällä kirjoittanut. Pyrin siis valitsemaan voittajat itse, meni syteen tai saveen. Ja pidän osakkeita juuri niin kauan kuin uskon niiden (indeksiä voimakkaampaan) nousuun. En tiedä onko tämä (jokseenkin hassujen) väitteiden esittäjä miten pitkään minua seurannut, mutta lopetin tosiaan kohtuupitkän työuran puolitoista vuotta sitten, keskittyääkseni aktiiviseen sijoittamiseen, treidaamiseen ja sisällöntuotantoon. Syy päätökseni taustalla oli se, etten enää tuntenut intohimoa silloista päivätyötäni kohtaan, eikä suinkaan se, että olisin ollut mitenkään varma menestyksestäni treidaajana. Melkoisen riskin otin, mutta tässähän eletään vain kerran. Toisaalta oletan tekeväni jonkinlaista työtä elämäni loppuun asti, joten mitään FIREttämistä tai varhaiseläkettä en suunnittele, enkä sellaisesta haaveile. Voisin toki jo nykyvarallisuudellani elättää itseni, mutta olisin osittain markkinoiden armoilla ja joutuisin tyytymään selvästi nykyistä alhaisempaan elintasoon. Eli vastauksena kysymykseen, että miksi treidaan on yksinkertaisesti tämä: koska pyrin sillä tienaamaan elantoni. Täällähän kerron matkastani mm. julkaisemalla tuottokäyräni kuukausittain. Ja sitten vielä tämä: "Treidaaminen on uhkapelaamista" En ihan ymmärrä miksi joku minua ylipäänsä seuraa jos ajattelee näin. Ja luuleeko tämä henkilö tietävänsä ammattitreidaajaa paremmin mitä treidaaminen on ja mitä se ei ole? Mielestäni sijoitusneuvoja (jos tämä sellainen on) ei yleensä tulisi antaa kenellekään... #pekka #sijoittaminen #treidaaminen #talous

Tämä kyltti on kulkenut monen katseen alla ja silti löytänyt tiensä tolppaan Espoon Muuralassa. Yhdyssanarutto on niin yleinen, että ihmiset ovat lakanneet välittämästä. Vaatimustason yleisellä laskulla on seuraamuksia, joista ihmiset eivät tiedä, mutta toki tuntevat ne. https://t.co/7Fz3jzGMSJ #Espoo #Yhteiskunta #Kulttuuri

Moni näyttää olettavan, että Starmerin regiimi esti Sebastian Tynkkysen ja Päivi Räsäsen pääsyn Britanniaan juuri heidän kiisteltyjen rikostuomioidensa vuoksi. Tälle tulkinnalle ei kuitenkaan ole esitetty näyttöä, eikä se selitä Starmerin regiimin laajempaakin toimintamallia. Starmerin regiimi on estänyt myös täysin nuhteettomien ihmisten maahantulon ilman yksilöityjä perusteluja etenkin silloin, kun nämä ovat tukeneet maan oppositiota, aikoneet osallistua laillisiin mielenosoituksiin tai arvostelleet julkisesti hallinnon toimia. Päätöksissä on toistuvasti vedottu epämääräiseen “yleiseen etuun”. Kun samaa menettelyä kohdistetaan sekä rikostuomion saaneisiin että täysin rikostaustattomiin poliittisesti epämieluisiin henkilöihin, rikostuomio ei ole uskottava yleinen selitys. Julkisten tietojen perusteella ei ole mitään järkevää syytä olettaa, että Tynkkysen ja Räsäsen tapauksissa kyse olisi ollut jostakin muusta kuin samasta poliittisesti kohdennetusta harkintavallan käytöstä. #Politiikka #Ihmisoikeudet #Maahanmuutto

This observation about Russia's strategic depth turning into a major vulnerability is now common. It, in turn, affects the perception of Russia's deterrent. Ukraine has achieved a historic change. (translated)

Helsingin Sanomien kulttuuriosiossa julkaistussa esseessä antropologi Annastiina Kallius kuvaa, kuinka monet hänen tuttavansa eivät kestä kuunnella valtavirran oikeistolaisia podcasteja, kuten Viides Valta, Suomen Nostatus tai Kuuntelija. Ohjelmat aiheuttavat oksetusta, päänsärkyä ja tarvetta huutaa. Kirjoittaja vertaa kokemusta Unkarin Viktor Orbánin viestintään, ja pitää podcasteja vaarana demokraattiselle yhteiskunnalle. Sekä yhden mainituista podcasteista juontajana että politiikkaakin joskus yliopistolla opiskelleena muutama ajatus poliittisten yhteisöjemme muodostumisesta ja luonteesta. Jo luentosarjassaan Politiikasta filosofi Aristoteles kuvasi ihmistä zoon politikonina, poliittisena eläimenä, sekä zoon logikonina, rationaalisena eläimenä. Aristoteles ajatteli, että toisin kuin muille eläimille, luonto on antanut ihmiselle logoksen - puheen ja järjen - jotta voimme yhdessä harkita asioita kuten totuutta, oikeudenmukaisuutta, hyvää ja hyödyllistä. Toisin kuin muut eläimet, jotka nekin pystyvät kokemaan mielihyvää ja kipua, ihmiset kykenevät myös keskustelemaan oikeasta ja väärästä muodostaakseen ja kehittääkseen poliittisia yhteisöjään, ja käyttämään järkeään. Yleisesti ottaen viskeraalinen inho erimielisiä ihmisiä kohtaan, yleinen kyvyttömyys ymmärtää heitä tai heidän ajatuksiaan, käsitellä tai vastata heidän argumentteihinsa, tai yrittääkään vakuuttaa heitä, edustaisi Aristoteleen kaltaiselle ajattelijalle todennäköisesti merkkiä intohimojen voittamasta järjestä, sekä laaja-alaisemmasta epäonnistumisesta järjelliseen ajatteluun kykenevien kansalaisten - saati yliopistotutkijoiden - koulutuksessa. Suosiotaan kasvattavista suomalaisista podcasteista voidaan toki olla montaa mieltä, mutta samanaikaisesti tilanne näyttää olevan myös se, että nämä huutavat, pyörtyvät, tai oksentavat tutkijamme eivät enää vakuuta yliopistoympyröidensä ulkopuolella ketään - eivätkä luonnollisesti kykene vastaamaan eri mieltä olevien argumentteihin tai haasteisiin mitenkään. Kuten jo valistusajattelijat John Locke ja Thomas Jefferson ymmärsivät kauan aikaa sitten, ihmistä - vapaana olentona - ei voida pakottaa uskomaan yhtään mitään. Jos hänen mieltään haluaa muuttaa, hänen kanssaan on järkeiltävä, ja hänet on vakuutettava. Tilanne on toki takamatkalta lähteville tutkijoille nyt haastava, mutta siitä ei nähdäkseni aivan erityisesti voida syyttää muutamaa itsenäistä suomalaista podcastaajaa, vaan ongelman juurisyyt näyttäisivät olevan huomattavasti syvemmällä länsimaisen poliittisen ajatteluperinteen unohtamisessa ja laiminlyönnissä. "Oksetus ja väistely eivät pysäytä laitamedian nousua", (HS 5.7.2026) https://t.co/Xuvl3XBf1L #politiikka #kulttuuri #yhteiskunta

Bergbom on hämmentynyt, että #Yle säästää ja lopettaa Tuntemattoman sotilaan rekvisiitan vuokraamisen. Tämä on aika yleinen talouskuripoliitikkojen erikoistaito: kyky yllättyä siitä, että tehdyillä leikkauksilla on vaikutusta palveluiden laatuun ja saatavuuteen. #Yle #talous #säästöt

Venäjän presidentti Vladimir Putin on myöntänyt, että maa käy läpi vaikeuksia, jotka ovat näkyviä erityisesti Moskovassa ja Pietarissa, mikä johtuu Ukrainan iskujen vaikutuksista, ja hallitus on nyt pakotettu ryhtymään erityistoimiin ongelmien ratkaisemiseksi, sillä yleinen tyytymättömyys kansalaisten keskuudessa kasvaa. #Venäjä #Putin #UkrainanSota

When Russia threatens Finland, they want to create uncertainty regarding the strengthening of defense. At the same time, it is a sign that Finland's deterrent works while a general fear of the country's disintegration spreads in Russia. Therefore, it is advisable to stay calm. Act decisively. (translated)

Naisiin kohdistuva väkivalta on kasvussa. Vuonna 2025 uhreja oli viidenneksen enemmän kuin 2024. Siksi on syytä nostaa asia julkiseen keskusteluun. Jokainen lyönti, raiskaus, tai muu väkivallan teko on yksi liikaa. Olemme yli vuosisadan ajan kehittäneet Suomesta yhä tasa-arvoisempaa ja naisille turvallisempaa maata olla ja elää. Suurimmalle osalle suomalaisia miehiä naisten suojeleminen on osa minää. Se on syvälle iskostunut, alkukantainen periaate. Ymmärrän, että on helppoa olla periaatteellinen ja hyveellinen kun asiat ovat hyvin. Se on huomattavasti vaikeampaa kun asiat ovat huonosti. Työttömyys, päihteet, masennus, stressi, tai yleinen näköalattomuus syö ihmistä ja koettelee periaatteitamme, sukupuoleen katsomatta. Kun olemme kovilla, on yhä vaikeampi tehdä oikein. Silti. Naisia ei lyödä. Suomalainen mies tietää tämän. Siksi pidän presidentin ulostuloa epäonnistuneena. Varsinkin kun tiedämme että merkittävä osa naisiin kohdistuvan väkivallan kasvusta on muun kuin suomalaisen miehen tekemää. Paasikiven sanoin, kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Myös muutos alkaa tosiasioiden tunnustamisella. #NaisiinKohdistuvaVäkivalta #Tasa-arvo #Suomi

RUUSUROMAANI oli miehisen hedonisminin kulminaatiopiste keskiajalla. Alun perin se oli romanttinen runoelma, joka ilmestyi 1200-luvulla. Sen alkuosan sepitti Guillaume de Lorris noin 1235, loppuosan noin vuodesta 1270 Jean de Meung. Alku on herkkävivahteinen lemmenruno ja ritarirakkauden sääntökokoelma, jälkipuoli taas kyyninen, pikkutarkka ja karkean aistillinen. Kun Vuonna 1401 kuningas Kaarle V:n sihteeri Jean de Montreuil julkaisi avoimen kirjeen, jossa hän ylisti Ruusuromaania, se sai protofeministin ja naisten asian ensimmäisen julkisen puolustajan, Christine de Pisanin älähtämään. Pisan vastasi omassa avoimessa kirjeessään, että hänen mielestään teos ja varsinkaan Jean de Meungin kirjoittama osuus ei ansaitse de Montreuilin kehuja. Pisanin mielestä romaanin loppuosa oli naisen halveksuntaa ja tekopyhä, koska siinä kannustettiin vapaaseen rakkauteen, josta oli tuohon aikaan kuitenkin hyvin erilaiset seuraukset miehelle ja naiselle. Välillä tuntuu siltä, että yleinen ajatustapa ja keskusteluilmapiiri ei ole kovin paljon noista ajoista edistynyt.

Meitä on enää alle viisi miljoonaa Elämme hullua aikaa. Suomen väestö kasvaa kohisten maahanmuuton seurauksena, mutta samaan aikaan suomalaisten määrä taas vähenee vauhdilla. Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä siinä missä kotimaisten kielten puhujien määrä laski samaan aikaan 19 000 hengellä. Hiljattain rikottiin myös symbolinen rajapyykki, kun suomalaistaustaisen väestön määrä laski alle viiden miljoonan. Käynnissä oleva väestökehitys on katastrofi suomalaisen yhteiskunnan säilymisen kannalta. Muut puolueet haluavat tuoda vielä nykyistä enemmän maahanmuuttajia suomalaisten tilalle, koska ”jonkun pitää maksaa ikääntyvien suomalaisten eläkkeet”. Tilastot kuitenkin osoittavat, että kaukomailta tulijoista ei kuitenkaan ole eläkejärjestelmän pelastajiksi. Ruotsissa maahanmuuttajien työurat ovat puolet lyhempiä kuin kantaruotsalaisilla, mikä on johtanut suuriin ongelmiin järjestelmän rahoituksen kannalta. Suomessa maahanmuuttajien työllisyys on taas parikymmentä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisilla, ja hiljattain uutisoitiin myös siitä, että jo kolmannes Suomessa maksettavista takuueläkkeistä menee maahanmuuttajille - maahanmuuttajista itsestään aiheutuu siis kaiken muun lisäksi uusi eläkepommi! Perussuomalaisten ohjelmissa linjatuilla toimenpiteillä suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen massamaahanmuutto saataisiin säppiin nopeasti, jos vain poliittiset voimasuhteet mahdollistaisivat ohjelman täysimittaisen toimeenpanon. Syntyvyyden nostaminen on taas konstikkaampi tehtävä. Vaikka suomalaisten syntyvyys on romahtanut viimeisen noin viidentoista vuoden aikana Euroopan heikoimpien joukkoon, ei aihetta kuitenkaan tärkeydestään huolimatta liiemmin käsitellä aamutelevisioissa tai a-studiossa. Puolueista syntyvyyden edistäminen ei taas näytä kiinnostavan muita kuin perussuomalaisia ja kristillisiä. Suomen Perusta -ajatuspajan kesäkuussa ilmestyvässä artikkelikokoelmassa ’Lisää lapsia! -Seitsemän näkökulmaa syntyvyyteen’ käydään aiheen kimppuun pohtien syitä heikolle syntyvyydelle ja mahdollisia toimia asiantilan parantamiseksi. Teos onkin suositeltavaa luettavaa jokaiselle syntyvyyskriisistä huolestuneelle. Minkälaisin eväin syntyvyyttä voitaisiin sitten edistää? Syntyvyydelle otollista voi ajatella olevan ensiksikin yleinen usko tulevaisuuteen, johon liittyy niin kestävä talous kuin turvallinen elinympäristö. Tällä hetkellä maahanmuuttajavaltaistuvalla pääkaupunkiseudulla kouluikää lähestyvien lapsiperheiden ensimmäinen huolenaihe puoluekantaan katsomatta on se, että mihin kouluun uskaltaa lapsensa laittaa. Eikä tilanne ole helppo maaseudullakaan, jossa kyläkoulut ovat lopetusuhan alla ja elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Talouden vaisut näkymät ja heikko työllisyys ovat taas huolena koko maassa. Työtä riittää siis tällä saralla. Toiseksi tarvitaan lapsiystävällistä ruohonjuuritason politiikka. Riittävät resurssit päiväkoteihin, kouluihin, kotihoitoon ja lasten harrastusmahdollisuuksiin tekevät lapsiperheiden arjen helpommaksi ja antaa signaalin siitä, että lapset ovat toivottuja. Yleisen ilmapiirin kääntäminen keinolla tai toisella lapsiystävälliseksi onkin ensiarvoisen tärkeää. Syntyvyyden nostamiseen tarvitaan lisäksi myös kokonaan uudenlaisia politiikkatoimia, joihin kannattaa etsiä malleja sellaisista maista, joissa syntyvyyden edistämiseen on panostettu. Verotuet, edulliset asuntolainat ja uudistukset lapsilisäjärjestelmään – pöytään on hyvä heitellä erilaisia ehdotuksia ja kokeilla, mikä toimii. Kasvavan maahanmuuton ja laskevan suomalaisten määrän aiheuttamaa väestökriisiä korjaamaan tarvitaan siis tiukan maahanmuuttopolitiikan rinnalle aktiivista syntyvyyden edistämistä, joka näyttää myös jäävän lähes yksin perussuomalaisten tehtäväksi. Kääritään siis hihat ja tehdään Suomesta hyvä maa perustaa perhe. - - - Kolumni 'Meitä on enää alle viisi miljoonaa' on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 3/2026. #Suomi #Syntyvyys #Maahanmuutto