Search

This observation about Russia's strategic depth turning into a major vulnerability is now common. It, in turn, affects the perception of Russia's deterrent. Ukraine has achieved a historic change. (translated)

Helsingin Sanomien kulttuuriosiossa julkaistussa esseessä antropologi Annastiina Kallius kuvaa, kuinka monet hänen tuttavansa eivät kestä kuunnella valtavirran oikeistolaisia podcasteja, kuten Viides Valta, Suomen Nostatus tai Kuuntelija. Ohjelmat aiheuttavat oksetusta, päänsärkyä ja tarvetta huutaa. Kirjoittaja vertaa kokemusta Unkarin Viktor Orbánin viestintään, ja pitää podcasteja vaarana demokraattiselle yhteiskunnalle. Sekä yhden mainituista podcasteista juontajana että politiikkaakin joskus yliopistolla opiskelleena muutama ajatus poliittisten yhteisöjemme muodostumisesta ja luonteesta. Jo luentosarjassaan Politiikasta filosofi Aristoteles kuvasi ihmistä zoon politikonina, poliittisena eläimenä, sekä zoon logikonina, rationaalisena eläimenä. Aristoteles ajatteli, että toisin kuin muille eläimille, luonto on antanut ihmiselle logoksen - puheen ja järjen - jotta voimme yhdessä harkita asioita kuten totuutta, oikeudenmukaisuutta, hyvää ja hyödyllistä. Toisin kuin muut eläimet, jotka nekin pystyvät kokemaan mielihyvää ja kipua, ihmiset kykenevät myös keskustelemaan oikeasta ja väärästä muodostaakseen ja kehittääkseen poliittisia yhteisöjään, ja käyttämään järkeään. Yleisesti ottaen viskeraalinen inho erimielisiä ihmisiä kohtaan, yleinen kyvyttömyys ymmärtää heitä tai heidän ajatuksiaan, käsitellä tai vastata heidän argumentteihinsa, tai yrittääkään vakuuttaa heitä, edustaisi Aristoteleen kaltaiselle ajattelijalle todennäköisesti merkkiä intohimojen voittamasta järjestä, sekä laaja-alaisemmasta epäonnistumisesta järjelliseen ajatteluun kykenevien kansalaisten - saati yliopistotutkijoiden - koulutuksessa. Suosiotaan kasvattavista suomalaisista podcasteista voidaan toki olla montaa mieltä, mutta samanaikaisesti tilanne näyttää olevan myös se, että nämä huutavat, pyörtyvät, tai oksentavat tutkijamme eivät enää vakuuta yliopistoympyröidensä ulkopuolella ketään - eivätkä luonnollisesti kykene vastaamaan eri mieltä olevien argumentteihin tai haasteisiin mitenkään. Kuten jo valistusajattelijat John Locke ja Thomas Jefferson ymmärsivät kauan aikaa sitten, ihmistä - vapaana olentona - ei voida pakottaa uskomaan yhtään mitään. Jos hänen mieltään haluaa muuttaa, hänen kanssaan on järkeiltävä, ja hänet on vakuutettava. Tilanne on toki takamatkalta lähteville tutkijoille nyt haastava, mutta siitä ei nähdäkseni aivan erityisesti voida syyttää muutamaa itsenäistä suomalaista podcastaajaa, vaan ongelman juurisyyt näyttäisivät olevan huomattavasti syvemmällä länsimaisen poliittisen ajatteluperinteen unohtamisessa ja laiminlyönnissä. "Oksetus ja väistely eivät pysäytä laitamedian nousua", (HS 5.7.2026) https://t.co/Xuvl3XBf1L #politiikka #kulttuuri #yhteiskunta

Bergbom on hämmentynyt, että #Yle säästää ja lopettaa Tuntemattoman sotilaan rekvisiitan vuokraamisen. Tämä on aika yleinen talouskuripoliitikkojen erikoistaito: kyky yllättyä siitä, että tehdyillä leikkauksilla on vaikutusta palveluiden laatuun ja saatavuuteen. #Yle #talous #säästöt

Venäjän presidentti Vladimir Putin on myöntänyt, että maa käy läpi vaikeuksia, jotka ovat näkyviä erityisesti Moskovassa ja Pietarissa, mikä johtuu Ukrainan iskujen vaikutuksista, ja hallitus on nyt pakotettu ryhtymään erityistoimiin ongelmien ratkaisemiseksi, sillä yleinen tyytymättömyys kansalaisten keskuudessa kasvaa. #Venäjä #Putin #UkrainanSota

When Russia threatens Finland, they want to create uncertainty regarding the strengthening of defense. At the same time, it is a sign that Finland's deterrent works while a general fear of the country's disintegration spreads in Russia. Therefore, it is advisable to stay calm. Act decisively. (translated)

Naisiin kohdistuva väkivalta on kasvussa. Vuonna 2025 uhreja oli viidenneksen enemmän kuin 2024. Siksi on syytä nostaa asia julkiseen keskusteluun. Jokainen lyönti, raiskaus, tai muu väkivallan teko on yksi liikaa. Olemme yli vuosisadan ajan kehittäneet Suomesta yhä tasa-arvoisempaa ja naisille turvallisempaa maata olla ja elää. Suurimmalle osalle suomalaisia miehiä naisten suojeleminen on osa minää. Se on syvälle iskostunut, alkukantainen periaate. Ymmärrän, että on helppoa olla periaatteellinen ja hyveellinen kun asiat ovat hyvin. Se on huomattavasti vaikeampaa kun asiat ovat huonosti. Työttömyys, päihteet, masennus, stressi, tai yleinen näköalattomuus syö ihmistä ja koettelee periaatteitamme, sukupuoleen katsomatta. Kun olemme kovilla, on yhä vaikeampi tehdä oikein. Silti. Naisia ei lyödä. Suomalainen mies tietää tämän. Siksi pidän presidentin ulostuloa epäonnistuneena. Varsinkin kun tiedämme että merkittävä osa naisiin kohdistuvan väkivallan kasvusta on muun kuin suomalaisen miehen tekemää. Paasikiven sanoin, kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Myös muutos alkaa tosiasioiden tunnustamisella. #NaisiinKohdistuvaVäkivalta #Tasa-arvo #Suomi

RUUSUROMAANI oli miehisen hedonisminin kulminaatiopiste keskiajalla. Alun perin se oli romanttinen runoelma, joka ilmestyi 1200-luvulla. Sen alkuosan sepitti Guillaume de Lorris noin 1235, loppuosan noin vuodesta 1270 Jean de Meung. Alku on herkkävivahteinen lemmenruno ja ritarirakkauden sääntökokoelma, jälkipuoli taas kyyninen, pikkutarkka ja karkean aistillinen. Kun Vuonna 1401 kuningas Kaarle V:n sihteeri Jean de Montreuil julkaisi avoimen kirjeen, jossa hän ylisti Ruusuromaania, se sai protofeministin ja naisten asian ensimmäisen julkisen puolustajan, Christine de Pisanin älähtämään. Pisan vastasi omassa avoimessa kirjeessään, että hänen mielestään teos ja varsinkaan Jean de Meungin kirjoittama osuus ei ansaitse de Montreuilin kehuja. Pisanin mielestä romaanin loppuosa oli naisen halveksuntaa ja tekopyhä, koska siinä kannustettiin vapaaseen rakkauteen, josta oli tuohon aikaan kuitenkin hyvin erilaiset seuraukset miehelle ja naiselle. Välillä tuntuu siltä, että yleinen ajatustapa ja keskusteluilmapiiri ei ole kovin paljon noista ajoista edistynyt.

Meitä on enää alle viisi miljoonaa Elämme hullua aikaa. Suomen väestö kasvaa kohisten maahanmuuton seurauksena, mutta samaan aikaan suomalaisten määrä taas vähenee vauhdilla. Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä siinä missä kotimaisten kielten puhujien määrä laski samaan aikaan 19 000 hengellä. Hiljattain rikottiin myös symbolinen rajapyykki, kun suomalaistaustaisen väestön määrä laski alle viiden miljoonan. Käynnissä oleva väestökehitys on katastrofi suomalaisen yhteiskunnan säilymisen kannalta. Muut puolueet haluavat tuoda vielä nykyistä enemmän maahanmuuttajia suomalaisten tilalle, koska ”jonkun pitää maksaa ikääntyvien suomalaisten eläkkeet”. Tilastot kuitenkin osoittavat, että kaukomailta tulijoista ei kuitenkaan ole eläkejärjestelmän pelastajiksi. Ruotsissa maahanmuuttajien työurat ovat puolet lyhempiä kuin kantaruotsalaisilla, mikä on johtanut suuriin ongelmiin järjestelmän rahoituksen kannalta. Suomessa maahanmuuttajien työllisyys on taas parikymmentä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisilla, ja hiljattain uutisoitiin myös siitä, että jo kolmannes Suomessa maksettavista takuueläkkeistä menee maahanmuuttajille - maahanmuuttajista itsestään aiheutuu siis kaiken muun lisäksi uusi eläkepommi! Perussuomalaisten ohjelmissa linjatuilla toimenpiteillä suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen massamaahanmuutto saataisiin säppiin nopeasti, jos vain poliittiset voimasuhteet mahdollistaisivat ohjelman täysimittaisen toimeenpanon. Syntyvyyden nostaminen on taas konstikkaampi tehtävä. Vaikka suomalaisten syntyvyys on romahtanut viimeisen noin viidentoista vuoden aikana Euroopan heikoimpien joukkoon, ei aihetta kuitenkaan tärkeydestään huolimatta liiemmin käsitellä aamutelevisioissa tai a-studiossa. Puolueista syntyvyyden edistäminen ei taas näytä kiinnostavan muita kuin perussuomalaisia ja kristillisiä. Suomen Perusta -ajatuspajan kesäkuussa ilmestyvässä artikkelikokoelmassa ’Lisää lapsia! -Seitsemän näkökulmaa syntyvyyteen’ käydään aiheen kimppuun pohtien syitä heikolle syntyvyydelle ja mahdollisia toimia asiantilan parantamiseksi. Teos onkin suositeltavaa luettavaa jokaiselle syntyvyyskriisistä huolestuneelle. Minkälaisin eväin syntyvyyttä voitaisiin sitten edistää? Syntyvyydelle otollista voi ajatella olevan ensiksikin yleinen usko tulevaisuuteen, johon liittyy niin kestävä talous kuin turvallinen elinympäristö. Tällä hetkellä maahanmuuttajavaltaistuvalla pääkaupunkiseudulla kouluikää lähestyvien lapsiperheiden ensimmäinen huolenaihe puoluekantaan katsomatta on se, että mihin kouluun uskaltaa lapsensa laittaa. Eikä tilanne ole helppo maaseudullakaan, jossa kyläkoulut ovat lopetusuhan alla ja elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Talouden vaisut näkymät ja heikko työllisyys ovat taas huolena koko maassa. Työtä riittää siis tällä saralla. Toiseksi tarvitaan lapsiystävällistä ruohonjuuritason politiikka. Riittävät resurssit päiväkoteihin, kouluihin, kotihoitoon ja lasten harrastusmahdollisuuksiin tekevät lapsiperheiden arjen helpommaksi ja antaa signaalin siitä, että lapset ovat toivottuja. Yleisen ilmapiirin kääntäminen keinolla tai toisella lapsiystävälliseksi onkin ensiarvoisen tärkeää. Syntyvyyden nostamiseen tarvitaan lisäksi myös kokonaan uudenlaisia politiikkatoimia, joihin kannattaa etsiä malleja sellaisista maista, joissa syntyvyyden edistämiseen on panostettu. Verotuet, edulliset asuntolainat ja uudistukset lapsilisäjärjestelmään – pöytään on hyvä heitellä erilaisia ehdotuksia ja kokeilla, mikä toimii. Kasvavan maahanmuuton ja laskevan suomalaisten määrän aiheuttamaa väestökriisiä korjaamaan tarvitaan siis tiukan maahanmuuttopolitiikan rinnalle aktiivista syntyvyyden edistämistä, joka näyttää myös jäävän lähes yksin perussuomalaisten tehtäväksi. Kääritään siis hihat ja tehdään Suomesta hyvä maa perustaa perhe. - - - Kolumni 'Meitä on enää alle viisi miljoonaa' on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 3/2026. #Suomi #Syntyvyys #Maahanmuutto

Venäjän presidentin Vladimir Putinin kannatus on saanut epäilyttäviä lukuja, jotka johtuvat mittaustapojen muutoksesta, ja vaikka kannatus on noussut hieman, yleinen tyytymättömyys kansan keskuudessa on edelleen korkea, mikä viittaa syvään pettymykseen ja lähestyvään katastrofiin. #Putin #Venäjä #Uutiset

Artikkeli käsittelee Vladimir Putinin nöyryyttävää tilannetta, kun hän tapaa Xi Jinpingin Kiinassa vain neljä päivää sen jälkeen, kun Xi kohtasi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin, mikä korostaa Venäjän heikentyvää asemaa kansainvälisessä politiikassa verrattuna Kiinan kasvavaan vaikutusvaltaan. #Putin #Kiina #yleinenpolitiikka