Search

The first 100 "Robo taxis" in Finland are already eagerly waiting in the garage for the approval of Tesla's FSD in Finland. The taxi company Menevä has a large fleet of autonomous vehicles even by European standards. Traficom estimates that the permit issue will be resolved during this year. (translated)

SDP antaa epäluottamuksellaan vaikutelman, että Lähi-idän kysymykset menevät Suomen etujen edelle. SDP:n 1. varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on sanonut, että mahdollisen SDP-vetoisen hallituksen ensimmäinen suuri ulkopoliittinen teko olisi Palestiinan valtion tunnustaminen. Samaan aikaan Suomen puolustusministerin tärkein tehtävä on vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Ei ajaa Lähi-idän konfliktin osapuolten asiaa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtana pitää olla Suomen etu – ei se, mikä kulloinkin palvelee SDP:n agendaa. Tekikö vasemmisto vastaavaa älämölöä, kun ulkoministeri Elina Valtonen tapasi viime vuonna New Yorkissa Iranin ulkoministerin? Saako valtiojohto pitää yhteyksiä Venäjään rauhan edistämiseksi? Diplomatia ei tarkoita hyväksyntää. Yhteydenpito ei tarkoita liittolaisuutta. Maailma ei ole mustavalkoinen. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, myös epämukavien ja vaikeiden. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään niin, että joidenkin valtioiden kanssa ”ei leikitä”, koska emme hyväksy niiden politiikkaa, emme enää harjoita diplomatiaa. On myös syytä kysyä, miksi juuri Israelin kohdalla yhteydenpito ja diplomatia herättävät näin voimakkaan epäluottamuksen hallitukselle. Jos samoja periaatteita ei sovelleta muihin valtioihin, kyse voi olla kaksoisstandardista – ja Israelin kohdalla myös antisemitismistä. #Ulkopolitiikka #Diplomatia #Turvallisuus

"– Mihin heidät siirretään, mikä perussuomalaisten näkemys on? Haluavatko he, että nämä ihmiset tulevat vaikka Suomeen? Onko tämä perussuomalaisten linja, ministeri kysyi." Tämä on ihan älyvapaa heitto. Kukaan ei kannata sitä, että Länsirannan palestiinalaisia siirretään mihinkään. Eikä Israelin hallituksen tavoite ole massakarkotukset. Länsirannan kiistämättä vaikea konfliktiasetelma on ollut sama jo kuuden päivän sodasta alkaen eli melkein 60 vuotta. Hyökkäily Israelin hallitusta vastaan ja palestiinalaisten oman vastuun kieltäminen nykyisestä tilanteesta ei kuitenkaan auta millään lailla. Israel on lukuisissa rauhanneuvotteluissa/aloitteissa viime vuosikymmeninä tarjonnut palestiinalaisille lähes koko Länsirannan tyhjentämistä. Viimeisen hyvän tarjouksen (n. 93 % Länsirannasta) palestiinalaiset saivat vuonna 2008. Palestiinalaisedustajat kuitenkin torjuivat nämä esitykset, koska monilla heistä on ollut tavoitteena Israelin valtion olemassaolon päättäminen. Länsirannalla palestiinalaisalueita hallinnoivaa Fatahia on kutsuttu Suomessakin "maltilliseksi". Tosiasiassa myös Fatahin keskeiset toimijat ovat osoittaneet hyväksyntänsä terrorismille itsemurhaiskuineen strategiana edistää palestiinalaisten asiaa. https://t.co/TPWIC6yxKS? #IsraelinJaPalestiinanKonflikti #Länsiranta #Rauhanneuvottelut

Medvedevin sanat eivät yllätä. Yllättävämpää on, miten johdonmukaisesti Stubbin oma käytös niitä ruokkii. Ensimmäisellä valtiovierailullaan Ruotsiin Stubb ilmoitti, ettei ole koskaan tuntenut itseään niin ruotsalaiseksi. Psykologisesti se on harvinaisen selkeä signaali: identiteetti ei ole ankkuroitunut. Kun oma kansallinen perusta on hatara, ihminen alkaa etsiä hyväksyntää ulkopuolelta. Ja juuri sitä Stubb on tehnyt. Hän on WEF-marionetti ja EU-federalisti, joka puhuu kansallisvaltioiden hävittämisestä kuin se olisi edistystä. Hän allekirjoitti Kiovassa 10-vuotisen turvallisuussopimuksen ja julisti Ukrainan sodan Suomen sodaksi. Hän ennusti joulukuussa 2023, että Venäjä on jo hävinnyt, ja tammikuussa 2024, että tavoitteena on saada Putin häviämään. Realiteetit eivät ole seuranneet. Samaan aikaan Venäjä-suhde on ryssitty ja Yhdysvaltoihin nojaaminen entistä epävarmempaa. Molemmissa suunnissa Suomen oma ääni on vaimentunut ja liikkumatila kaventunut. Psykologisesti kiinnostavinta on se, ettei Stubbilla ole omia suoria linjauksia. Hän omaksuu sen mielipiteen, jonka kuvittelee olevan suosittu, ja vaihtaa sitä tarpeen mukaan. Ulkopuoliset tahot ohjaavat liikkeitä. Selkäranka taipuu sinne, mistä hyväksyntää tulee eniten. Stubb ei ole idiootti. Hän on jotain hyödyllisempää. Mies, jonka linjat taipuvat aina sinne, mistä hyväksyntää sataa ja juuri siksi häntä kannattaa käyttää. Kun presidentin kanta vaihtuu sen mukaan, mikä kulloinkin tuntuu suositulta, kyseessä ei ole enää poliittinen joustavuus. Se on selkärangan puutetta. Moraalista tyhjyyttä. Sätkynukkena toimimista, jossa naruja pitelevät aina joku muu. Ja siihen on jo aivan riittävästi näyttöä. Kysymys ei ole enää siitä, mitä Medvedev sanoo. Kysymys on siitä, kuinka pitkään suomalaiset suostuvat katsomaan tätä esitystä. #wefpuppets #politics #Finland #identity

Kun Minja Koskela @minjakoskela makaa tyylikkäästi sohvalla mustavalkoisessa mekossa ja julistaa, että Purran budjetti on "lisää rahaa rikkaille, kovempaa keppiä köyhille", kyse ei ole vain budjettikritiikistä. Kyse on syvemmästä kulttuurisesta ja psykologisesta muutoksesta, joka on tapahtunut vasemmistossa. Aiemmin vasemmistoliitto @vasemmisto (ja sen edeltäjät) oli aidosti duunaripuolue. Nykyään sen viestinnän kärkenä ovat lähes päivittäin "köyhät". Keitä nämä köyhät oikeastaan ovat? Eivät ainakaan ay-liikkeen johtajia, joiden palkat ovat moninkertaisia keskivertosuomalaiseen verrattuna. Eivätkä he ole puolueen näkyvimpiä hahmoja, joiden elämäntapa, koulutus ja sosiaaliset verkostot kuuluvat aivan toiseen yhteiskuntaluokkaan. Tässä suhteessa Gad Saadin @GadSaad analyysi on valaiseva. Saad kuvaa kirjassaan "The Parasitic Mind", miten tietyt ideat toimivat kuin aivoihin iskeytyvät loiset. Ne kaappaavat isäntänsä ajattelun, tekevät tämän immuuniksi vasta-argumenteille ja leviävät sosiaalisesti, koska ne tarjoavat moraalisia palkintoja. Yksi voimakkaimmista tällaisista ajatusloisista on "uhriutumisen kultti" (victimhood as a virtue). Kun uhriasemasta tulee moraalista valuuttaa, politiikka ei enää keskity siihen, miten mahdollisimman moni nousisi pois köyhyydestä. Sen sijaan keskitytään siihen, kuka on riittävän suuri uhri ansaitakseen myötätuntoa ja resursseja. Samalla syntyy performatiivista empatiaa: näyttävää, julkista myötätuntoa, jonka päätehtävänä on osoittaa kuuluvuutta omaan sisäpiiriin ja hankkia siellä statusta. Koskelan kuva on tästä klassinen esimerkki. Eleganssi, poseeraaminen ja huoliteltu estetiikka yhdistettynä "köyhien" puolustamiseen ei ole sattumaa. Se on viesti omasta asemasta: "Minä olen riittävän valveutunut, riittävän myötätuntoinen ja historian oikealla puolella." Evoluution näkökulmasta tämä on täysin ymmärrettävää, sillä ihminen on sosiaalinen eläin, joka hakee hyväksyntää ja asemaa ryhmässään. Ongelma syntyy, kun tällainen viestintä irtoaa todellisuudesta ja alkaa syrjäyttää konkreettisen politiikan, joka aidosti auttaisi pienituloisia. Saad on myöhemmin laajentanut ajatusta "itsetuhoiseen empatiaan"(suicidal empathy). Se tarkoittaa tilannetta, jossa empatia vääristyy niin, että se alkaa vahingoittaa koko yhteiskunnan toimivuutta - ja jopa niiden ryhmien pitkän aikavälin etuja, joita sen pitäisi puolustaa. Tämä vinouma syntyy, kun politiikan kieli keskittyy yhä enemmän uhrihierarkioihin ja yhä vähemmän työn, osaamisen ja taloudellisen nousun mahdollistamiseen. Suomessa tämä näkyy selvästi. Perinteinen teollisuustyöväki on hiljalleen vähentynyt vasemmiston aktiivien ja äänestäjien joukossa. Tilalle on tullut julkisen sektorin ammattilaisia, järjestöväkeä, opiskelijoita ja aktivisteja. "Köyhistä" on tullut enemmän symbolinen kategoria kuin konkreettinen ihmisryhmä, jonka elinoloja pyrittäisiin systemaattisesti parantamaan työn ja talouskasvun avulla. Lopputulos on teatteria. Budjettikritiikki tiivistyy iskulauseisiin kuten "rikkaat vastaan köyhät", vaikka todelliset ongelmat - kannustinloukut, työn verotus, osaamisvaje ja julkisen sektorin tehottomuus - jäävät sivuosaan. Samalla ihmiset, jotka tekevät raskasta työtä, maksavat veroja ja yrittävät pitää taloutta pystyssä, kokevat yhä vahvemmin, ettei heitä edusteta. Tämä ei ole vain Suomen ilmiö, vaan sama kehitys on nähtävissä monissa länsimaisissa vasemmistopuolueissa. Kun luokkataistelun korvaa identiteetti- ja uhrikilpailu, ja kun näyttävä hyvesignalointi ohittaa tosiasiat ja talousrealismin, puolue menettää yhteyden niihin, joiden asialla se väittää olevansa. Todellinen myötätunto ei näy sohvalla poseeraamisena. Se näkyy politiikkana, joka tekee työnteosta kannattavaa, koulutuksesta hyödyllistä ja yrittämisestä mahdollista - myös niille, jotka eivät jo kuulu eliittiin. Luku- ja ymmärtämisen suositus: Gad Saad, Suicidal empathy https://t.co/gtHuQ5rIDd #Politiikka #Vasemmistoliitto #Empatia

Jännä ilta oli. Vanhimman tyttären pitkäaikainen poikaystävä tuli kertomaan vakavista ja yhteisistä suunnitelmistaan tyttären suhteen ja kanssa ja pyytämään niille hyväksyntää. Toivotimme onnea hankkeelleen. Syksyllä myöhemmin heillä on aikomus se toteuttaa. #rakkaus #perhe #suunnitelmat

Toivon todella kaikille jotka hyökkäävät minua kohtaan myös ihan vaan hyvää. Minulla myös on haasteita tunteitteni ja todellisuuden hallinnan ja hyväksymisen kanssa. Se on ihmiselämän suurin ydinongelma meillä kaikilla. Rakkautta ja mielenterveyttä (mitä se onkaan) kaikille ❤️ #rakkaus #mielenterveys #hyväksyntä

Sääli että tämä matalan tietotason kokoomuslainen autoritääri on blokannut mut, niin en voi kommentoida hänelle mitään. Toisaalta en edes tiedä mitä tällaiseen idioottimaisuuten pitäisi edes vastata. Ainoastaan autoritääriset valtiot toimii noin ja ainoastaan autoritäärit kannattaa edes ajatuksen tasolla mitään tällaista. Toisaalta Arttu ei kokoomuksessa ole yksin mielipiteensä kanssa, vaikkakin myös vastakkaisuuksia varmasti löytyy, mutta nämä oikeistolaiset podcastit ovat myös suuri uhka kokoomuksen kannatukselle koska ne paljastaa puolueen oikeat kasvot mihin perinteinen media ei kykene, niin hiljaista hyväksyntää saanee varmasti osakseen. #politiikka #ajatukset #autoritäärisyys

Traficomilta pitkä tiedote liittyen Teslan FSD:n hyväksymiseen Suomessa. Koko EU:n laajuisen äänestyksen odotetaan tapahtuvan lokakuussa 2026, mutta Traficom on valmis etenemään asiassa nopeammassa aikataulussa kesän jälkeen, jos tietyistä keskeisistä tarkastelukohteista on saatu tarvittavat lisätiedot. "Traficom on arvioinut Alankomaiden myöntämää kansallista hyväksyntää aktiivisesti ja käynyt siitä keskusteluja sekä valmistajan että Alankomaiden hyväksyntäviranomaisen kanssa. Selvitys on kuitenkin vielä kesken, eikä Traficom ole toistaiseksi voinut tehdä päätöstä hyväksynnän tunnustamisesta Suomessa", sanoo erityisasiantuntija Jukka Juhola. https://t.co/P13AZpVTKK #Tesla #FSD #Traficom

Ministeri Rydmanin esittämistä STEA-avustusten kriteereistä ei ole hallituksessa sopua. Ministeri ei voi edistää asiaa ilman hallituksen hyväksyntää. Siksi vien asian valtioneuvoston istuntoon käsiteltäväksi. Säästöihin on sitouduttu ja ne toteutetaan yhdessä. #STEA #hallitus #säästöt #FI

Kansanvaltaa ei palauteta vetoamalla niihin sääntöihin, joiden avulla se menetettiin. Säännöt kuuluvat voittaneelle järjestykselle. Ne ovat sen kieli, sen muisti ja sen tapa tehdä oma valtansa näkymättömäksi. Jos kansa tahtoo takaisin sen, mikä on siirretty siltä pois, sen on ensin lakattava puhumasta kuin anomuksen tekijä. Sen on lakattava kysymästä, millä menettelyllä järjestelmä suostuisi perumaan oman voittonsa. Historiallinen kysymys ei ole, hyväksyykö vanha järjestys palautuksen. Historiallinen kysymys on, syntyykö sellainen kollektiivinen tahto, jonka edessä vanhan järjestyksen hyväksyntä muuttuu tarpeettomaksi. Vallan palautus ei ole argumentti. Se on moraalisen voiman järjestäytyminen. #Kansanvalta #Valta #MoraalinenVoima

Tällaiset päätökset heikentävät luottamusta oikeusjärjestelmään ja normalisoivat pedofiliaan liittyviä dynamiikoita. 19-vuotias, joka kiihottuu lapsesta, tarvitsee apua, ei hyväksyntää. 12-vuotias tarvitsee suojelua, ei aikuisen seksuaalista hyväksikäyttöä tai romantisoitua ”suhdetta”. Oikeus ja vanhemmat eivät tässä tapauksessa suojelleet lasta. He hylkäsivät hänet. #Oikeusjärjestelmä #Lastensuojelu #Pedofilia