Search

Piti palata vanhaan vääntöön facebookissa, joten jaetaan nyt tännekin: Miksi STEA avustusten leikkaus on järkevää? Silmiä avaavaa on kuunnella pohjalle tämä: https://t.co/5XLXeSZTLM Otetaan esimerkiksi kehitysvammaliitto. Merkittävä osa sen toiminnasta ja resursseista menee vaikuttamiseen ja lobbaamiseen, lausuntojen ja kannanottojen tekemiseen, työryhmiin osallistumiseen, päättäjien tapaamiseen, koulutuksiin, webinaareihin, työpajoihin, tietoiskuihin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kehitysvammaliitto itse kertoo vuoden 2025 toiminnastaan esimerkiksi antaneensa 17 lausuntoa ja kannanottoa, toimineensa 35 työ- ja ohjausryhmässä sekä tavanneensa kansanedustajia, avustajia ja muita päättäjiä. Kysymys siis kuuluu: paljonko käytetystä rahasta muuttuu lopulta konkreettiseksi avuksi kehitysvammaisen ihmisen arjessa. Kehitysvammaliitto sai vuonna 2025 noin 2,4 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta. Liitolla oli vuoden aikana 52 palkattua työntekijää. Jos sama 2,4 miljoonaa euroa käytettäisiin suoraan palvelujen ostamiseen ja avun hinnaksi oletettaisiin esimerkiksi 60 euroa tunnilta, rahalla voitaisiin ostaa noin 40 000 tuntia konkreettista apua vuodessa. Tämä olisi kymmeniä kertoja tehokkaampaa, kuin liittojen rahoittaminen. Tehottomuudesta kertoo myös se, että kehitysvammaliitto kertoo antaneensa vuonna 2025 neuvontaa 3 842 yhteydenottajalle. Vertailun mittakaavaksi: 40 000 tuntia jaettuna 3 842 henkilölle olisi keskimäärin noin 10,4 tuntia henkilökohtaista apua jokaiselle, jos se toteutettaisiin markkinaehtoisesti. Nyt henkilö saa puhelun verran neuvontaa... tehokasta?🙄 Kehitysvammaliiton Papunetilla, selkokielen kehittämisellä tai muulla ”asiantuntijatyön" kohdalla pitää kysyä : onko tehokkaampaa rahoittaa järjestörakennetta, lobbausta, lausuntoja, seminaareja ja työryhmiä vai antaa mahdollisimman suuri osa rahasta suoraan apua tarvitsevien ihmisten palveluihin? Tässä on ongelman ydin. Vammaisten varsinaisten palvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Liitot tuottavat lähinnä ”oheispalveluja”. Ts. Jos ihminen saa sydänkohtauksen, hän soittaa ambulanssin. Ei hän soita Sydänliittoon. Samalla tavoin kehitysvammaisen ihmisen jokapäiväisessä avuntarpeessa palveluvastuu on ensisijaisesti hyvinvointialueella, ei etujärjestöllä. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) järjestää vammaisille muun muassa henkilökohtaista apua, asumisen tukea, kuljetuspalveluja, vammaissosiaalityötä sekä vammaispalvelujen neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi hyvinvointialue järjestää omaishoidon tukea silloin, kun vammaisen tai sairaan henkilön hoito ja huolenpito tapahtuvat kotona. Keusotessa henkilökohtaista apua voidaan toteuttaa myös palvelusetelillä tai kilpailutetulta yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavana palveluna. Markkinaehtoista palvelutuotantoa voidaan siis käyttää aivan hyvin julkisen järjestämisvastuun sisällä. Rahan voisi esimerkiksi kanavoida hyvinvointialueiden kautta palveluseteleiksi tai kilpailuttaa palvelut niin, että koulutetut yksityiset palveluntuottajat voisivat tarjota konkreettista apua suoraan vammaisille ihmisille. Mitä siis loppujen lopuksi tarkoittaa ”hyvinvointivaltio” tai ”pienten puolella oleminen”? Onko se mahdollisimman viisasta ja vaikuttavaa auttamista – vai rahojen kaatamista rälssiin? Niin, ja lukekaa se @ottojuote räikkä tähän perään. Se tiivistää kaiken oleellisen. https://t.co/pqg2qBYd0u Lähteet: https://t.co/59sBjqIsA9 https://t.co/iTwHDo95Ju…/vammaiset…/henkilokohtainen-apu/ https://t.co/X5kyi5KSq1 https://t.co/VnQDQOi3Dc #vammaiset #hyvinvointi #STEA

"Kolmen viim vuoden aikana 34milj€ osinkoina" 👨Juhani Pälve → isä Heikki Pälve → Kokoomus, Turun kaupunginvaltuutettu ja ent. apulaispormestari. 👨‍🦰Matias Pälve (+ Sanna Svahn) → ex-Attendo, nyt molemmat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ylimmässä johdossa (lobbari-gate) 1/2 #osinko #talous #Suomi

Riemua tyhjästä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johto riemuitsee vuoden 2025 tilikauden tuloksesta, joka oli 128 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Näin alue onnistui kattamaan aluehallinnon alkuvuosina kertyneet alijäämät ensimmäisenä hyvinvointialueena Suomessa. Tämä johti rahan tuhlaamiseen, koska kaikki sidosryhmät ottivat vedätyksen tosissaan. Olihan alueen pankkitileillä rahaa viime vuoden lopussa 55 miljoonaa euroa (edellisvuonna 1 miljoona). Kun pintaa raaputtaa, on totuus aivan muuta. Valtio rahoitti aluetta viime vuonna 185 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Asiakasmaksujen hintojen korotukset lisäsivät tuloja 14 miljoonaa euroa. Aiempina vuosina liian suurina kirjattujen menojen nollaaminen paransi tulosta 48 miljoonaa euroa ilman että rahaa liikkui euroakaan. Kaikesta tehostamisesta huolimatta henkilötyövuosien määrä lisääntyi 163:lla. Tätä taustaa vasten koko viestintäkonsultointijupakka osoittaa, ettei ylivertaiseksi kehuttu johtaja Lääkäriliitossa ole oppinut yleisiä elämäntotuuksia, eikä aluehallinnon johdossa paljon päätä pakota, kun rahaa viskotaan sinne tänne. En ostaisi kummaltakaan osapuolelta käytettyä autoa, sen verran tyhmältä kaikki näyttää. Kun asiat päätetään valtuustoissa, vapautuvat virkamiehet kaikesta vastuusta päätöksiin liittyen. Tällainen henkilökohtaisen vastuun puuttuminen johtaa tuhlaamiseen, välinpitämättömyyteen ja mikä pahinta, mahdollistaa korruption. Kaikilla hyvinvointialueilla on lähivuosina elettävä merkittävästi vähemmällä rahalla kuin tähän asti. Sen takia Länsi-Uudenmaan rahan aiottu tuhlaus viestintäkonsultoinnin ostamiseen on katsottava äärimmäiseksi typeryydeksi niin alueen virkamiehen kuin konsultin perustaman osakeyhtiön osalta. Sekä laittomaksi, minkä blogi osoittaa. Marinin hallituksen suurin stiplaus oli aluehallintokerroksen lisääminen soteen. Koska keskustapuolue vaati sitä, oli se koko hallituksen toimintakyvyn tärkein elementti. Marinin olisi tullut neuvotella alueiden määräksi 5 nykyisen 22 sijasta. Se olisi vähentänyt pelkästään johtajien palkkaamisesta aiheutuvat menot 190 miljoonasta eurosta 43 miljoonaan, vaikkei ylisuuriin palkkoihin olisi puututtu. Mutta jos johtajien määrä olisi samalla puolitettu aluetta kohti, olisivat johtajien menot jääneet 21 miljoonaan. Samalla olisi itsenäisiä hankintapäätöksiä tekemässä puolta vähemmän sohlaajia. Lisäksi turhien aluehallitusten ja -valtuustojen poistuessa säästettäisiin niiden aiheuttamat menot ja puoluerahat. Alueiden määrää tullaan vähentämään. Jos 2027 vaalien jälkeen saadaan järkevä hallitus, jossa keskustapuolue ei ole mukana puolustamassa stiplaustaan, niin muutos voidaan tehdä jo vuonna 2030. Oman Ristiinan terveysaseman tulevaisuus on turvatumpi, jos alueita on vain viisi kuin nykyisen aluejaon aikana. Koska rahaa menee valtavasti ylisuuren hallinnon pyörittämiseen. Lue 8 minuutissa uusi blogi. Sen jälkeen tunnet sääliä alue- ja kuntavaltuutettuja kohtaan. Heillä ei ole mitään merkitystä mihinkään. He vain vahvistavat virkamiesten niin oikeat kuin laittomatkin rahojen käytöt ilman, että valtuutetulla tai hallitusten jäsenillä olisi edes mitään mahdollisuutta ymmärtää tekemiensä päätösten todelliset merkitykset. https://t.co/yv44DUm5SL #hyvinvointi #valtuusto #kaikkiuttaa

Hopsuttelun tilannekatsaus 13.08.klo 08.25. Mitä uutta? - Hankinnasta on tehty vähintään kaksi oikaisuvaatimusta. Tämä oli jo tiedossa eilen, mutta asia on nyt selvästi etenemässä viralliseksi hankinta-asiaksi. - Aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho on pyytänyt asiasta selvityksen ja ilmoittanut mahdollisuudesta käyttää otto-oikeutta. Tämä on edelleen tärkein hyvinvointialueen poliittinen reaktio. - Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru on ottanut kantaa ja kutsunut hankintaa X:ssä "uskomattomaksi". Hänen kritiikkinsä kohdistuu erityisesti siihen, miksi näin suuri organisaatio tarvitsee ulkopuolista viestintäkonsulttia. - Vielä terävämmän kysymyksen esittää Otto Meri: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on hänen mukaansa jo viestinnän päällikkö, mediaviestinnän päällikkö ja kolme viestintäpäällikköä. Miksi tarvitaan lisäksi lähes 300 000 euron konsultointia? Ja yksi kiinnostava täsmennys Hopsusta. Tuoreessa jutussa Korkeaoja sanoo jälleen, että Inka Hopsulla ei ole mitään tekemistä hankinnan kanssa eikä hän ole enää yrityksen hallituksessa vaikka olikin rekisteröintivaiheessa yhtiön hallituksen varajäsen. (paniikissa poistivat koska huomasivat että se on julkista tietoa?) Sen sijaan itse hankinnan kannalta huomionarvoista on edelleen aikajana: 24.6. hyvinvointialue pyysi tarjousta → 31.7. Uncle Tell rekisteröitiin → 7.8. hankintapäätös → 11.–13.8. julkinen kohu ja oikaisuvaatimukset. To be continued 🍿🍿🍿.... #hankinta #politiikka #viestintä

According to her own words, the green MP Inka Hopsu, who opposes corruption, ordered €290,000 worth of communication consulting for the West Uusimaa welfare area from her spouse, without tendering, using your money. The company from which this was ordered was established two weeks prior. (translated)

A Green MP, Inka Hopsu, who claims to fight against corruption, ordered communication consulting for 290,000 euros from her spouse for the Western Uusimaa welfare area, without a competitive bidding process, with your money. The company from which this was ordered was established two weeks prior. (translated)

"Herää myös kysymys, miksi Korkeaoja ylipäätään halusi hoitaa homman oman firman kautta ja laskuttamalla sen sijaan, että olisi mennyt hyvinvointialueelle työsuhteeseen. Jos yhden henkilön firmalla on käytännössä vain yksi asiakas, järjestelystä ei lähtökohtaisesti synny mitään merkittävää verohyötyä." Kröhöm. @markojunkkari, yhden henkilön ja yhden asiakkaan firmassa ei ole mitään muita hyötyjä kuin verohyötyjä. Lasketaan. Jos palkansaajan kustannus työnantajalle on n. 11 000 €/kk, se vastaa n. 8 250 €/kk palkkaa. Verojen jälkeen palkasta jää palkansaajalle n. 61 000 €/vuosi ja veroihin menee n. 42 000 €. Kuukausittainen nettotulo asettuisi veroprosentilla 40,9 % sinne 5 000 euron tuntumaan. Yksityisyrittäjänä voi neuvotella itsensä kanssa sekä työsuhdeautosta, edustustilistä ja muista pakollisista hankinnoista että erityisesti palkastaan. Jos yrittäjä päättää nostaa 132 000 euron vuosiliikevaihdosta palkkaa vain kohtuulliset 4 300 €/kk, yrittäjä saa laskettua veroprosenttia noin 10 prosenttiyksikköä alemmas. Käteen jäävä nettovuosipalkka on tällöin n. 37 000 € vuodessa, eli kuukausittainen nettoansio sijoittuu kohtuulliselle 3 100 euron tasolle. Veroja jää maksettavaksi vuodessa vain n. 16 600 €. Yrittäjänä, esimerkkilaskelmalla palkkatulojen verorasitus jää alle 40 prosentin verrattuna työsuhteeseen. Yhden miehen ja 132 000 euron vuosiliikevaihdolla, palkkakulujen jäädessä vain 50 000 euron tietämille, yhtiöön jää käteisvaroja vuositasolla n. 80 000 €. Yrittäjän eläkemaksu aloittavan yrittäjän alennuksella (22 % alennus ensimmäiset 48 kk): 50 000 € × 19,032 % ≈ 9 516 € vuodessa (noin 793 €/kk). No. Mitä yrittäjän kannattaa tehdä, jos yhtiön taseessa on pakollisten palkka- ja eläkemenojen jälkeen vielä yli 70 000 euroa? Voitollisesta tuloksesta pitää maksaa yhteisöveroa. Siinä tapauksessa yhtiöön ei kannata jättää voitonjakokelpoisia varoja, vaan yrittäjän kannattaa ottaa vapaaehtoinen ja verohelpotettu lisäeläkesopimus – siis sellainen ihan oikea säästöeläke, jossa rahat aidosti rahastoidaan kasvamaan korkoa korolle. Joku löyhämoraalisempi, siis ei ainakaan vihreä poliitikko, saattaisi nimittää vaikkapa puolisonsa yhtiön hallitukseen ja pitää hallituksen kokouksia vaikkapa Pariisissa sekä maksattaa kokouksen matkakulut yhtiön taseesta. No mutta. Tämähän kuulostaa ihan mahdottoman houkuttelevalta – miksi siis me emme kaikki ryhtyisi yrittäjiksi? Siihen on yksi valitettava syy. Meille kaikille ei löydy niin tyhmää asiakasta kuin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, joka olisi valmis sitoutumaan yhden miehen yritykseen kiinteähintaisella, kaksi ja puoli vuotta kestävällä sopimuksella. Eihän mikään oikea yritys ole yhtä tyhmä ja joustava sopimuskumppani kuin verovaroin pyörivä ja poliitikkojen ohjauksessa toimiva hyvinvointialue. Nyt kun tämä ”Korkeaojan-malli” leviää vielä laajemmalle verovaroin rahoitettuihin julkisiin palveluihin, meillä pian virkatyötä hoitavat konsultit ilman virkavastuuta, mutta virkamiehen vakaalla palkkavirralla. Sille on siis syynsä, miksi esimerkiksi Yleisradio ei enää pidä edes omia brändikasvojaan palkkasuhteessa vaan tekee jopa vuoden mittaisia ostosopimuksia ruutukasvojen perustamien yhden henkilön yritysten kanssa. Miksi ei tekisi? Sehän on halpaa ja riskitöntä tilaajaorganisaatiolle ja toisaalta taloudellisesti edullista myös ulkoistetulle uusyrittäjälle. Tämä on uusi normaali. Siitä vihjeitä antoi tänään kokoomuslainen Henrik Vuornos, joka keksi ehdottaa, että ansiotuloverotustahan voisi kiristää vielä ankarammaksi. Ulkoistetun asiantuntijan, ns. ”Korkeaojan-mallin”, todellisia voittajia ovat kaikki muut paitsi verottaja. Ajatella. Hullu maa, jossa julkinenkin sektori ja valtionyhtiöt jo suunnittelevat verotusta välttääkseen ankaran verorasituksen. https://t.co/yuEe5oL0UW #yrittäjyys #verotus #hyvinvointi

Hopsuttelun käänteet tänään 12.08.26 klo 16: - Aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho (kok.) on ilmoittanut pyytäneensä asiasta selvityksen. Hän sanoo, että kyseessä on ollut viranhaltijapäätös, ei luottamushenkilöiden päätös, ja että hän aikoo tarvittaessa käyttää otto-oikeuttaan. Laihon mukaan veronmaksajien rahoja pitää käyttää vastuullisesti ja avoimesti.🤡 - Lääkärilehden tänään julkaisemassa jutussa Korkeaoja kertoo, että hän on irtisanoutunut Lääkäriliiton palveluksesta. Hän korostaa myös, ettei hänen tarkoituksensa ollut tehdä Uncle Tellin tehtäviä Lääkäriliiton viestintäjohtajan työn ohessa.😅 - Lisäksi vähintään kaksi oikaisuvaatimusta on jo tehty. Länsi-Uudenmaan henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekosken mukaan hänen käsityksensä on, ettei varsinaista laitonta menettelyä ole tapahtunut, mutta päätöstä voidaan toki kritisoida. - Ja muuten yksi asia pisti silmään: Korkeaoja rekisteröi yrityksen vasta 31.7.26 mutta hyvinvointialue oli pyytänyt tarjouksen jo 24.6. Tämä tekee aikajanasta huomattavasti kiinnostavamman kuin pelkkä tieto siitä, että yritys oli "alle kaksi viikkoa vanha". To be continued ...🍿 #politiikka #terveydenhuolto #verotus

Olen käytettävissä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen viestintäjohtajaksi. Hoidan myös yhteiskuntasuhteet. Minulle riittää palkaksi 5000 €/kk. Koulutus: FM, suomen kielen maisteri, pitkä kokemus opettajana, yrittäjänä ja itsenäisenä lobbarina. Lobannut mm. pelihaittojen ehkäisyä, järjestöavustusten vähentämistä ja verovarojen priorisointia. https://t.co/IwAbCCBWgA #työpaikka #viestintä #lobbaus

Nyt kun Vihreät ovat jääneet kiinni itseteossa syyllistyen törkeään hopsutteluun @InkaHopsu , niin on syytä kaivautua itse sylttytehtaaseen ja vaatia Länsi-Uudenmaan HVAlta selvitys miten ja kuka teki konkreettisesti hankintapäätöksen, ja millä toimivallalla? Aluehallituksen puh.joht on Kokoomuksen @MiaLaiho , varapuheenjohtajina Johanna Värmälä(SDP) ja Henrik Wikström(RKP). Itse hyvinvointialueen johtajana eli viranhaltijana toimii Sanna Svahn @sanna_svahn . Onko Laiho/ Svahn itse toimineet päätöksenteossa vai joku "rälssin" viranhaltijoista? Pettikö kontrolli? Onko syyllistytty peräti virkavirheeseen? Veronmaksajilla ja äänestäjillä on oikeus tietää kuinka tämäkin hopsuttelu meni läpi? #Politiikka #LänsiUusimaa #Hyvinvointi

Laitonta demokratiaa kun kukaan ei vaivaudu selvittämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo tilata viestintäkonsultointia 290.000 eurolla vastaperustetulta yritykseltä. Yrityksen omistaa kansanedustaja Inka Hopsun (vihreät) puoliso, Lääkäriliiton viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja (toiminnan mukaan vasemmistolaisesti ajatteleva). Hankintalain mukaan tavalliset konsultointi-, viestintä- tai IT-palvelut eivät kuulu 300.000 euron rajaan, vaan ne kuuluvat tavallisiin palveluhankintoihin, joissa raja on 60.000 euroa. Korkeaojan vasta perustama yritys Uncle Tell Oy on merkitty kaupparekisteriin 31.7.2026, siis vain alle kaksi viikkoa sitten. Siinä ajassa ehti kansanedustaja Hopsu olemaan muutaman päivän hallituksen varajäsen, mutta hänet korvattiin syntyneen kohun takia Korkeaojalla, joka iän perusteella näyttää olevan hallituksen jäsenen isä. Uusi yritys ilman tilinpäätöstä voi osallistua kilpailutukseen, mutta sen on osoitettava taloudellinen kykynsä muilla tavoilla, jos tarjouspyynnössä on taloudellisia soveltuvuusvaatimuksia. Yleensä edellytetään vähintään yksi tilinpäätös. Kuka konsultointityön tekisi yhtiössä, jossa ei ole työntekijöitä. Ilmeisesti on haluttu valita juuri Lauri Korkeaoja, mutta hän on Lääkäriliiton viestintäjohtaja. On se helppo alkaa yrittäjäksi, kun on vakituinen työpaikka. Mitä Korkeaoja tekisi? Miksi aluehallinto tarvitsee viestintäjohtajan palveluja? Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahnin kuukausipalkka on 18.237 euroa. Eikö hän osaa, vai eikö ehdi hoitamaan viestintää? Lehtitietojen mukaan Korkeaoja tulisi tekemään lobbausta valtion päättäjille. Miksi? Lisää rahaa? Mitä sitten kun rahat on käytetty? Jatketaanko sopimusta? Länsi-Uudenmaan alueen hallitukseen kuuluu 10 naista ja 7 miestä. Vihervasemmistolaisia on vain 6, joten heidän äänensä eivät riittäneet kusetukseen. Tarvittiin avuksi kokoomuksen 6 hallituksen jäsentä. Aluehallitus on kokonaan kakkosketjuun ellei jopa puolueiden vilttiketjuun kuuluvia. Aluevaltuusto keskittyy kampaviinereiden syöntiin, ja he hyväksyvät kaiken, mitä aluehallitus ja alueen johto esittävät. Asiaa on käsitelty mm Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Professorin ajatuksia-blogissa ja somessa. Yksikään taho ei ole kyseenalaistanut sopimussumman 290.000 euron laillisuutta. #demokratia #viestintä #LänsiUusimaa

Minkä ihmeen takia hyvinvointialue edes tarvitsee veronmaksajien rahoilla ostettua viestintäkonsultointia? ”Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on tehnyt päätöksen hankkia ulkoista viestintäkonsultointia 290 000 euron edestä vastaperustetulta yritykseltä. Alle kaksi viikkoa sitten rekisteröidyn Uncle Tell -yrityksen ainoa omistaja on Lääkäriliiton nykyinen viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja. Korkeaoja on espoolaisen kuntapoliitikon, kansanedustaja Inka Hopsun (vihr) puoliso. Hopsu on yritysrekisterin mukaan myös yrityksen hallituksen varajäsen. Hyvinvointialue ei järjestänyt asiasta julkista tarjouskilpailua, sillä noin kaksi ja puoli vuotta käsittävän konsultointipalvelu­sopimuksen hinta on 10 000 euroa alle hankintalain kynnysarvon." #hyvinvointi #verot #viestintä