BETA nonprofit public democratic european moderated

Search

#julkinen

Sama juttu oli, kun joku julkaisi noin 15 vuotta sitten täysin uudesta jääkaapista ja liedestä kuvat, toisessa oli jopa ohjeet sisällä. Näitä oltiin viemässä Sortti-asemalle, koska asuntoon oli muuttamassa muslimiperhe, joka oli antanut ehdoksi ettei keittiön kalusteissa saa olla jäämiä sianlihasta. Kaupunki oli tehnyt päätöksen, että keittiön kalusteet uusitaan, vaikka ne oli jo uusittu edelliselle asukkaalle, mutta hän ei ollut niitä koskaan käyttänyt (muistisairas vanhus). Henkilö kertoi, että myös WC-pytty uusittiin (aivan turhaan). Kaupunki tietenkin kiisti kaiken ja selitteli miten tavarat viedään korkeintaan kierrätyskeskukseen. Tämä henkilö oli ne Sortin jätelavalta pelastanut ja asensi ne keittiöönsä. Sen sijaan, että kaupunki olisi kertonut, että tällaiseen perseilyyn tuhlataan veronmaksajien rahaa ja taikauskoisilla syillä saa aina uudet tavarat (esim. jääkaapissa on ollut pekonipaketti tai käytetyissä lastenvaunuissa on voinut olla vääräuskoinen vauva), se käytti todella paljon aikaa selvittääkseen kuka urakoitsija oli kuvat ottanut ja mistä kohteesta. Tämä myös selvitettiin ja kyseinen urakoitsija sai ikuisen porttikiellon kaupungin urakoihin. Tietääkseni hänet ajettiin ulosottoon ja henkilö kuoli muutama vuosi sitten. Esimerkiksi ja opiksi siitä, mitä tapahtuu jos puhuu. Varsinainen mafia ja Omertan laki on voimassa Helsingin kaupungilla. #Helsinki #kierrätys #julkinenhallinto

Vasemmistoamme ei kiinnosta julkinen talous. Vielä vähemmän ylisukupolvisen köyhyyden helpottaminen. Vasemmistoamme kiinnostaa kateudesta kumpuava luokkakosto. #politiikka #talous #köhyys

Ei helvata mitä suhmurointia! Julkinen organisaatio valitsee tehtävään henkilöä ilman julkista hakua tai tarjouskilpailua.Ilmoittaa etukäteen että tehtävä on sinun,ilmoita mitä haluat! Yksityisellä saisi heti kenkää tälläisestä toiminnasta. #LUVN https://t.co/Cy6OKyFmoi #transparentti #oikeudenmukaisuus #korruptio

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi

Ketjussa kysyttiin, että miksi vasta nyt herätään S2 oppilaiden aiheuttamaan ongelmaan? Vastaan. Opettajat eivät ole pitäneet ääntä aiemmin, koska rehellisyydestä on rangaistu. Kun ilmiö kasvoi, suora puhe S2 -oppilaiden määrästä, kielitaidottomuudesta ja häiriöistä leimattiin nopeasti rasismiksi tai vihapuheeksi. Media ja poliittinen kulttuuri ovat luoneet ilmaston, jossa asian esille nostaminen uhkaa uraa ja työrauhaa. Monet valitsevat hiljaisuuden tai anonyymin kommentoinnin - kuten MTV:n jutussakin yhä tehdään. ​Muutos on tapahtunut hitaasti. "Kuin sammakkoa olisi keitetty". Opettajat keskittyvät selviytymään arjesta: eriyttämään, rauhoittamaan ja paikkaamaan. Julkinen keskustelu on jäänyt toissijaiseksi, sivuutettu - liian harva poliitikko tai puolue on rohkaissut julkista keskustelua, eikä valtamedia ole uutisoinut ilmiöstä tarpeeksi. Ammatillisessa kulttuurissa inkluusio on ollut lähes pyhä arvo ja sen kritisointi tabu. ​Nyt tilanne on jo niin pitkällä, ettei vaihtoehtoja enää ole. Luokkahuoneiden todellisuus on puskenut läpi. On hyvä, että puhutaan - mutta myöhäistä se silti on. Vai onko? Jotain tarttis tehrä mieluusti jo eilen! Tilanne on varsinkin pääkaupunkiseudun S2 valtaisissa kouluissa täysin sietämätön. #Koulutus #Päivitys #Inkluusio

1/5: Julkisen puolen johtajilta puuttuu vastuu, minkä vuoksi tehtävät houkuttelevat vilunkipelaajia & alisuorittajia. ”Yrityselämässä päätöksenteko perustuu tulosvastuuseen ja riskiin omasta nahasta. Julkisella sektorilla tämä ketju katkeaa.” https://t.co/lJRu82WxMT #julkinensektori #johtaminen #vastuullisuus

"Kirjasto ei voi rajoittaa kävijämääriä, sillä se on avoin julkinen tila kaikille" Okei. https://t.co/4OwgZbBX30 #kirjasto #avoin #julkinen

Oman havaintoni mukaan korruptio on lisääntynyt Suomessa huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Siihen lukeutuu elimellisesti miljardien eurojen verovarojen käyttö erilaisiin hillotolppiin julkisella sektorilla ja järjestörälssissä, mutta myös hankintojen hyödyntäminen eri tavoin poliitikkojen, virkamiesten ja heidän lähipiirinsä intressissä. Transtechin vaunutehtaan hankkineella Skodalla näyttäisi olevan samansuuntaisia ajatuksia. -- Skoda vetäytyy Helsingin ja Espoon yli miljardin euron metrojuna­kisasta – ei luota saavansa tasapuolista kohtelua https://t.co/r4juZ4xUOA #korruptio #Suomi #julkinensektori

Hanke jäihin, mutta seuraako päätöksen tehneelle viranhaltijalle siitä mitään? Merkittävä, mahdollisesti lainvastainen päätös. Virkavastuutahan ei yleensä voida pitää todellisena vastuuna, koska sen rikkomisesta ei seuraa mitään. Niinkö käy tässäkin? https://t.co/Z8rOsM18VF #Virkavastuu #Lainsäädäntö #JulkinenHallinto

Hopsuttelun tilannekatsaus 13.08.klo 08.25. Mitä uutta? - Hankinnasta on tehty vähintään kaksi oikaisuvaatimusta. Tämä oli jo tiedossa eilen, mutta asia on nyt selvästi etenemässä viralliseksi hankinta-asiaksi. - Aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho on pyytänyt asiasta selvityksen ja ilmoittanut mahdollisuudesta käyttää otto-oikeutta. Tämä on edelleen tärkein hyvinvointialueen poliittinen reaktio. - Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru on ottanut kantaa ja kutsunut hankintaa X:ssä "uskomattomaksi". Hänen kritiikkinsä kohdistuu erityisesti siihen, miksi näin suuri organisaatio tarvitsee ulkopuolista viestintäkonsulttia. - Vielä terävämmän kysymyksen esittää Otto Meri: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on hänen mukaansa jo viestinnän päällikkö, mediaviestinnän päällikkö ja kolme viestintäpäällikköä. Miksi tarvitaan lisäksi lähes 300 000 euron konsultointia? Ja yksi kiinnostava täsmennys Hopsusta. Tuoreessa jutussa Korkeaoja sanoo jälleen, että Inka Hopsulla ei ole mitään tekemistä hankinnan kanssa eikä hän ole enää yrityksen hallituksessa vaikka olikin rekisteröintivaiheessa yhtiön hallituksen varajäsen. (paniikissa poistivat koska huomasivat että se on julkista tietoa?) Sen sijaan itse hankinnan kannalta huomionarvoista on edelleen aikajana: 24.6. hyvinvointialue pyysi tarjousta → 31.7. Uncle Tell rekisteröitiin → 7.8. hankintapäätös → 11.–13.8. julkinen kohu ja oikaisuvaatimukset. To be continued 🍿🍿🍿.... #hankinta #politiikka #viestintä

Soste, joka on jostain syystä vain julkisilla avustuksilla elossa pysyvä >200 sosiaali- ja terveysalan järjestön kattojärjestö, ja jonka korkeapalkkaisena pääsihteerinä on alusta asti ja >10 v toiminut yksi & sama Vertti Liukas (SDP), irtisanoo lähes 50%. #järjestöhumppa #stea https://t.co/KxHgNu0plJ #sosiaalityö #terveysala #julkinenrahoitus

Unohdetaanpa hetkeksi ”rasismikohut” ja puhutaan itse asiasta. On reaalinen mahdollisuus, että Suomen hallituksen ministeriksi nousee Suomen kansalainen, joka on myös toisen maan kansalainen. Laki ei tätä estä. Ministerillä on pääsy hyvin salaiseen ja Suomen kannalta kriittiseen tietoon. Hänellä on myös paljon vaikutusvaltaa maan asioihin sekä valtioneuvoston jäsenenä että erityisesti oman hallinnonalansa johtajana. Olisi syytä käydä huolellinen julkinen keskustelu ja pohdinta siitä, miten varmistetaan tällaisen henkilön lojaliteetti Suomea kohtaan. Voisiko esimerkiksi Venäjän ja Suomen kaksoiskansalainen olla Suomen puolustusministeri? Millainen riskiarvio tällaisesta ministeristä tehtäisiin, jos Suomi ja Venäjä olisivat sodassa? #Politiikka #Kansalaisuus #Keskustelu

"Herää myös kysymys, miksi Korkeaoja ylipäätään halusi hoitaa homman oman firman kautta ja laskuttamalla sen sijaan, että olisi mennyt hyvinvointialueelle työsuhteeseen. Jos yhden henkilön firmalla on käytännössä vain yksi asiakas, järjestelystä ei lähtökohtaisesti synny mitään merkittävää verohyötyä." Kröhöm. @markojunkkari, yhden henkilön ja yhden asiakkaan firmassa ei ole mitään muita hyötyjä kuin verohyötyjä. Lasketaan. Jos palkansaajan kustannus työnantajalle on n. 11 000 €/kk, se vastaa n. 8 250 €/kk palkkaa. Verojen jälkeen palkasta jää palkansaajalle n. 61 000 €/vuosi ja veroihin menee n. 42 000 €. Kuukausittainen nettotulo asettuisi veroprosentilla 40,9 % sinne 5 000 euron tuntumaan. Yksityisyrittäjänä voi neuvotella itsensä kanssa sekä työsuhdeautosta, edustustilistä ja muista pakollisista hankinnoista että erityisesti palkastaan. Jos yrittäjä päättää nostaa 132 000 euron vuosiliikevaihdosta palkkaa vain kohtuulliset 4 300 €/kk, yrittäjä saa laskettua veroprosenttia noin 10 prosenttiyksikköä alemmas. Käteen jäävä nettovuosipalkka on tällöin n. 37 000 € vuodessa, eli kuukausittainen nettoansio sijoittuu kohtuulliselle 3 100 euron tasolle. Veroja jää maksettavaksi vuodessa vain n. 16 600 €. Yrittäjänä, esimerkkilaskelmalla palkkatulojen verorasitus jää alle 40 prosentin verrattuna työsuhteeseen. Yhden miehen ja 132 000 euron vuosiliikevaihdolla, palkkakulujen jäädessä vain 50 000 euron tietämille, yhtiöön jää käteisvaroja vuositasolla n. 80 000 €. Yrittäjän eläkemaksu aloittavan yrittäjän alennuksella (22 % alennus ensimmäiset 48 kk): 50 000 € × 19,032 % ≈ 9 516 € vuodessa (noin 793 €/kk). No. Mitä yrittäjän kannattaa tehdä, jos yhtiön taseessa on pakollisten palkka- ja eläkemenojen jälkeen vielä yli 70 000 euroa? Voitollisesta tuloksesta pitää maksaa yhteisöveroa. Siinä tapauksessa yhtiöön ei kannata jättää voitonjakokelpoisia varoja, vaan yrittäjän kannattaa ottaa vapaaehtoinen ja verohelpotettu lisäeläkesopimus – siis sellainen ihan oikea säästöeläke, jossa rahat aidosti rahastoidaan kasvamaan korkoa korolle. Joku löyhämoraalisempi, siis ei ainakaan vihreä poliitikko, saattaisi nimittää vaikkapa puolisonsa yhtiön hallitukseen ja pitää hallituksen kokouksia vaikkapa Pariisissa sekä maksattaa kokouksen matkakulut yhtiön taseesta. No mutta. Tämähän kuulostaa ihan mahdottoman houkuttelevalta – miksi siis me emme kaikki ryhtyisi yrittäjiksi? Siihen on yksi valitettava syy. Meille kaikille ei löydy niin tyhmää asiakasta kuin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, joka olisi valmis sitoutumaan yhden miehen yritykseen kiinteähintaisella, kaksi ja puoli vuotta kestävällä sopimuksella. Eihän mikään oikea yritys ole yhtä tyhmä ja joustava sopimuskumppani kuin verovaroin pyörivä ja poliitikkojen ohjauksessa toimiva hyvinvointialue. Nyt kun tämä ”Korkeaojan-malli” leviää vielä laajemmalle verovaroin rahoitettuihin julkisiin palveluihin, meillä pian virkatyötä hoitavat konsultit ilman virkavastuuta, mutta virkamiehen vakaalla palkkavirralla. Sille on siis syynsä, miksi esimerkiksi Yleisradio ei enää pidä edes omia brändikasvojaan palkkasuhteessa vaan tekee jopa vuoden mittaisia ostosopimuksia ruutukasvojen perustamien yhden henkilön yritysten kanssa. Miksi ei tekisi? Sehän on halpaa ja riskitöntä tilaajaorganisaatiolle ja toisaalta taloudellisesti edullista myös ulkoistetulle uusyrittäjälle. Tämä on uusi normaali. Siitä vihjeitä antoi tänään kokoomuslainen Henrik Vuornos, joka keksi ehdottaa, että ansiotuloverotustahan voisi kiristää vielä ankarammaksi. Ulkoistetun asiantuntijan, ns. ”Korkeaojan-mallin”, todellisia voittajia ovat kaikki muut paitsi verottaja. Ajatella. Hullu maa, jossa julkinenkin sektori ja valtionyhtiöt jo suunnittelevat verotusta välttääkseen ankaran verorasituksen. https://t.co/yuEe5oL0UW #yrittäjyys #verotus #hyvinvointi

Poliitikot ovat vuosikymmenten saatossa paisuttaneet julkisesta sektorista itselleen hillotolppien valtakunnan: loputtomasti virastoja, järjestöjä & korkeapalkkaisia tehtäviä, joihin heidän meriiteillään ei muuten olisi asiaa. Järjestelmä on tiensä päässä. Muutos välttämätön. https://t.co/5FHVUWPxN9 #Politiikka #Muutos #Julkinensektori

samif 2w

@MiaLaiho @hsfi Ihan ensimmäinen virhe: Julkinen sektori ei tee hankintoja kaksi viikkoa vanhalta yritykseltä. Yrityksellä ei ole näyttöä riittävästä kannattavuudesta tai historiasta. Tässä pitäisi tehdä rikostutkinta törkeän petoksen nimikkeellä. #julkinensektori #rikostutkinta #petos

Tämä on kyllä julkisen rahankäytön klassikko. Kilpailutusraja 300 000 €. Hankinta 290 000 €. Ei kilpailutusta. Firma juuri perustettu. Omistajana kansanedustajan puoliso. Virkamies vielä myöntää, ettei summa ollut sattumaa. Kaikki hyvin taas. https://t.co/GKt0XFd5aj #julkinenraha #kilpailutus #läpinäkyvyys

Entäpä jos nuoria miehiä ei vaivaakaan mikäään, vaan vika on yhteiskunnassa, jota hallitsee naiskeskeinen julkinen sektori? #tasaarvo #miesasia #Kela https://t.co/YNay1E3w3G #tasaarvo #miesasia #yhteiskunta

Mitä tulee julkisen talouden rahoittamiseen, yrittäjissä on suuri potentiaali. Mutta tämä yhtälö paljastaa hinnoitteluvirheen. Ei ihme, että vankkureiden vetäjiä ja muiden menojen maksajia on niin vähän, kun verottajan riskitön osuus on noin etupainotteinen ja iso. #julkinenrahoitus #yrittäjyys #veropolitiikka

Esimerkki julkisen sektorin puuhastelusta. Keksitään kuvitteellinen ongelma ja tähän ratkaisu. Jäi oikeastaan epäselväksi, mitä tällä yritetään ratkaista? Eikö ihmiset osaa vettäkään juoda ilman kunnan apua? Paino myös sanalla: uskotaan. https://t.co/y6oZ57eS0P #julkinensektori #oikeudenmukaisuus #nutitwitter

Kun Riikka Purra totesi, että “aidot työpaikat syntyvät yrityksiin”, väite herätti voimakkaan vastareaktion erityisesti vasemmistopuolueissa. Mielestäni tuo reaktio oli suorastaan koko yhteiskunnallisen keskustelumme tasoa heijastava. Sen sijaan, että olisi pohdittu väitteen taloudellista sisältöä, huomio kiinnittyi siihen, loukkaantuiko joku sen sanamuodosta. On selvää, että julkisen sektorin työntekijät tekevät korvaamattoman tärkeää työtä. Ilman opettajia, sairaanhoitajia, poliiseja, pelastajia ja monia muita ammattilaisia yhteiskunta ei toimisi. Kukaan järkevä ihminen ei kiistä tätä. Työn merkitys yhteiskunnalle ei kuitenkaan ole sama asia kuin se, mistä talouden tulot syntyvät. Yritykset luovat tuotteita ja palveluita, joita ihmiset ja muut yritykset ostavat. Niiden toiminta synnyttää liikevaihtoa, voittoa ja verotuloja. Kun yritykset kasvavat, ne palkkaavat lisää työntekijöitä. Samalla niiden maksamat verot rahoittavat julkisia palveluja ja mahdollistavat myös sen elintärkeän julkisen sektorin työpaikkojen ylläpitämisen. Julkinen sektori ei rahoita toimintaansa myymällä tuotteita markkinoille samalla tavalla kuin yritykset, vaan julkisen sektorin toimintaa rahoitetaan pitkälti verovaroilla. Siksi vahva yksityinen sektori on edellytys sille, että hyvinvointivaltio voidaan rahoittaa kestävällä tavalla. Tämä ei vähennä julkisen sektorin työn arvoa, vaan kuvaa yksinkertaisesti talouden toimintalogiikkaa. Tähän on turha sekoittaa tunnepitoista näennäispöyristymistä. Siksi on huolestuttavaa, että näin perustavanlaatuisesta seikasta syntyi niin voimakas älämölö. Kyse on talouden perusmekanismista. Talouskeskustelun pitäisi rakentua yhteisesti tunnustetuille perusasioille. Voidaan olla eri mieltä verotuksen tasosta, julkisen sektorin koosta tai valtion roolista, mutta jos edes sitä ei tunnusteta, että yritykset ovat markkinataloudessa keskeinen uusien työpaikkojen ja verotulojen lähde, keskustelun taso auttamatta kärsii. Yritysten merkityksen tunnustaminen on lähtökohta, jonka varaan koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus rakentuu. Jos vasemmisto on huolissaan yrittäjävihamielisestä imagosta, niin tällaisilla heitoilla ongelma tuskin ainakaan paranee. #työllisyys #talous #yrittäjyys